Hoitaako teidän 18v pojat kaikki omat "asiansa"?

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein tahdo sujua asioitten hoitaminen ja on 19-v, potee sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Saa nähdä miten pärjäilee, kun syksyllä lähtee opiskelemaan. Tyttö 17 v on jo pari vuotta hoitanut kaikki asiansa itse ja oikein suuttuu, jos edes kysyy, että haluatko apua, en tosin enää kysykään. Miksihän se tuntuu, että niin monille pojille asioitten hoitaminen ja itsenäistyminen tuntuu olevan niin vaikeaa? Usein mietin, että mitähän olemme tehneet väärin.

Pojat kehittyvät myöhemmin. Sehän vaan on fakta.

Meidän Niksu Peksu käy toki pisulla ja kaksulla itse, jos vain minä soitan täältä koulun keittiöstä sille kotiin.

T: E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exän 25v poika alkoi vissiin ekaa kertaa käydä itse ruokakaupassa, kun me muutettiin yhteen, eli isi "jätti" pojan yksin oleilemaan synnyintaloonsa. Kyllä ihmettelin sen 2,5v minkä avoliittomme kesti. Siis mitään 3 kymppiä lähestyvä terve mies saanut aikaan ilman isiä.

Vissiin sellaisia ne bonuslapset on. Aina.

Eiköhän nää aikuiset jälkeläiset ole olleet syntyessään ihan lapsia ilman etuliitettä. En pidä 25v -> enää minään bonuslapsena :D :D

Vierailija kirjoitti:

Exän 25v poika alkoi vissiin ekaa kertaa käydä itse ruokakaupassa, kun me muutettiin yhteen, eli isi "jätti" pojan yksin oleilemaan synnyintaloonsa. Kyllä ihmettelin sen 2,5v minkä avoliittomme kesti. Siis mitään 3 kymppiä lähestyvä terve mies saanut aikaan ilman isiä.

Oli aika lyhyt avioliitto

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein tahdo sujua asioitten hoitaminen ja on 19-v, potee sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Saa nähdä miten pärjäilee, kun syksyllä lähtee opiskelemaan. Tyttö 17 v on jo pari vuotta hoitanut kaikki asiansa itse ja oikein suuttuu, jos edes kysyy, että haluatko apua, en tosin enää kysykään. Miksihän se tuntuu, että niin monille pojille asioitten hoitaminen ja itsenäistyminen tuntuu olevan niin vaikeaa? Usein mietin, että mitähän olemme tehneet väärin.

Meillä samaa eli kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta ja ei jotkut harvat puhelut mitä hoitanut niin vaatineet valtavan pohjatyö, aivan äärimmäisen raskasta meille vanhemmillekin ☹️. Myös sähköpostien yms lähettäminen haastavaa.

Aika avuton olo on kyllä, itkettämään rupeaa kun tässä tätä avaan. Poika siis täytti juuri 18v.

Ei hoitanut, koska hoidin tällaiset hänen puolesta, tietenkin. Nyt kun on muuttanut omaan kotiin niin hoitaa asianas itse. On saanut hyvän mallin siitä kuinka asiat hoidetaan ja kuika voi olla ystävällinen, avulias ja auttavainen muita kohtaan. 

Hoitaa kyllä kaikki asiansa itsenäisesti. On asunut omillaan pois lapsuudenkodistaan 16 v alkaen niin on ollut pakko oppia hoitamaan ne asiat jotka alaikäinen on voinut hoitaa. Muutti peruskoulun jälkeen opintojen perässä 400 km päähän.

Isolle osalle nuorista on suuri kynnys soittaa puheluita. Laittavat kyllä viestejä (snapchat, whatssapp jne.) mutta eivät uskalla soittaa. Eivät tiedä mitä sanoisivat. Olen opinto-ohjaajana joutunut sopimaan nuorten kanssa, että mikäli tarvitsevat opinto-ohjausta jatko-opintojen suhteen kesäkuussa (opolla tähän velvollisuus ja työaikaa kesäkuussa), laittavat minulle viestin ja minä sitten olen se joka soittaa heille. 

Uskomattomia väkelöitä tuntuu olevan nykyajan nuoret. Itse muutin kotoa jo 16-vuotiaana toiselle paikkakunnalle lukioon ja olen hoitanut asiani siitä saakka itsenäisesti. Ja tästä ei niin pitkä aika ole. Kyllä 18-vuotiaan pitää osata hoitaa alkeelliset asiat omatoimisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Isolle osalle nuorista on suuri kynnys soittaa puheluita. Laittavat kyllä viestejä (snapchat, whatssapp jne.) mutta eivät uskalla soittaa. Eivät tiedä mitä sanoisivat. Olen opinto-ohjaajana joutunut sopimaan nuorten kanssa, että mikäli tarvitsevat opinto-ohjausta jatko-opintojen suhteen kesäkuussa (opolla tähän velvollisuus ja työaikaa kesäkuussa), laittavat minulle viestin ja minä sitten olen se joka soittaa heille. 

Ja tiedätkö mistä se johtuu?

Siitä, että nykyään ei enää soiteta minnekään. Tätä taitoa ei muodostu lapsuudessa, kun ei soitella lankapuhelimella kaverille "Voiksä olla mun kaa tänään?"-puheluita, joihin kaiken huipuksi vähintään 50 % todennäköisyydellä vastasi kaverin äiti.

Vierailija kirjoitti:

Uskomattomia väkelöitä tuntuu olevan nykyajan nuoret. Itse muutin kotoa jo 16-vuotiaana toiselle paikkakunnalle lukioon ja olen hoitanut asiani siitä saakka itsenäisesti. Ja tästä ei niin pitkä aika ole. Kyllä 18-vuotiaan pitää osata hoitaa alkeelliset asiat omatoimisesti. 

Curling-vanhemmat paapovat lapsiaan kunnes itse kuolevat. Ostetaan asunnot ja autot, maksetaan vuokrat ja ulkomaanmatkat jne. Eihän nuo mitään opi ikinä. Työelämästä tipahtavat heti ekassa duunissa kun siellä eivät enää pysty pyörittämään ihmisiä oman tahtonsa mukaan. Sitten ahdistuvat ja saavat jonkun päävian, josta syytetään huonoa johtamista. Ja taas curling-vanhemmat tulevat apuun kun "lapsella on niin vaikeaa". Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein tahdo sujua asioitten hoitaminen ja on 19-v, potee sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Saa nähdä miten pärjäilee, kun syksyllä lähtee opiskelemaan. Tyttö 17 v on jo pari vuotta hoitanut kaikki asiansa itse ja oikein suuttuu, jos edes kysyy, että haluatko apua, en tosin enää kysykään. Miksihän se tuntuu, että niin monille pojille asioitten hoitaminen ja itsenäistyminen tuntuu olevan niin vaikeaa? Usein mietin, että mitähän olemme tehneet väärin.

Pojat kehittyvät myöhemmin. Sehän vaan on fakta.

Jos pojat kehittyvät niin paljon hotaammin, etteivät osaa itse huolehtia terveydestään, niin miesten alkoholin ostamisen ikärajaa voitaisiin nostaa. Tai miesten äänestysikää.

Itse opetin omat teinit hoitamaan asioita siten, että "leikittiin" soittamista ja ajan varaamista. Lapsi oli soittavinaan ja minä olin puhelun vastaajana. Pari harjoituskertaa riitti.

Pakkohan niiden on ollut kun 18v omat muuttaneet pois tai asuneet jo aiemmin itsekseen. Yhä joutuu neuvomaan, mutta koko ajan viisastuu. Täällä palstalla on paljon tyhmempiä ja osaamattomampia aikuisia kuitenkin kuin he, että ei se tilanne toivoton ole.

Olen itse viranomainen ja kyllähän nuo nuoret asioitaan hyvin hoitavat kun emme me saa vanhemmille kertoa enää mitään kun kyseinen henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

Eri asia sitten kuka kotona täyttää paperit yms. mutta puhelimitse ei anneta vanhemmille tietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein tahdo sujua asioitten hoitaminen ja on 19-v, potee sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Saa nähdä miten pärjäilee, kun syksyllä lähtee opiskelemaan. Tyttö 17 v on jo pari vuotta hoitanut kaikki asiansa itse ja oikein suuttuu, jos edes kysyy, että haluatko apua, en tosin enää kysykään. Miksihän se tuntuu, että niin monille pojille asioitten hoitaminen ja itsenäistyminen tuntuu olevan niin vaikeaa? Usein mietin, että mitähän olemme tehneet väärin.

Meillä samaa eli kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta ja ei jotkut harvat puhelut mitä hoitanut niin vaatineet valtavan pohjatyö, aivan äärimmäisen raskasta meille vanhemmillekin ☹️. Myös sähköpostien yms lähettäminen haastavaa.

Aika avuton olo on kyllä, itkettämään rupeaa kun tässä tätä avaan. Poika siis täytti juuri 18v.

Miksi teillä molemmilla on ollut vähän kontakteja ulkomaailmaan, asutteko maalla? Entä kaupassa käynnit, onko harjoiteltu?

Onko poika down? Jos ei ole niin autat etsimään puhelinnumeron hammaslääkäriin ja käsket soittaa.

Hoitavat itse, mutta olen neuvonut, mitä sanoa. Itsekin muistan, että nuorempana kirjoitin aina paperille, mitä pitää sanoa puhelimessa. Ymmärrän hyvin puhelinkammoisia.

Pääasiassa hoitaa itse asiansa, mutta asuu kotona ja yhdessä juttelemme ja tietysti myös kannustamme häntä.

Syksyllä alkaa opiskelut ja muuttaa toiselle paikkakunnalle eli sitten toki hoitaa kaikki asiansa itse!

Kyllä aika oudolta tuntuu, että 13 v joutuu jo ottamaan omat asiansa hoitaakseen...näin ainakin tässä ketjussa on annettu ymmärtää.