Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko olla parisuhteessa miehen kanssa, joka sanoo haluavansa panostaa suhteeseen eikä erota koskaan?
25.06.2019 |
Mies sanoi, että hänen ehtonsa on se ettei erota ja kumpikin panostaa suhteeseen täysillä. Olemme tapailleet vuoden ja tutustuneet toisiimme. Mitä mieltä olette?
Kommentit (77)
Todellakin. Tuolla ajatuksella itsekin parisuhteeseen ryhtyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen panostanut suhteeseen ja teen sitä myös tulevaisuudessa. Teen kaikkeni ettei tarvis erota. Se ei tarkoita, että roikun puolisossani vaan hyväksyn sen, jos hän ei kertakaikkiaan halua jatkaa elämääni minun kanssa.
M40
Minkä ikäisiä olette? - Harva kai päättää samalla kertaa suheen solmimisen kanssa eroamispäivän. - Osa tosin ymmärtää tehdä avioehdon kaiken varalta.
En olisi. Kohtuuton vaatimus, mun mielestä. Koskaan ei voi tietää, jos vaikka sairastuu tms, jolloin ei yksinkertaisesti pysty panostamaan suhteeseen täysillä. Ja se, ettei vielä saisi erota, vaikka toinen sairastuisi mieleltään ja muuttuisi ihan erilaiseksi kuin mitä suhteen alussa oli - kenties väkivaltaiseksikin - eikä siltikään saisi erota. Liian ehdoton mies mun makuuni.
Minä koen tuon jotenkin pelottavana. On eri asia sanoa haluavansa olla ikuisesti yhdessä ja panostaa suhteeseen, kuin sanoa, että ehtona on ettei ikinä erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni meistä on pyhästi päättänyt ettei eroa. Vain nuori tai tyhmä ihminen kuvittelee noiden lupausten merkitsevän tosipaikassa. Lopulta edes itselleen. Huomisesta ei tiedä. Kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ahdistaisi tuollainen ei erota koskaan - puhe. Toivon, että ei erota, mutta tulevaisuuteen ei näe ja mitä vain voi elämässä tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Minä koen tuon jotenkin pelottavana. On eri asia sanoa haluavansa olla ikuisesti yhdessä ja panostaa suhteeseen, kuin sanoa, että ehtona on ettei ikinä erota.
Minä en ajatellut tuota noin kirjaimellisesti. Koskaan ei tietenkään voi tietää, mitä elämässä tulee eteen. Mutta ajatuksen tasolla se, ettei koskaan erota, on minulla lähtökohta parisuhteelle. Minusta parisuhteeseen olisi turha edes ryhtyä sillä ajatuksella että ero tulee.
- 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en lähtisi parisuhteeseen, jossa lähtökohta-ajatuksena on "kattellaan nyt niin kauan kunnes jotain parempaa tulee vastaan".
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? - Harva kai päättää samalla kertaa suheen solmimisen kanssa eroamispäivän. - Osa tosin ymmärtää tehdä avioehdon kaiken varalta.
Minä 30 ja mies 32. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en lähtisi parisuhteeseen, jossa lähtökohta-ajatuksena on "kattellaan nyt niin kauan kunnes jotain parempaa tulee vastaan".
Tämä! Alusta saakka tyytymissuhde! Kammotusten kammotus!
No siis tuolla ajatuksella toki lähden suhdetta rakentamaan, mutta on tilanteita, joissa on parasta antaa periksi.
Eksä taas oli luonnehäiriöinen ja pyrki tuollaisella sitouttamaan ja muuttui vaikeaksi ja kontrolloivaksi sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin tällaista ihmistä melko naiviina, epärealistisena, tarpeettoman intensiivisenä, takertuvana, epäitsenäisenä ja mahdollisesti motiiveiltaan arveluttavana.
Kysyisin itseltäni, miksi hänellä on niin kova vimma sitouttaa toinen lupauksilla. Onko tämä hänen normaali lähestymistapansa? Eikö hän luota siihen, että haluan pysyä yhdessä ihan vain siksi, että suhde on hyvä? Yrittääkö hän manipuloida minua?
Olen itse ns. elämäni rakkaudesta joutunut eroamaan eriävien lapsitoiveiden vuoksi, joten tiedän kokemuksesta, että vakuuttelut eivät auta pätkääkään, eikä riitä rakkauskaan. Tuollainen "missään tapauksessa ei erota" -uhoaminen ei perustu todellisuuteen ja on sitä paitsi ihan outoakin. Totta kai suhde tulee päättää, jos se muuttuu huonoksi eikä kurssia kohtuullisilla ponnisteluilla saada korjattua, tai jos ei enää sovita yhteen.
Olen kyllä paljon realistisempi parisuhdefilosofiassani kuin useimmat tuntemani ihmiset. Pohjimmiltani olen romantikko, mutta se ei aina oikein näy ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koen tuon jotenkin pelottavana. On eri asia sanoa haluavansa olla ikuisesti yhdessä ja panostaa suhteeseen, kuin sanoa, että ehtona on ettei ikinä erota.
Minä en ajatellut tuota noin kirjaimellisesti. Koskaan ei tietenkään voi tietää, mitä elämässä tulee eteen. Mutta ajatuksen tasolla se, ettei koskaan erota, on minulla lähtökohta parisuhteelle. Minusta parisuhteeseen olisi turha edes ryhtyä sillä ajatuksella että ero tulee.
- 2
Minun mielestäni parisuhteessa tulee olla tasan niin kauan, kuin se parisuhde on molemmille hyvä. Yhdessä tehdään töitä sen eteen, että parisuhde säilyy molemmille hyvänä, mutta huonolla parisuhteella ei ole mitään oikeutta olla olemassa.
Kuulostaa persoonallisuushäiriöisen eksäni puheelta.
Ai pitää luvata, ettei erota? Hän suunnittelee muuttuvansa hirviökumppaniksi ja syyllistää sinua lupauksestasi.
Totta kai, tosin pitäisin vähän outona sanoa asia ääneen. Kyllä mä lähdin suhteeseen sillä asenteella, että tämä kestää, koska olin korviani myöten rakastunut, eli oli ilmiselvää että aikomus oli olla yhdessä aina. Ja toisaalta sitten en suostuisi mihinkään konkreettiseen "emme sitten koskaan eroa" -sopimukseen, koska ei sellaista mielestäni voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Moni meistä on pyhästi päättänyt ettei eroa. Vain nuori tai tyhmä ihminen kuvittelee noiden lupausten merkitsevän tosipaikassa. Lopulta edes itselleen. Huomisesta ei tiedä. Kukaan.
Miksi ihmiset sitten ovat parisuhteessa, menevät kihloihin, naimisiin ja perustavat perheen jos eivät tahdo olla yhdessä niin hyvinä kuin pahoina päivinä? Mitä järkeä on parisuhteessa jos kumpikin osapuoli sahaa toistaan jalkaan? Ei niin yhtään mitään!! Tiedämme huomisesta ja haluamme olla yhdessä.
Kuulostaa todella hyvältä. Poikaystäväni sanoi ensimmäisen kuukauden jälkeen että haluaa olla kanssani koko loppuelämän, koska kokee sen oikeaksi tavaksi. Se sopi minullekin. Erota kannattaa kun mitään muuta vaihtoehtoa ei ole eikä suhde toimi enää.