Kuinka kasvattaa bebé? Vinkit uudelle mamalle
Tuore esikoisen odottaja täällä innoissaan 😍 Raskaus lähtenyt käyntiin. Listataan tähän parhaat odotus/ raskaus/ synnytys ja vauvahoitovinkit!
Mitä pitää tehdä ensin? Mikä ei ole niin tärkeää? Mitä ilmankin pärjää?
Mitä tekisit nyt toisin? Tarviiko vauvan huoneeseen hommata toiselle vanhemmalle sänky?
Kaikki on uutta ja ihmeellistä, ihana kun perhe kasvaa💓😍😍😍😍💓
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos fiksuille vastaajille. Tosi hyviä ajatuksia teillä 😍👌
Luemme kaikki fiksut neuvot ja vinkit tarkasti tulevan isän kanssa.
Paljonko sulla on ikää? 15?
Meillä on toiminut jokaisen kanssa parhaiten se, että vauvan pinnasänky on vanhempien sängyn vieressä. Nämä ovat olleet hyviä nukkumaan niin on tarvinnut vain kipata illalla omaan pinnasänkyynsä ja sitten yöllä jossain välissä nostaa rinnalle ja viereen nukkumaan (harsot ja liivinsuojat hyvä olla lähellä, samoin pissavaipan olen vaihtanut vain pyyhkeen päällä sängyssä, yöllä onneksi hyvin harvoin kakkaa). Jos vauva olisi eri huoneessa en itse saisi nukutuksi kun yrittäisin aistia miten se siellä pärjää. Toisaalta alkuillasta vauvan on hyvä olla omassa sängyssään (aamuyölläkin voi siirtää) niin parisuhdetta on helpompi huoltaa.
Muita neuvoja: synnytysvalmennus (omista ongelmattomista synnytyksistäni kiitän synnytysvalmennusta ja tietysti kätilöitä, otin kyllä epiduraalin/spinaalin joka kerta). Tärkein neuvo on tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin kivoihin äiteihin jo odotusaikana tai ainakin aika pian lapsen synnyttyä. Vauvan kanssa jää helposti kotiin, varsinkin pakkasilla. Se tekee kuitenkin hulluksi, joten kotoa on lähdettävä vauvan kanssa ja välillä yksin!
Ja tässä kohtaa on viimeistään tutustuttava siihen kumppaniin avoimesti ja kaunistelematta. Lapsen syntyessä teille paljastuu karu totuus itsestänne ja kumppanistanne - ette ole samoja ihmisiä eri olosuhteissa, olosuhteissa joissa ei voi pitää taukoa silloin kun itselle sopisi. Silloin on tärkeää, että rakastatte toisianne aidosti.
Rennoin rantein, hyvin se menee! Onnea! :D <3
Vierailija kirjoitti:
neuvolasta saat ihan hyvät ohjeet vauvan ruokintaan.
sitten ne muut hyvät vinkit.
- älä opeta nukkumaan viereen vaan omaan sänkyyn. Se äitiyspakkauksen laatikko on ihan hyvä alkuun.
- lue pienestä pitäen vauvalle.
- tuttia ei vauva oikeasti tarvitse (tosin tästä on varmasti moni toista mieltä)
- anna tutustua asioihin ja opetella itse asioita ikäkauden mukaisesti ts. älä ole koko ajan tekemässä asioita lapsen puolesta tai kiellä tekemästä asioita.
- rohkaise, kannusta ja iloitse lapsestasi
- viettäkää koko perhe aikaa yhdessä
Ihmettelen miksi listallasi ensimmäisebnä kiellät nukuttamasta viereen. Onko se sinusta ehdottomin asia vai ovatko nämä missään tärkeysjärjestyksessä? Meillä se on toiminut erittäin hyvin, vauva rinnalle (ihokontakti) ja kun nukahtaa niin omaan sänkyyn. Jos yöllä heäilee niin vierelläpä nukkuu paremmin. Tietysti jos asioista haluaa tehdä mahdollisimman vaikeita itselleni niin sitten ei ikinä viereen.
Tuttia käyttävillä vauvoilla kätkytkuolemat on muuten harvinaisempia. Sitten siinä vuoden iässä vieroitus, jotkut käyttää tuttia pidempäänkin. Silloin purentavirheiden riski kasvaa hieman, viimeistään ennen päivähoidon alkamista kannattaa vieroittaa (hygienia). On se tutti parempi kuin peukku ja usein auttaa vauvaa rauhoittumaan. Ei, ei kannattaisi auttaa rauhoittumaan tutilla? No se oli ehkä vain huomio, ei välttämätön.
Oikeastaan paha antaa neuvoja ennakkoon kun ei vielä tiedä millainen vauva on tulossa. Mielikuvia on toki hyvä kehittää jo raskausaikana. Sitten vauvan synnyttyähän se selviää ja pääsette tutustumaan toisiinne.
Muista neuvoista olen samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Jokainen inahdus ei tarkoita nälkää - varsinkaan jos vauva on juuri syönyt. Vanha ruokaväli on ihan toimiva ajatus ja opettaa säännönmukaisuutta ja rytmiä.
2. Yö on nukkumista varten - ei seurustelua. Hoida vaipanvaihdot etc hämärässä ja hiljaisesti, osoita, ettei ole leikkiaika. ”Shhh.. nyt nukutaan”
3. RUTIINIT. Päivät seuraavat samanlaisina, lapsi oppii sitä tärkeää säännönmukaisuutta ja rytmiä.
4. Itse mm. lauloin paljon. Tietyt laulut aina nukkumaan mennessä etc. Tuo myös sitä säännönmukaisuutta.
5. Vauva nukkuu jo oman turvallisuutensa takia omassa sängyssään / päiväunet vaunuissa (joita ei tarvitse mitenkään HEILUTTAA / RYTKYTTÄÄ.)
Rutiinit luovat turvaa ja rakentavat lapsen käsitystä päivän / maailman kulusta. Meillä ei valvottu, oltu tissi suussa 24/7 eikä siis mitään ongelmaa. Oppi kävelemään 9kk, nyt koulussa täyden kympin oppilas. Olen sitä mieltä, että sekopäisellä kantoliinassa repimisellä ja jatkuvalla ties minne tempomisella tehdään vain lisää ADHD-diagnooseja.
Käytä omaa järkeäsi. Lykkyä tykö!
Entäpä jos oma järki sanoo, että lapsi rauhoittuu kantoliinassa? Pitääkö uskoa omaa järkeä vai sinua?
Tässä varmaan viitattiin YLEISESTI oman järjen käyttöön. Kantoliinasta olen alkuperäisen tekstin kanssa samaa mieltä. Ei ole tarpeen meilläpäin, Afrikassa tietysti eri asia, kun alkeellisissa oloissa ollaan ja lasta on pakko koko ajan raahata mukana.
Jos lapsi ei opi ollenkaan olemaan paikallaan missään vauvana, siitäpä saakin melkoisen ”käsityön” itselleen. Miksi kaikesta pitää tehdä vaikeampaa kuin on pakko? Tätä ei täti käsitä.
Ja ihan on ymmärrettävää, että levottomasti pidetyistä vauvoista / lapsista myös tulee levottomia. Eli järki käteen.
Voisitko selittään, miten lähellä vanhempaa oleminen on lapsesta levotonta? Keinuttaminen ja askeleiden rytmissä oleminen on vauvalle (ja isommalle lapselle ja jopa aikuiselle) hermostollisesti rentouttavaa. Se, millainen lapsi on, riippuu ihan temperamentista, ei siitä, onko hän ollut kantoliinassa vai ei. Mulla on yksi rauhallinen ja yksi vilkas lapsi, ja se rauhallinen on ollut paljon enemmän kantoliinassa vauvana.
Ja voisitko selittää myös sen, mikä siinä kantoliinassa on vaikeaa? Sehän on just helppoa, kun vauva kulkee mukana ilman, että tarvitsee pitää käsillä kiinni. Vauvan painokin jakautuu liinan avulla tasaisesti koko keholle.
Kyllä taas on niin kummallista settiä, että vaikea ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua. Tutustukaa vaikka edes hieman vauvan kehitykseen, niin ei tarvitse kehittää tuollaisia kummallisia uskomuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Jokainen inahdus ei tarkoita nälkää - varsinkaan jos vauva on juuri syönyt. Vanha ruokaväli on ihan toimiva ajatus ja opettaa säännönmukaisuutta ja rytmiä.
2. Yö on nukkumista varten - ei seurustelua. Hoida vaipanvaihdot etc hämärässä ja hiljaisesti, osoita, ettei ole leikkiaika. ”Shhh.. nyt nukutaan”
3. RUTIINIT. Päivät seuraavat samanlaisina, lapsi oppii sitä tärkeää säännönmukaisuutta ja rytmiä.
4. Itse mm. lauloin paljon. Tietyt laulut aina nukkumaan mennessä etc. Tuo myös sitä säännönmukaisuutta.
5. Vauva nukkuu jo oman turvallisuutensa takia omassa sängyssään / päiväunet vaunuissa (joita ei tarvitse mitenkään HEILUTTAA / RYTKYTTÄÄ.)
Rutiinit luovat turvaa ja rakentavat lapsen käsitystä päivän / maailman kulusta. Meillä ei valvottu, oltu tissi suussa 24/7 eikä siis mitään ongelmaa. Oppi kävelemään 9kk, nyt koulussa täyden kympin oppilas. Olen sitä mieltä, että sekopäisellä kantoliinassa repimisellä ja jatkuvalla ties minne tempomisella tehdään vain lisää ADHD-diagnooseja.
Käytä omaa järkeäsi. Lykkyä tykö!
Entäpä jos oma järki sanoo, että lapsi rauhoittuu kantoliinassa? Pitääkö uskoa omaa järkeä vai sinua?
Tässä varmaan viitattiin YLEISESTI oman järjen käyttöön. Kantoliinasta olen alkuperäisen tekstin kanssa samaa mieltä. Ei ole tarpeen meilläpäin, Afrikassa tietysti eri asia, kun alkeellisissa oloissa ollaan ja lasta on pakko koko ajan raahata mukana.
Jos lapsi ei opi ollenkaan olemaan paikallaan missään vauvana, siitäpä saakin melkoisen ”käsityön” itselleen. Miksi kaikesta pitää tehdä vaikeampaa kuin on pakko? Tätä ei täti käsitä.
Ja ihan on ymmärrettävää, että levottomasti pidetyistä vauvoista / lapsista myös tulee levottomia. Eli järki käteen.
Niin eli tarkoitatte, että levottomasti pidetyistä lapsista tulee virheellisesti adhd-diagnosoituja. Koska kasvatuksellahan mitään tarkkaavaisuus- ja oppimishäiriöitä ei voi täysin estää, käytöshäiriöitä kyllä. Kukin tietenkin määrittelee levottoman omalla tavallaan. Jos jokin näyttää sinusta levottomalta, ei se sitä välttämättä ole vaikket juuri sinä olisi tottunut kantoliinailuun.
Mieluummin kuulun liinahörhöporukkaan kuin imetyksessä epäonnistuneisiin tai synnytysmasentuneisiin. Tosiaan kantoliinan toteaminen oman lapsen kanssa toimivaksi on aika pieni paha. Usein näillä ehdottomilla onkin taustalla joku oma riittämättömyyden ja epäonnistumisen kokemus ja sitten kaakatetaan av:lla kuinka kantoliinailu tai julki-imetys pilaa lapset ja maailman. Omat tunteet käsittelemättä.
- eri
Lapset ovat erilaisia. Vanhemmat ovat erilaisia. Olosuhteet ovat erilaisia. => Samat jutut eivät toimi kaikille.
Lapset muuttuvat. Vanhemmat muuttuvat. Olosuhteet muuttuvat. => Se mikä toimi viime kuussa, ei välttämättä toimi nyt.
Johtopäätös: Opi tuntemaan oma lapsesi ja itsesi, toimi olosuhteet huomioon ottaen parhaasi mukaan. Kannattaa lukea vinkkejä ja kysellä apua, ja ottaa sieltä se mikä itselle toimii.
Vierailija kirjoitti:
neuvolasta saat ihan hyvät ohjeet vauvan ruokintaan.
sitten ne muut hyvät vinkit.
- älä opeta nukkumaan viereen vaan omaan sänkyyn. Se äitiyspakkauksen laatikko on ihan hyvä alkuun.
- lue pienestä pitäen vauvalle.
- tuttia ei vauva oikeasti tarvitse (tosin tästä on varmasti moni toista mieltä)
- anna tutustua asioihin ja opetella itse asioita ikäkauden mukaisesti ts. älä ole koko ajan tekemässä asioita lapsen puolesta tai kiellä tekemästä asioita.
- rohkaise, kannusta ja iloitse lapsestasi
- viettäkää koko perhe aikaa yhdessä
Ja tämähän ei perustu mihinkään...
"- älä opeta nukkumaan viereen vaan omaan sänkyyn. Se äitiyspakkauksen laatikko on ihan hyvä alkuun."
Muista siirtää myös mies nukkumaan omaan sänkyyn, toiseen huoneeseen, sillä sehän vasta sairasta on että aikuinen ihminen haluaa nukkua toisen vieressä.
Vauvasi tarvitsee läheisyyttä. Pidät iholla ja lähellä niin paljon kuin vauva haluaa ja vähän päälle. Läheisyydellä et lastasi pilaa. On myös imetyksen ja maidon nousun kannalta hyvä pitää vauvaa paljon iholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Jokainen inahdus ei tarkoita nälkää - varsinkaan jos vauva on juuri syönyt. Vanha ruokaväli on ihan toimiva ajatus ja opettaa säännönmukaisuutta ja rytmiä.
2. Yö on nukkumista varten - ei seurustelua. Hoida vaipanvaihdot etc hämärässä ja hiljaisesti, osoita, ettei ole leikkiaika. ”Shhh.. nyt nukutaan”
3. RUTIINIT. Päivät seuraavat samanlaisina, lapsi oppii sitä tärkeää säännönmukaisuutta ja rytmiä.
4. Itse mm. lauloin paljon. Tietyt laulut aina nukkumaan mennessä etc. Tuo myös sitä säännönmukaisuutta.
5. Vauva nukkuu jo oman turvallisuutensa takia omassa sängyssään / päiväunet vaunuissa (joita ei tarvitse mitenkään HEILUTTAA / RYTKYTTÄÄ.)
Rutiinit luovat turvaa ja rakentavat lapsen käsitystä päivän / maailman kulusta. Meillä ei valvottu, oltu tissi suussa 24/7 eikä siis mitään ongelmaa. Oppi kävelemään 9kk, nyt koulussa täyden kympin oppilas. Olen sitä mieltä, että sekopäisellä kantoliinassa repimisellä ja jatkuvalla ties minne tempomisella tehdään vain lisää ADHD-diagnooseja.
Käytä omaa järkeäsi. Lykkyä tykö!
Entäpä jos oma järki sanoo, että lapsi rauhoittuu kantoliinassa? Pitääkö uskoa omaa järkeä vai sinua?
Tässä varmaan viitattiin YLEISESTI oman järjen käyttöön. Kantoliinasta olen alkuperäisen tekstin kanssa samaa mieltä. Ei ole tarpeen meilläpäin, Afrikassa tietysti eri asia, kun alkeellisissa oloissa ollaan ja lasta on pakko koko ajan raahata mukana.
Jos lapsi ei opi ollenkaan olemaan paikallaan missään vauvana, siitäpä saakin melkoisen ”käsityön” itselleen. Miksi kaikesta pitää tehdä vaikeampaa kuin on pakko? Tätä ei täti käsitä.
Ja ihan on ymmärrettävää, että levottomasti pidetyistä vauvoista / lapsista myös tulee levottomia. Eli järki käteen.
Voisitko selittään, miten lähellä vanhempaa oleminen on lapsesta levotonta? Keinuttaminen ja askeleiden rytmissä oleminen on vauvalle (ja isommalle lapselle ja jopa aikuiselle) hermostollisesti rentouttavaa. Se, millainen lapsi on, riippuu ihan temperamentista, ei siitä, onko hän ollut kantoliinassa vai ei. Mulla on yksi rauhallinen ja yksi vilkas lapsi, ja se rauhallinen on ollut paljon enemmän kantoliinassa vauvana.
Ja voisitko selittää myös sen, mikä siinä kantoliinassa on vaikeaa? Sehän on just helppoa, kun vauva kulkee mukana ilman, että tarvitsee pitää käsillä kiinni. Vauvan painokin jakautuu liinan avulla tasaisesti koko keholle.
Kyllä taas on niin kummallista settiä, että vaikea ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua. Tutustukaa vaikka edes hieman vauvan kehitykseen, niin ei tarvitse kehittää tuollaisia kummallisia uskomuksia.
Jos lähellä vanhempaa oleminen ja sylissä kantaminen on lapselle levotonta, täytyy vauvojen olla raskausaikana todella stressaantuneita. Raahataan koko ajan mukana eikä saa olla yhtään paikallaan.
Kantoliinailkaa ja tehkää elämänne just niin vaikeaks kun ite haluatte, MUTTA. Älkää sitten tulko inisemään ettei millään JAKSA. Näitä mameja just on netti täynnä. Lapsia täytyy vaan liikaa tehdä ja sekottaa ne vielä huonolla kasvatuksella ja sitten ihmetellään miks kouluki on nykyään mitä on.. Iso käsi harvinaisille järjenäänille tämmöistä vastaan täällä!!
Ps. Aina voi muuttaa lisäks vaikka sinne savannille liinaan ittwnsä kietomaan! :)
Vierailija kirjoitti:
Kantoliinailkaa ja tehkää elämänne just niin vaikeaks kun ite haluatte, MUTTA. Älkää sitten tulko inisemään ettei millään JAKSA. Näitä mameja just on netti täynnä. Lapsia täytyy vaan liikaa tehdä ja sekottaa ne vielä huonolla kasvatuksella ja sitten ihmetellään miks kouluki on nykyään mitä on.. Iso käsi harvinaisille järjenäänille tämmöistä vastaan täällä!!
Ps. Aina voi muuttaa lisäks vaikka sinne savannille liinaan ittwnsä kietomaan! :)
Selitä nyt, että mikä siinä kantoliinassa on vaikeaa, kun itse olen mieltänyt sen nimenomaan helpottavaksi asiaksi. Enkä mä ole "kantoliinaillut", kun olen käyttänyt sitä kantoliinaa tarpeeseen. Ei se ole mikään ideologia, se on väline. Mutta sen sijaan tuntuu, että tuo kantoliinan vastustaminen on ideologia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Jokainen inahdus ei tarkoita nälkää - varsinkaan jos vauva on juuri syönyt. Vanha ruokaväli on ihan toimiva ajatus ja opettaa säännönmukaisuutta ja rytmiä.
2. Yö on nukkumista varten - ei seurustelua. Hoida vaipanvaihdot etc hämärässä ja hiljaisesti, osoita, ettei ole leikkiaika. ”Shhh.. nyt nukutaan”
3. RUTIINIT. Päivät seuraavat samanlaisina, lapsi oppii sitä tärkeää säännönmukaisuutta ja rytmiä.
4. Itse mm. lauloin paljon. Tietyt laulut aina nukkumaan mennessä etc. Tuo myös sitä säännönmukaisuutta.
5. Vauva nukkuu jo oman turvallisuutensa takia omassa sängyssään / päiväunet vaunuissa (joita ei tarvitse mitenkään HEILUTTAA / RYTKYTTÄÄ.)
Rutiinit luovat turvaa ja rakentavat lapsen käsitystä päivän / maailman kulusta. Meillä ei valvottu, oltu tissi suussa 24/7 eikä siis mitään ongelmaa. Oppi kävelemään 9kk, nyt koulussa täyden kympin oppilas. Olen sitä mieltä, että sekopäisellä kantoliinassa repimisellä ja jatkuvalla ties minne tempomisella tehdään vain lisää ADHD-diagnooseja.
Käytä omaa järkeäsi. Lykkyä tykö!
Entäpä jos oma järki sanoo, että lapsi rauhoittuu kantoliinassa? Pitääkö uskoa omaa järkeä vai sinua?
Tässä varmaan viitattiin YLEISESTI oman järjen käyttöön. Kantoliinasta olen alkuperäisen tekstin kanssa samaa mieltä. Ei ole tarpeen meilläpäin, Afrikassa tietysti eri asia, kun alkeellisissa oloissa ollaan ja lasta on pakko koko ajan raahata mukana.
Jos lapsi ei opi ollenkaan olemaan paikallaan missään vauvana, siitäpä saakin melkoisen ”käsityön” itselleen. Miksi kaikesta pitää tehdä vaikeampaa kuin on pakko? Tätä ei täti käsitä.
Ja ihan on ymmärrettävää, että levottomasti pidetyistä vauvoista / lapsista myös tulee levottomia. Eli järki käteen.
Voisitko selittään, miten lähellä vanhempaa oleminen on lapsesta levotonta? Keinuttaminen ja askeleiden rytmissä oleminen on vauvalle (ja isommalle lapselle ja jopa aikuiselle) hermostollisesti rentouttavaa. Se, millainen lapsi on, riippuu ihan temperamentista, ei siitä, onko hän ollut kantoliinassa vai ei. Mulla on yksi rauhallinen ja yksi vilkas lapsi, ja se rauhallinen on ollut paljon enemmän kantoliinassa vauvana.
Ja voisitko selittää myös sen, mikä siinä kantoliinassa on vaikeaa? Sehän on just helppoa, kun vauva kulkee mukana ilman, että tarvitsee pitää käsillä kiinni. Vauvan painokin jakautuu liinan avulla tasaisesti koko keholle.
Kyllä taas on niin kummallista settiä, että vaikea ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua. Tutustukaa vaikka edes hieman vauvan kehitykseen, niin ei tarvitse kehittää tuollaisia kummallisia uskomuksia.
Jos lähellä vanhempaa oleminen ja sylissä kantaminen on lapselle levotonta, täytyy vauvojen olla raskausaikana todella stressaantuneita. Raahataan koko ajan mukana eikä saa olla yhtään paikallaan.
No just noin.
Pepe vaikuttaa koiran nimeltä ja voit aivan hyvin kasvattaa koiraa samoilla periaatteilla kuin lastakin.
Paljon rakkautta, ehdottomat rajat, hyvästä käytöksestä kiitetään ja huonosta annetaan sanktioita.
Onnea uuteen koiraperheeseen. Pepestä tulee varmasti rakas perheenjäsen.
Toisin kuin lapsen kohdalla, ongelmakoiran voi kätevästi käyttää viimeisellä piikillä ellei kasvatus jostain syystä onnistu.
Jälkiabortointi ihmistaimen kohdalla ei ole vielä laillista.
Vauva syö läpi vuorokauden noin 2-3 h välein, kannattaa nukkua mahdolisimman lähellä vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Väärä palsta. Täällä ollaan lapsivihamielisiä ja sanotaan, että parempi olla vela.
Olen vela, enkä ikinä ole sanonut kenellekään että parempi olla vela. Jokaisen oma asia. Mutta luonnollisesti hyvä, että lapsia syntyy.
Bebe-leivosta alkoi tehdä mieli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantoliinailkaa ja tehkää elämänne just niin vaikeaks kun ite haluatte, MUTTA. Älkää sitten tulko inisemään ettei millään JAKSA. Näitä mameja just on netti täynnä. Lapsia täytyy vaan liikaa tehdä ja sekottaa ne vielä huonolla kasvatuksella ja sitten ihmetellään miks kouluki on nykyään mitä on.. Iso käsi harvinaisille järjenäänille tämmöistä vastaan täällä!!
Ps. Aina voi muuttaa lisäks vaikka sinne savannille liinaan ittwnsä kietomaan! :)
Selitä nyt, että mikä siinä kantoliinassa on vaikeaa, kun itse olen mieltänyt sen nimenomaan helpottavaksi asiaksi. Enkä mä ole "kantoliinaillut", kun olen käyttänyt sitä kantoliinaa tarpeeseen. Ei se ole mikään ideologia, se on väline. Mutta sen sijaan tuntuu, että tuo kantoliinan vastustaminen on ideologia.
Kantollinan pituus noin 10 metriä, sen sitomisen opettelu ei yksinjertaisesti innostanut. Näin kerran miten se pyöriteltiin äidin ympärille ja lopuksi sieltä sidonnasta käännettiin esiin kinder yllätystasku vauvalle. Näytti kuumalle js ahdistavalle hökötykselle.
Vauvat ovat erilaisia. Kukaan toinen ei voi neuvoa, miten juuri sinun vauvaasi kannattaisi hoitaa.
Huvitti vaan jotkut neuvot täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantoliinailkaa ja tehkää elämänne just niin vaikeaks kun ite haluatte, MUTTA. Älkää sitten tulko inisemään ettei millään JAKSA. Näitä mameja just on netti täynnä. Lapsia täytyy vaan liikaa tehdä ja sekottaa ne vielä huonolla kasvatuksella ja sitten ihmetellään miks kouluki on nykyään mitä on.. Iso käsi harvinaisille järjenäänille tämmöistä vastaan täällä!!
Ps. Aina voi muuttaa lisäks vaikka sinne savannille liinaan ittwnsä kietomaan! :)
Selitä nyt, että mikä siinä kantoliinassa on vaikeaa, kun itse olen mieltänyt sen nimenomaan helpottavaksi asiaksi. Enkä mä ole "kantoliinaillut", kun olen käyttänyt sitä kantoliinaa tarpeeseen. Ei se ole mikään ideologia, se on väline. Mutta sen sijaan tuntuu, että tuo kantoliinan vastustaminen on ideologia.
Kantollinan pituus noin 10 metriä, sen sitomisen opettelu ei yksinjertaisesti innostanut. Näin kerran miten se pyöriteltiin äidin ympärille ja lopuksi sieltä sidonnasta käännettiin esiin kinder yllätystasku vauvalle. Näytti kuumalle js ahdistavalle hökötykselle.
Ahaa, siis vaivalloisuus piilee siinä, että sinä olet nähyt kerran, miten joku asia tehdään, et ole oikein tajunnut sitä ja tämän kokemuksen perusteella sitten kerrot, että äidit väsyttävät itsensä, kun käyttävät kantoliinaa.
Niin, tässä keskustelussahan ei ollut kyse siitä, että joku yritti pakottaa sinut käyttämään kantoliinaa, vaan siitä, että sinä et ole koskaan sitä kokeillut, tai muuten asiaan tutustunut, mutta kuitenkin suureen ääneen kerrot, miten vaivalloisesta asiasta on kyse. Onko sinun mielestäsi kauhean fiksua toimia noin? Minusta nimittäin ei ole. Et tiedä asiasta mitään, mutta sinulla on silti hirveän voimakas mielipide siitä, että muiden toimintatapa on typerä.
Voin kertoa, että se kantoliinan laittaminen on todella helppoa, siihen menee ehkä minuutti. Sitten se vauva onkin siellä tyytyväisenä pitkään ja kantajalla on kädet vapaana ja paikasta paikkaan siirtyminen on helppoa. Tämä ei tarkoita silti sitä, että sinun tarvitsisi käyttää kantoliinaa, ikinä. Se tarkoittaa vain sitä, että sinä olet nyt länkyttänyt asiasta vailla mitään tietoa.
Sekö leivos?