Tuntuuko teistä pahalta, että miehenne on kanssanne vain koska ei ollut mahdollista saada juuri sellaista naista kuin haluaisi?

Mies jätti sen, johon oli tyytynyt, kunnes rakastui minuun. Ja rakastaa vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin. 

Mä olen ihana ja rakastava puoliso, luotettava, rikas, hyvä äiti, hauskaa seuraa. Vuosikymmenen yhteinen historia. Luulen että puoliso on pohtinut plussat ja miinukset ja jostain syystä on valinnut jatkaa minun kanssa vaikka todennäköisesti saisi paremmankin naisen itselleen (kauniimman ja nuoremman). Puolisoni on myös aika mukavuudenhaluinen ja mun kanssa on elämä helppoa. Tekisikö joku kaunis drama queen hänet oikeasti onnellisemmaksi? Tuskin. 

Tuntuukohan miehestäni pahalta tietää että olen hänen kanssaan vain koska menetin paremman?

Minä olen kuitenkin mieheni suuri rakkaus hänen sanojensa mukaan

Vierailija kirjoitti:

Tätä on jokaisen hyvä miettiä: tyydytäänkö häneen suhteessa (eli hyväksikäytetään).

Pisteytätkö jokaisen ihmissuhteesi?

En tyydy, enkä halua, että minuun tyydytään. Kanmottava ajatus.

Yksinäinen r unkk ari taas puhuu asioista, joista se ei mitään tajua :).

Mieheni on kyllä niin hyvä suustaan, että varmasti huomaisi valtavan monta muutakin naista halutessaan.  Minun puolesta saa mennä, jos tapaa minua paremman, aikuinen ihminen tehköön valintansa.

Mun mies sanoi että olen juuri se mitä on etsinyt. 

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on kyllä niin hyvä suustaan, että varmasti huomaisi valtavan monta muutakin naista halutessaan.  Minun puolesta saa mennä, jos tapaa minua paremman, aikuinen ihminen tehköön valintansa.

Tarkoitin siis hurmaisi, ei huomaisi.

Kukaan ihminen ei ole täydellinen, edes Jeesus ei ollut.

Ihmiset olisivat kuolleet sukupuuttoon jos kaikki odottaisi sitä 100% täydellistä kumppania. 

Paitsi sitten kun se paperilla täydellinen kumppani löytyy, eikä rakkautta tulekaan, niin mitäs sitten? Ei fyysinen vetovoima riitä yksin, eikä myöskään psyykkinen, rakkauteen tarvitaan koko paketti, ja silloin kyseessä on aina kaksi epätäydellistä ihmistä jotka rakastuvat toisiinsa, ja haluavat vain toisensa.

Jos tuntuu ettei halua toista, vaan muita, vika ei ole siinä puolisossa, vaan siinä että sinä et ole rakastunut.

Yleensä rakkaus syttyy ihan lupaa kysymättä, eikä käskystä syty.

Voi ap rassukkaa kun ei kukaan tyydy häneen, kyllähän se ap:ta ketuttaa ja paljon.

Onneksi en ole tuollaisesta tietoinen. Koko suhteemme ajan mies on tuonut esille vain sen, miten onnellinen hän on kanssani. Varmasti minussa olisi jotakin parantamisen varaa, ihan niin kuin meissä kaikissa on. Tärkeintä on, että olemme toisillemme niin sopivat, että kumpikin tuntee olevansa rakastunut ja näyttää sen myös toiselle.

Ei meistä kumpikaan ole tyytynyt, ehkä siksi on sitä kuuluisaa kipinää ja kivaa yhdessä vielä 20+ vuoden jälkeenkin. Aikuinen tytärkään ei tyydy saatuaan mallin siitä, millainen parisuhde voi olla. Ja hyvä niin, tyytyminen on väärin kaikkia kohtaan.

Ilmentääkö tuo yksinasujien lisääntyminen juuri sitä, ettei tyydytä kehen vaan? Eli täytyy olla just, eikä melkein

Vuoden päivät pyysi säännöllisen epäsäännöllisesti treffeille, vaikka sanoin e ja i kerta toisensa jälkeen ja kerroin monta syytä, miksi kannattaisi etsiä joku muu kuin minä. Sinä päivänä kun mieheni haluaa erota, olen tyytyväinen, koska sitä minäkin toivon siinä vaiheessa, kun ei enää halua olla kanssani.

Minun voisi kai sanoa tyytyneeni mieheeni paremman puutteessa, mutta minun tapauksessani se parempi ja haluamani on yksinolo. Älkää kysykö, miten nämä ovat yhteen sovitettavissa. En nimittäin tiedä itsekään. Mieheni antaa minulle onneksi tilaa, joten voin olla tässä parisuhteessa. Toisaalta en ole sokea sille, miten onnellinen mies on ollut yhdessä olomme vuodet, ja haluan sen jatkuvan, vaikka itse tuskin tulen ikinä olemaan parisuhdeihminen sisimmässäni ja haluan pohjimmiltani olla yksin. 

Kedon ei niin kaunis kukka kirjoitti:

Kyllähän se aika pahalta tuntui, kun mies minulle tämän asian sanoi. Lisäsi myös lohdutuksesi, että hän uskoo oikeasti kauniiden naisten olevan luonteeltaan usein ikäviä.

Heh heh..

Kyllä siinä omat ruusunpunaiset linssit tipahtivat tiskiin aika äkkiä.

Se on kokeillut miten kauniit naiset häneen suhtautuu ja todennut että ikävästi ja torjuvasti. Eipäs hoksannut että tasonsa mukaisesti. Miehillä voi olla liian hyvä itsetunto naisten suhteen, toki myös liian huonokin.

Ei kukaan ole täydellinen kaikin tavoin. Ei kukaan. Ellet ole huomannut, niin jopa maailman kauneimpia ja menestyneimpiä julkkispareja eroaa.