Hoitaako teidän 18v pojat kaikki omat "asiansa"?

Meillä ei koskaan soiteta mihinkään v*tun puhelinpalveluun. Jos julkinen sektori ei tarjoa ajanvarausta netissä, menemme yksityiselle. Rahasta ei ole kiinni.

Noin 15v. alkaen on PAKOTETTU hoitaan tämmöset, jotta sitten 18v. alkaa sujua.

Esim. kun hajos känny ja piti soittaa huoltoon, niin sitten vaan todettiin, että soita ite ja hoida ite. Jostain syystä tämä on se hyvä kohta aloittaa, hammaslääkärin tarkastuksen ne jättää helposti väliin, mutta tätä eivät kyllä jätä hoitamatta.

Ei ne 18v. synttärit tätä asiaa muuta simsalabim, että jos et ole vielä aloittanut, niin nyt on se työ sitten edessä päin. Toki näissä on eroja,  meilläkin oli 4 teiniä, ei ne kaikki samalla tavalla mennyt.

No ei asiasta kannata riitaa tehdä.  Paoika saavuttaa täysi-ikäisyyden noin 25 vuotiaana.  Tue häntä  asioissa äläkä vähättele tai moiti.  Kyllä hän aikanaan toimii tarpeen mukaan.

Hammaslääkäriaikoja saa moneen paikkaan varattua netinkin kautta. Ymmärrän kyllä puhelinkammon, josta itsekin aikoinani kärsin, mutta silti se luuri oli pakko kouraan ottaa ja varata se aika myös gynelle (mikä on vielä ikävämpi kuin hammaslääkäri).

Eiköhän äiti tai isä voisi vielä "paimentaa" nuorta miestä ja tehdä selväksi niitä muutamia asioita, että kumppania ei tule irtoamaan jos ei hoida hampaitaan ja muutenkin itseään ja asioitaan. Nyt on korkea aika aloittaa tekemään niin, kohta ihan kohta et ole enää perään katsomassa.

Joskushan asiat tulevat nuoren hoidettaviksi ensimmäistä kertaa. Ei ole kaikille ihan yhtä helppoa.

Ei todellakaan. Saan patistaa kaikessa tuollaisessa. En soita hänen puolestaan mihinkään, monessa paikassa ei edes anneta äidille tietoja. 42 asteen kuumeessakin todella sairaana joutui itse puhumaan terveydenhoidon puhelimeen. Oksensi välillä ja jatkoi.

Ei se niin mennyt, että heti kun täytti 18 olisi hoitanut kaiken itse. Muistuttelin ja myös tarvittaessa autoin, eli tilasin sen hammaslääkäriajan, tosin ensin hänen kanssaan sopien. Nyt poika 20 ja itse hoitaa tuollaiset. Mutta vähitellen se tapahtui. Joskus soitttaa jostain käytännön jutusta, että miten toimitaan. Minusta hyvä että uskaltaa kysyä.

Pidä sinä toki periaatteesi jos ne niin tärkeitä sinulle ovat.

Hoitaa itse, mutta opettelee vielä asiaa ja jos tarvitsee vanhempien tukea, niin katsotaan tilanteet yhdessä ja mietitään miten asia tulisi hoitaa. Poika vie asiat sitten itse loppuun.

Kurko kirjoitti:

Noin 15v. alkaen on PAKOTETTU hoitaan tämmöset, jotta sitten 18v. alkaa sujua.

Esim. kun hajos känny ja piti soittaa huoltoon, niin sitten vaan todettiin, että soita ite ja hoida ite. Jostain syystä tämä on se hyvä kohta aloittaa, hammaslääkärin tarkastuksen ne jättää helposti väliin, mutta tätä eivät kyllä jätä hoitamatta.

Ei ne 18v. synttärit tätä asiaa muuta simsalabim, että jos et ole vielä aloittanut, niin nyt on se työ sitten edessä päin. Toki näissä on eroja,  meilläkin oli 4 teiniä, ei ne kaikki samalla tavalla mennyt.

TOTTAKAI olen aloittanut =) mutta tätä hammaslääkäriaikaa ei voi hoitaa netissä vaan sinne on oikeasti soitettava. 

Paikkakunnalla ei myöskään ole vaihtoehtoja, eli on vain kunnallinen. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin mennyt, että heti kun täytti 18 olisi hoitanut kaiken itse. Muistuttelin ja myös tarvittaessa autoin, eli tilasin sen hammaslääkäriajan, tosin ensin hänen kanssaan sopien. Nyt poika 20 ja itse hoitaa tuollaiset. Mutta vähitellen se tapahtui. Joskus soitttaa jostain käytännön jutusta, että miten toimitaan. Minusta hyvä että uskaltaa kysyä.

Pidä sinä toki periaatteesi jos ne niin tärkeitä sinulle ovat.

Yli 18-vuotiaan asioita harvoin edes pystyy vanhempi hoitamaan. Itse yritin ottaa matkavakuutusta yli 18-vuotiaalle, ei onnistunut.

Loppukommenttisi on vähän nolo. Antaa muuten asialliseen vastaukseen kusipäisen leiman.

-ei mulla muuta tähän avaukseen-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin mennyt, että heti kun täytti 18 olisi hoitanut kaiken itse. Muistuttelin ja myös tarvittaessa autoin, eli tilasin sen hammaslääkäriajan, tosin ensin hänen kanssaan sopien. Nyt poika 20 ja itse hoitaa tuollaiset. Mutta vähitellen se tapahtui. Joskus soitttaa jostain käytännön jutusta, että miten toimitaan. Minusta hyvä että uskaltaa kysyä.

Pidä sinä toki periaatteesi jos ne niin tärkeitä sinulle ovat.

Yli 18-vuotiaan asioita harvoin edes pystyy vanhempi hoitamaan. Itse yritin ottaa matkavakuutusta yli 18-vuotiaalle, ei onnistunut.

Loppukommenttisi on vähän nolo. Antaa muuten asialliseen vastaukseen kusipäisen leiman.

-ei mulla muuta tähän avaukseen-

Minä olen saanut matkavakuutuksen myös aikuisille lapsilleni, tosin reissasimme yhdessä.

Hammaslääkäriajan varaaminen on painajainen jokaiselle, koska ensin pitää odottaa vastausta pimpelipomia kuunnellen ja sitten kuunnella sitä, että aikoja ei ole ja sitten yrittää sanoa, että pakko olla ja yrittää kuulla, että sanoiko se keskiviikkona klo 12 vai 13 ja mikä keskiviikko jne. Ne on tarkoituksella epäselviä!

Meillä armonaikaa tuohon 18-vuoden ikään on vielä 6 kk, mutta aika paljon paitsi hoidan pojan asioita myös katson päälle ja muistuttelen, että saa aikaiseksi. Poikani on lapsekas, mikä toisaalta on ollut hyväkin juttu. Asuu kotona kuitenkin vielä pitkään, niin saattaen ajattelin hoitaa omaan elämään. Sopii minulle ja nähtävästi myös pojalle. On iloinen, kun on saanut jonkun asian hoidettua ihan itse ja niin on äitikin aina. Nuoremmat sisarukset ovat huomattavasti omatoimisempia, joten esikoisuus, sukupuoli ja temperamentti vaikuttanevat asiaan.

Kyllä hoitaa, ei edes asu enää kotona. 

n. 13-vuotiaasta meillä on lapset hoitaneet tällaiset jutut kuin hammaslääkärit ym. Vähän alussa tarvitsi tietysti muistutella. 

Ja en nyt sitä sano, että näin pitäisi olla. Jos on kovin ujo lapsi, niin tietysti pitää tukea alkuun. Mutta täysikäiselle tai edes 16-vuotiaalle en tekisi mitään eteen olettaen että nuori on psyykkisesti terve. 

Välillä soitan minä, välillä jälkikasvu itse. Johtuu ihan siitä että hänellä on perussairaus josta minä olen ihan kokonaan kartalla, ja hän ei ihan kokonaan, koska ei voi muistaa kaikkea mitä on tässä vuosien varrella tehty ja kokeiltu. Silloin minä soitan.

Kyllä ja nuorempinakin. Vaivautuvat myös armeijaan, jonka ajalta vanhemmat maksavat kaiken. Olepas hyvä oi isänmaa urhoistamme.

Työkaverini totesi pari vuotta sitten ettei äidin soitolla onnistunut peruuttamaan täysi-ikäisen lapsensa hammaslääkäriaikaa. Tämä lapsi kun oli itse estynyt olleessaan työhaastattelussa/pääsykokeissa tai jotain muuta aika painavaa. Ihan kaikkia asioita ei voi täysi-ikäisen puolesta tehdä. En tiedä mitä sanoisivat luurin toisessa päässä, jos kertoisi asianomaisen olevan parhaillaan taju kankaalla eikä siksi voi asiaansa hoitaa.

Justiinsa yks päivä tässä mietin, että pitäisi varmaan laatia aika kattava valtakirja puolison asioiden hoitamiseksi juuri sellaisen varalle että toinen oikeasti on pitkään taju kankaalla. Todella monet asiat on tehty niin vaikeiksi toisen hoitaa ja siitä voi koitua vaikka yllättäviä ylimääräisiä kuluja.

On asunut 17 vuotiaasta omillaan että huolehtii asioistaan tai ei huolehdi niin sehän ei minulle kuulu.

Ei oikein tahdo sujua asioitten hoitaminen ja on 19-v, potee sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Saa nähdä miten pärjäilee, kun syksyllä lähtee opiskelemaan. Tyttö 17 v on jo pari vuotta hoitanut kaikki asiansa itse ja oikein suuttuu, jos edes kysyy, että haluatko apua, en tosin enää kysykään. Miksihän se tuntuu, että niin monille pojille asioitten hoitaminen ja itsenäistyminen tuntuu olevan niin vaikeaa? Usein mietin, että mitähän olemme tehneet väärin.

Exän 25v poika alkoi vissiin ekaa kertaa käydä itse ruokakaupassa, kun me muutettiin yhteen, eli isi "jätti" pojan yksin oleilemaan synnyintaloonsa. Kyllä ihmettelin sen 2,5v minkä avoliittomme kesti. Siis mitään 3 kymppiä lähestyvä terve mies saanut aikaan ilman isiä.

Kyllä hoitaa. Mutta jos nyt on kyse yhdestä satunnaisesta puhelinsoitosta, niin en näe mitään syytä, miksi en sitä hoitaisi.

Vierailija kirjoitti:

Exän 25v poika alkoi vissiin ekaa kertaa käydä itse ruokakaupassa, kun me muutettiin yhteen, eli isi "jätti" pojan yksin oleilemaan synnyintaloonsa. Kyllä ihmettelin sen 2,5v minkä avoliittomme kesti. Siis mitään 3 kymppiä lähestyvä terve mies saanut aikaan ilman isiä.

Vissiin sellaisia ne bonuslapset on. Aina.