Minä en jaksa enää minun 9-vuotiasta adhd-lasta.
Nämä vapaapäivät ovat ihan kamalia. Lapsi raivoaa, rikkoo paikat ja on tosi raju kielenkäytöltään. Itken täällä sängyssä. Millä kokoan itseni? Vertaistukea kiitos!!!
Kommentit (18)
Ei ihme, että ihmiset eivöt nykyään enää halua lapsia.
Tsemppiä ap! Yö lähestyy, pääset nukkumaan.
Tiedän/oon kokenut, että välillä on "hermot riekaleina" vilkkaan lapsen kanssa (kyseistä diagnoosia ei vielä ainakaan ole).
Sinä et osaa myöskään suomea, sinä. Lauseen olisi voinut laittaa vaikka muotoon: "En jaksa enää 9 vuotiasta adhd lastani". Tuo kummallinen minä ja minun on niin . . .
Tsemppiä!
Saisitko lapsen hoitoon välillä muualle? Hae vertaistukea itsellesi. Tukiperhe ?
Omalla kohdallani (lapsella add, mahd. autismin kirjolla) auttoi ero ja viikko-viikko -asuminen. Vasta silloin isäkin osallistui arkeen, kun ei voinut enää vain luistaa vastustaan.
Voi ap. Toivottavasti sinulla on tukiverkostoa apuna. Onko lapsellasi lääkitys? Jos ei, niin harkitse ihmeessä! Jotkut hyötyvät siitä todella paljon. Lisäksi auttaa rutiinit ja selkeä struktuuri päiviin. Jos ei ole jo käytössä, askartele lapselle kuvallinen päiväohjelma, vähän kuin lukujärjestys. Ennakoi mitä milloinkin tapahtuu, keitä ihmisiä paikalla jos jonnekin lähdetään, ja ennen kaikkea mitä lapselta odotetaan. Kehu pienistäkin onnistumisista. Muista ettei lapsesi ole ilkeä tai paha. Hänellä on itselläänkin hankala olla ja hän haluaisi toimia oikein mutta ei osaa/ pysty.
Kiitos, väsymyksen puuskassa sitä ihminen puhaisee kirjoittaa mitä sattuu. Mutta sain vedettyä henkeä ja grillailut vaihtui helposti laitettuun ruokaan. Nyt väsyneet lapset menossa nukkumaan ja minä aamulla töihin. Minulla on vertaistukea, mutta juhlapyhät ovat joskus raskaita.
Yhtään helpompaa tästä ei tee se, että hoidan lapsia yksin, isästä ei ole minkään tekijäksi, ei edes näkemään lapsiaan muutamaa tuntia kuussa. Joskus siis jaksaminen on kortilla.
Tästä se jatkuu rauhallinen ilta ja uni, jotta aamu taas valkeaa.
Ap, hyvän juhannuksen toivotuksin
Lapsellani on lääkitys ja struktuurit on kunnossa ja kuvat seinässä, nyt hän on alkanut raivota minuun isän ikävää. Saan satojatuhansia kertoja vakuuttaa, että rakastan häntä. Joskus suutun, kun riidassa hän huutaa että äiti ei rakasta minua kurkku suorana.. en vaan jaksa, kun parhaani yritän ja toinen vetää sinne mikä tuntuu raskaimmalta..
Mutta tänä iltana hän meni mukisematta nukkumaan. Eli taitaa tajuta olevansa väsynyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinä et osaa myöskään suomea, sinä. Lauseen olisi voinut laittaa vaikka muotoon: "En jaksa enää 9 vuotiasta adhd lastani". Tuo kummallinen minä ja minun on niin . . .
Juuri näin. Miksi ei useampi huomauttanut tästä?
Sosiaalipäivystys, joskus on pakko hakea sitä apua ja kiireellä.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä!
Saisitko lapsen hoitoon välillä muualle? Hae vertaistukea itsellesi. Tukiperhe ?
Omalla kohdallani (lapsella add, mahd. autismin kirjolla) auttoi ero ja viikko-viikko -asuminen. Vasta silloin isäkin osallistui arkeen, kun ei voinut enää vain luistaa vastustaan.
jaa, että ero, niin saa olla viikon rauhassa
Koita lapselle vhh-ruokavaliota. Monille auttaa.
Anteeksi jo valmiiksi tämä kommentti, mutta millaisia puolisoita tämänkaltaisista henkilöistä tulee. Miten perhedynamiikka toimii aikuisena parisuhteessa.
Meillä pojalla lapsuusiän epätyypillinen autismi, hänen kanssaan jaksamaan auttaa tukiperhe jossa on 2vkl kuukaudessa.
Näin rauhaa saadaan me vanhemmat ja kahdeksan vuotias isosisko.
Vierailija kirjoitti:
Sinä et osaa myöskään suomea, sinä. Lauseen olisi voinut laittaa vaikka muotoon: "En jaksa enää 9 vuotiasta adhd lastani". Tuo kummallinen minä ja minun on niin . . .
T. en myöskään osaa suomea
kuka apina laittoi tähän alapeukun?