Isäni haukkui minut ja huusi vauvani vieressä

Syy ei liittynyt lapseeni tai hänen hoitoonsa mitenkään. En halua sen enempää avata. Pointti oli että minusta oli väärin että pienen lapsen läsnäollessa huudetaan ja haukutaan minut myös mieheni kuullessa. Lopuksi sain kuulla ihmetystä siitä miten mieheni kestää olla kanssani. Siinä ylittyi mielestäni raja. Tosi surullista kuulla oman isän suusta tällaista. :( / AP

Lapsen ja sinun hyvinvointi menee edelle. Huutaminen ei ole ok, vaikka olisit mokannut. Se malli tulee ehkä hänen lapsuuden perheestään, luonne tai muualta. Katkaise välit isään tai ota riittävä etäisyys. Älä ota isääsi kylään lainkaan ja älä mene kylään isälle, ettei tule aina lisää pahaa mieltä. Älä anna lastasi hoitoon isovanhemmille, äitisi pääsee yksin kylään teille tai muualla kahville - voitte soitella. Pärjäät ilman isän neuvoja, on muitakin ihmisiä jos tarvitsee kysyä jotain. Toki jos isäsi lupaa olla huutamatta ja kontrolloimatta muita, voit miehesi kanssa tulevaisuudessa käydä pari tuntia kylässä.

JSSAP

Kukaan ei käyttäydy minua kohtaan ilman seurauksia. Ilmoittaisin, että "törkeän käytöksesi takia aion pitää taukoa suhteestamme. Älä ota minuun yhteyttä, minä otan yhteyttä jos koen jossain vaiheessa sen mahdolliseksi."

Ja lapsi hoitoon raivoajalle? Ei ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ja sinun hyvinvointi menee edelle. Huutaminen ei ole ok, vaikka olisit mokannut. Se malli tulee ehkä hänen lapsuuden perheestään, luonne tai muualta. Katkaise välit isään tai ota riittävä etäisyys. Älä ota isääsi kylään lainkaan ja älä mene kylään isälle, ettei tule aina lisää pahaa mieltä. Älä anna lastasi hoitoon isovanhemmille, äitisi pääsee yksin kylään teille tai muualla kahville - voitte soitella. Pärjäät ilman isän neuvoja, on muitakin ihmisiä jos tarvitsee kysyä jotain. Toki jos isäsi lupaa olla huutamatta ja kontrolloimatta muita, voit miehesi kanssa tulevaisuudessa käydä pari tuntia kylässä.

Kiitos tästä vaustauksesta. Yritän ottaa etäisyyttä isääni. Tuntuu että aina vierailuista jää vain paha mieli. :(. Ongelma on nyt vain se että ollaan jo luvattu mennä heille kylään useammaksi päiväksi. Tiedän että tulee taas riitaa. Mutta toisaalta en raaski perua isoäidin takia joka odottaa kovasti. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Isäni moitti minua omasta huonosta käytöksestäni ja ihan syystä. Mutta olin oikeasti vain vaikeassa tilanteessa silloin, nälkäinen ja väsynyt. Minusta oli yliampuvaa haukkua minut vielä mieheni kuullen ja erityisesti vauvani läsnäollessa. Vieläkin tuled paha mieli kun muistan vauvan hätääntyneet kasvot. :( Haluaisin katkaista etäännyttää välit isäni, mutta en äitini kanssa.

Sano "ukille" että jos haluaa tavata sinua /lapsenlasta niin opettelee käytöstavat ja kunnioittaa sinua, sinun lastasi ja teidän kotia- muuten bye btw

Onko miehesi tossu, kun ei puuttunut tilanteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ja sinun hyvinvointi menee edelle. Huutaminen ei ole ok, vaikka olisit mokannut. Se malli tulee ehkä hänen lapsuuden perheestään, luonne tai muualta. Katkaise välit isään tai ota riittävä etäisyys. Älä ota isääsi kylään lainkaan ja älä mene kylään isälle, ettei tule aina lisää pahaa mieltä. Älä anna lastasi hoitoon isovanhemmille, äitisi pääsee yksin kylään teille tai muualla kahville - voitte soitella. Pärjäät ilman isän neuvoja, on muitakin ihmisiä jos tarvitsee kysyä jotain. Toki jos isäsi lupaa olla huutamatta ja kontrolloimatta muita, voit miehesi kanssa tulevaisuudessa käydä pari tuntia kylässä.

Kiitos tästä vaustauksesta. Yritän ottaa etäisyyttä isääni. Tuntuu että aina vierailuista jää vain paha mieli. :(. Ongelma on nyt vain se että ollaan jo luvattu mennä heille kylään useammaksi päiväksi. Tiedän että tulee taas riitaa. Mutta toisaalta en raaski perua isoäidin takia joka odottaa kovasti. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Isäni moitti minua omasta huonosta käytöksestäni ja ihan syystä. Mutta olin oikeasti vain vaikeassa tilanteessa silloin, nälkäinen ja väsynyt. Minusta oli yliampuvaa haukkua minut vielä mieheni kuullen ja erityisesti vauvani läsnäollessa. Vieläkin tuled paha mieli kun muistan vauvan hätääntyneet kasvot. :( Haluaisin katkaista etäännyttää välit isäni, mutta en äitini kanssa.

Onko isäsi jonkinlainen portinvartija isoäidillesi? Menkää käymään vain isoäidilläsi tai jae hänet teille käymään. Ja kutsu pelkästään äitisi kylään tai tapaamaan teitä jonnekin (jos hän ei tule ilman isääsi niin ei voi mitään, se on ymmärrettävää).

En tiedä millaisesta huonosta käytöksestä on kyse, mutta raivoaminen ei ole ok, varsinkaan vauvan läsnäollessa. Ja jos isäsi ja sinun suhde on sellainen että sinä käyttäydyt huonosti ja hän raivoaa niin teidän on ihan hyvä ottaa vähän etäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ja sinun hyvinvointi menee edelle. Huutaminen ei ole ok, vaikka olisit mokannut. Se malli tulee ehkä hänen lapsuuden perheestään, luonne tai muualta. Katkaise välit isään tai ota riittävä etäisyys. Älä ota isääsi kylään lainkaan ja älä mene kylään isälle, ettei tule aina lisää pahaa mieltä. Älä anna lastasi hoitoon isovanhemmille, äitisi pääsee yksin kylään teille tai muualla kahville - voitte soitella. Pärjäät ilman isän neuvoja, on muitakin ihmisiä jos tarvitsee kysyä jotain. Toki jos isäsi lupaa olla huutamatta ja kontrolloimatta muita, voit miehesi kanssa tulevaisuudessa käydä pari tuntia kylässä.

Kiitos tästä vaustauksesta. Yritän ottaa etäisyyttä isääni. Tuntuu että aina vierailuista jää vain paha mieli. :(. Ongelma on nyt vain se että ollaan jo luvattu mennä heille kylään useammaksi päiväksi. Tiedän että tulee taas riitaa. Mutta toisaalta en raaski perua isoäidin takia joka odottaa kovasti. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Isäni moitti minua omasta huonosta käytöksestäni ja ihan syystä. Mutta olin oikeasti vain vaikeassa tilanteessa silloin, nälkäinen ja väsynyt. Minusta oli yliampuvaa haukkua minut vielä mieheni kuullen ja erityisesti vauvani läsnäollessa. Vieläkin tuled paha mieli kun muistan vauvan hätääntyneet kasvot. :( Haluaisin katkaista etäännyttää välit isäni, mutta en äitini kanssa.

Ei väsyneelle pienen vauvan äidille karjuta kurkku suorana, vaikka hän väsymystään kiukkuaisikin vähän. Ylipäätään isäsi taitaa jotenkin kuvitella, että olet jotenkin holhottava. No et ole. Aikuiset ihmiset eivät ojenna toisiaan, vaan kun toisen käytös loukkaa se ilmoitetaan suoraan ja selvästi sekä vedetään raja itsensä ja tämän henkilön välille.

Isäsi kohteli sinua kuin uhmaikäistä/teini-ikäistä, ja hän tuskin osaa sinua sitten vielä aikuisena ja vanhemmistaan erillistyneenä nähdä. Puhumattakaan siitä, että vauvan läsnäollessa ei huudeta.

Sinä voit vaikka kirjoittaa isällesi viestin ja sanoa suoraan, että huutaminen loukkasi sinua ja koit, että sinua ei kohdeltu aikuisena ihmisenä. Kerro, että sinua ahdisti huutaminen myös vauvan puolesta. Voit pyytää anteeksi myös omaa käytöstä, jos koet sen tarpeelliseksi, mutta sano myös samalla että se ei oikeuta silti sinun nöyryyttämiseen ja vauvan pelotteluun.

Ei tietenkään hoitoon lasta heille. Ei ainakaan ennen kuin isäsi käytös on kokenut täydellisen muutoksen. Sanoit, että kaikki vierailut päätyvät huonoon mieleen. Heidän kuuluisi olla sinulle tuki - ei lisästressi. Äitisi on aikuinen ihminen ja pärjää kyllä mielipahan kanssa jos perut sinne menon. Kerkeät te myöhemminkin viettää hyvin aikaa, nyt on tärkeämpää rajanveto isäsi ja sinun välille.

Jos koet ettet oikein osaa arvella käyttäydyitkö kuinka huonosti, niin toki voit tänne kirjoittaa vähän muokaten miten käyttäydyit.

Oma isäni suuttui minulle muutama vuosi sitten äitienpäivänä, kun kävimme vanhempieni luona äitienpäiväkahvilla. Kiista alkoi isän mielestä vääränlaisesta äitienpäiväkakusta, jonka äiti oli tehnyt itse. Olin raskaana ja mukana 3-vuotias esikoisemme. Isäni lähti ovet paukkuen kotoa. Esikoinen teki pissavahinkoja viikon ko. Kyläilyn jälkeen.

Ja ei lapsemme eivät todellakaan käy isovanhempien luona ilman meitä vanhempia. Sama nälviminen ja arvostelu, jota koin kotona asuessani kohdistuu nyt lapsiimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ja sinun hyvinvointi menee edelle. Huutaminen ei ole ok, vaikka olisit mokannut. Se malli tulee ehkä hänen lapsuuden perheestään, luonne tai muualta. Katkaise välit isään tai ota riittävä etäisyys. Älä ota isääsi kylään lainkaan ja älä mene kylään isälle, ettei tule aina lisää pahaa mieltä. Älä anna lastasi hoitoon isovanhemmille, äitisi pääsee yksin kylään teille tai muualla kahville - voitte soitella. Pärjäät ilman isän neuvoja, on muitakin ihmisiä jos tarvitsee kysyä jotain. Toki jos isäsi lupaa olla huutamatta ja kontrolloimatta muita, voit miehesi kanssa tulevaisuudessa käydä pari tuntia kylässä.

Kiitos tästä vaustauksesta. Yritän ottaa etäisyyttä isääni. Tuntuu että aina vierailuista jää vain paha mieli. :(. Ongelma on nyt vain se että ollaan jo luvattu mennä heille kylään useammaksi päiväksi. Tiedän että tulee taas riitaa. Mutta toisaalta en raaski perua isoäidin takia joka odottaa kovasti. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Isäni moitti minua omasta huonosta käytöksestäni ja ihan syystä. Mutta olin oikeasti vain vaikeassa tilanteessa silloin, nälkäinen ja väsynyt. Minusta oli yliampuvaa haukkua minut vielä mieheni kuullen ja erityisesti vauvani läsnäollessa. Vieläkin tuled paha mieli kun muistan vauvan hätääntyneet kasvot. :( Haluaisin katkaista etäännyttää välit isäni, mutta en äitini kanssa.

Ei väsyneelle pienen vauvan äidille karjuta kurkku suorana, vaikka hän väsymystään kiukkuaisikin vähän. Ylipäätään isäsi taitaa jotenkin kuvitella, että olet jotenkin holhottava. No et ole. Aikuiset ihmiset eivät ojenna toisiaan, vaan kun toisen käytös loukkaa se ilmoitetaan suoraan ja selvästi sekä vedetään raja itsensä ja tämän henkilön välille.

Isäsi kohteli sinua kuin uhmaikäistä/teini-ikäistä, ja hän tuskin osaa sinua sitten vielä aikuisena ja vanhemmistaan erillistyneenä nähdä. Puhumattakaan siitä, että vauvan läsnäollessa ei huudeta.

Sinä voit vaikka kirjoittaa isällesi viestin ja sanoa suoraan, että huutaminen loukkasi sinua ja koit, että sinua ei kohdeltu aikuisena ihmisenä. Kerro, että sinua ahdisti huutaminen myös vauvan puolesta. Voit pyytää anteeksi myös omaa käytöstä, jos koet sen tarpeelliseksi, mutta sano myös samalla että se ei oikeuta silti sinun nöyryyttämiseen ja vauvan pelotteluun.

Ei tietenkään hoitoon lasta heille. Ei ainakaan ennen kuin isäsi käytös on kokenut täydellisen muutoksen. Sanoit, että kaikki vierailut päätyvät huonoon mieleen. Heidän kuuluisi olla sinulle tuki - ei lisästressi. Äitisi on aikuinen ihminen ja pärjää kyllä mielipahan kanssa jos perut sinne menon. Kerkeät te myöhemminkin viettää hyvin aikaa, nyt on tärkeämpää rajanveto isäsi ja sinun välille.

Jos koet ettet oikein osaa arvella käyttäydyitkö kuinka huonosti, niin toki voit tänne kirjoittaa vähän muokaten miten käyttäydyit.

Tiedän itsekin että käyttäydyin huonosti ja että syystäkin sain "kuulla kunniani". Mutta en hyväksy sitä että lapseni läsnäollessa (minulle) huudettiin. Enkä sitä että minut nolattiin mieheni kuullen. Emme mieheni kanssa ikinä riitele ääneen niin että vauva kuulisi. Voidaan kiukutella tai olla puhumatta hetkeen toisillemme, mutta ei koskaan niin että vauv huomaisi. Emmekä KOSKAAN huuda lapsellemme. Enkä myöskään halua että kukaan mukaan sitä tekee hänen seurassaan. Ärsyttää myös että seuraavan päivänä oltiin kuin mitään ei olisi tapahtunut, ihan kuin olisi ollut ok huutaa vauvani kuulleen ja ollut ok nöyryyttää minut mieheni kuullen. Mieheni kyllä aikoi puuttua tilanteeseen, mutta sanoi että ajatteli sitten että parempi että selvitetään kahdestaan. Sanoi kyllä jälkeenpäin että olisiko pitänyt heittää isäsi pihalle. Sinänsä parempi ettei tullut lisää aikuisia tilanteeseen tappelemaan, ettei vauva olisi säikähtänyt lisää.

Sain siis huudot tälläisen tilanteen jälkeen: Isovanhemmat olivat tulossa meille kylään ja olin juuri nukuttamassa vauvaa päikkäreille. Olin nukkunut huonosti enkä ollut syönyt vielä mitään. Olin jo yrittänyt pitkän aikaa nukuttaa vauvaa, joka ei tahtonut nukahtaa. Vauva meinasi viimein nukahtaa juuri silloin kun tupsahtivat sisään kovalla metelillä. Tervehdin heitä ja kävin vauvaakin nopeaa näyttämässä. Pyysin heitä olemaan vähän hiljempaa kun yritin nukuttaa vauvaa, mutta meteli vain jatkui. Sitten hermostuin ja kävin irrottamassa vauvaportin jotta saisin oven kiinni, laitoin portin seinää vasten mutta se kaatui vahingossa ja siitä tuli lisää kolinaa kun osui myös muihin tavaroihin. Tästä he loukkaantuivat ja lähtivät ulos. Pitivät mykkäkoulua koko päivän ja illalla sain sitten isäni huudot päälleni. Sain moitteet huonosta käytöksestäni ja siitä kuinka kiukuttelen kuin teini tms. ja että ei ollut ensimmäinen kerta, ja aina.on joku syy nälkä tai väsy.jne ja kuinka eivät aio enää tulla kylään. Ja että kuinka osoitin heille mieltäni, kattilat lensi jne. Ymmärrän kyllä että loukkaantuivat kun ei varmaan ollut kiva tulla kylään tuollaisella vastaanotolla. Kuitenkin kiukutteluni ei varsinaisesti johtunut heistä vaan sattuivat juuri tulemaan huonolla hetkellä kun oli vauvan kanssa vaikea tilanne. Olen kieltämättä ollut aikamoinen hormonihirviö viimeisen vuoden aikana, mutta ei ole ollut tarkoitus loukata ketään. On vaan ollut niin väsynyt pienen vauvan kanssa välillä ettei jaksa huomioida hirveästi muita ihmisiä. / AP (myöskin yllä).

A) ethän sä mitään kiukutellut, vaan pyysit ihan järkevää asiaa ja sitten vahingossa kaadoit tavaroita.

B) sun isällä on täysin epäasiallinen suhtautuminen. Hänellä ei ole mitään asiaa enää "kasvattaa" sinua. Hän luulee että hän saa kohdella sinua kuin lasta. Ja on lisäksi raivopää.

Peruuta vierailu, tapaa isoäitiäsi jollain tavalla vanhemmistasi riippumatta, ja lähetä tuo viesti, että isäsi käytöksen takia pidät taukoa suhteestanne. Sitten et ota mitään yhteyttä ennen kuin pystyt ajattelemaan isääsi ahdistumatta. Siinä välissä et vastaa mihinkään viesteihin ja puheluihin häneltä.

Jos et tee jotain nyt niin se toistuu. Älä mieti että olet hormonaalinen, kiukutteleva. Ongelma ei ole sinulla tässä etkä ole tehnyt mitään väärää.

Voi ap, mun narsisti väkivaltainen luonnehöiriö isä on karjunut mulle vauvan ollessa läsnä, käynyt useamman kerran kimppuuni ja pahoinpidellyt/kuristanut niin että lapset näkee vieressä, on uhannut minun ja lasteni henkeä/terveyttä ja vetänyt hirveitä raivarikilareita. In pahasti luonnevikainen mutta täysin sairaudentunnoton eikä tajua tekevänsä väärin, häneltä puuttuu normaalin ihmisen omatunto tyystin.

Tällaiselle EI IKINÄ lapsia hoitoon edes sekunniksi, ja itseä pitää suojella. Mieluiten välit poikki mutta jos ei ole mahdollista niin lyhyet tapaamiset jossa pakotie ja pakoväline (auto) aina etukäteen mietitty. Ei koskaan siis mökille tms ansaan tai julkisilla, jolloin et pääse raivaritanteessa pakoon ollenkaan.

T. Psykon lapsi

Ap, mulla samankaltsinen joskin vaarallisempixi, väkivaltainen myös (käy siis aikuisten lastensa kimppuun).

Minä laitoin välit poiki jo 15 vuotta sitten. Hyvin onnistuu elämä ilman isää!

Äitini soittelee ja käy meillä muutaman kerran vuodessa (välimatkaa 180km). Tapaan vain äitiä, puhun puhelimessa vain äidille.

Haitta on toki se että en voi mennä vanhempieni kotiin tai vanhempieni mökille (ovat isäni nimissä) koska isä tietenkin kiukuttelee ja ”kostaa” minulle sen etten enää alistu kynnysmatoksi.

Mutta äitini kuitenkin käy lasteni synttäreillä ja tulee ristiäisiin, joten ei se isän poissaolo haittaa.

Ehkä aikoa ärsyttävä asia on se että isäni valehtelee suvulle itseään suojatakseen, väittää että minun syytä välirikko, että minä olen kelvoton tytär jne. Mutta ajatelkoon muut mitä tahtoo, itse tiedän asian laidan.

Minä sain katkottua välit vasta ollessani 32v. Harmittaa valtavasti etten tehnyt sitä AIEMMIN vaan annoin isäni rääkätä ja uhkailla ja nöyryyttä mua niin pitkään. Nyt on viimein stressitöntä ja rauhaa! Suosittelen!

Peru nyt jeti se vierailu! Välien katkominen ja rajojen laitto on vaikeaa ja nyt sulla on siihen hyvä syy ja oikea hetki. Älä enää niele pa*kaa!

Aivan uskomatonta käytöstä isältäsi. Hän kohtelee sinua kuin teiniä mutta itse et sitä ole, oma käytöksesi kuulostaa ihan fiksulta ja aikuiselta, saati että ymmärrystä väsyneelle äidille pitäisi olla. Isäsi taitaa olla niitä ihmisiä jotka haluaisivat että kaikki menee aina nii kuin hän haluaa. Hän kai kuvitteli että vauva iloisena leikkii hetken isoisän kanssa, sitten sinä viet vauvan nukkumaan ja vauva nukahtaa hetkessä omaan petiinsä ja te kahvittelette porukalla. Tuollaisiin ihmisiin kolahtaa lujaa jos heitä arvostellaan (nyt pyysit olemaan hiljempää) niin sitten tuleekin kiire syytellä ja haukkua muita.

Apn isä on tyypillinen vanha ukonkäppänä joka luulee olevansa luomakunnan kruunu, naisia tärkeämpi, ylempänä vaimoan ja lapsiaan, ”oikeutettu” arvovaltansa takia ojentamaan ja rankaisemaan ”alempiaan”, ja luulee (tai ”tietää”) olevansa AINA oikeassa - ja vaikkei olisikaan niin hän on silti niin tärkeä että muiden pitää häntä aina ihailla ja kunnioittaa ja totella kritiikittä.

Oma isäni just samanlainen. Välit poikki vaan, ap.

Mitä ap aikoo nyt tehdä tälle isälleen?

Kiitos kaikille vastauksista. /AP

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap aikoo nyt tehdä tälle isälleen?

Siinäpä hyvä kysymys. Aion ehdottomasti ottaa etäisyyttä. Ongelma vaan on se että isäni käyttäytyy nyt kun mitään ei olisi tapahtunut ja että oli ihan ok huutaa minulle. Taidan hiljalleen etääntyä, lakata lähettämästä vauvan kuvia ja kuulumisia. Niin että kuitenkin tulee selväksi että ei ollut ok raivota. Viestin lähettäminen tuntuu ahdistavalta, ei ole minun velvollisuus. Hänen se viesti kuuluisi lähettää ja pyytää anteeksi. Itse olen jo anteeksi pyytänyt äidiltäni. Ajatus heidän luonaan yökylään menemisestä ahdistaa jo nyt. Tiedän jo nyt että riitaa varmaan tulee. Minun täytyy yrittää pystyä perua se. En halua että vauvani tai mieheni joutuu jonkun riidan keskelle. /AP

Vierailija kirjoitti:

Apn isä on tyypillinen vanha ukonkäppänä joka luulee olevansa luomakunnan kruunu, naisia tärkeämpi, ylempänä vaimoan ja lapsiaan, ”oikeutettu” arvovaltansa takia ojentamaan ja rankaisemaan ”alempiaan”, ja luulee (tai ”tietää”) olevansa AINA oikeassa - ja vaikkei olisikaan niin hän on silti niin tärkeä että muiden pitää häntä aina ihailla ja kunnioittaa ja totella kritiikittä.

Oma isäni just samanlainen. Välit poikki vaan, ap.

Olipa osuva luonnearvio. /AP