Lue keskustelun säännöt.
Mikä avuksi, kun tuskallinen rakkaudenkaipuu ei ota talttuakseen
20.06.2019 |
Olen elänyt nyt noin kuusi vuotta täysselibaatissa ja mitään läheisyyttä ei ole tietenkään myöskään. Olen kahden päiväkoti-ikäisen yksinhuoltaja. Ennen eroamistakin avioliitto oli rakkaudeton ja läheisyyttä ei ollut koskaan (mies inhosi kaikkea hellää/lempeää kosketusta ja ainoastaan kosketti lyömällä tai tönimällä). Lemmikkejä ei ole.
Pari vuotta elelin iltaisin lasten mentyä nukkumaan unelmieni parissa (kirjoitin runoja ja piirsin), mutta se ei auttanut. Ihastuin yksipuolisesti yhteen ihmiseen, mutta häneltä en tietenkään saanut läheisyyttä. Tyyny sylissä tai vartalotyynyn vieressä nukkuminen ei auttanut. Muut nukkumisjärjestelyt eivät myöskään auta pidemmän päälle. Itseni silittely ei tunnu miltään. Kampaajakäynnit ja kosmetologikäynnit tuntuvat yleensä ihanilta, mutta ei ole järkeä mennä sellaisiin vain kosketuksen takia.
Aloin käydä kirkossa ja se ajatus Jumalan rakkaudesta auttoi hieman, mutta nyt kaipaan niitä sunnuntain jumalanpalveluksia arkena jatkuvasti. Mikä tähän auttaisi? (En siis jaksa/ehdi etsiskellä seurustelukumppania itselleni ja nelikymppisenä olen liian vanhakin sellaiseen). Auttaisiko joku psyykenlääke tällaiseen vai olisiko vielä jokin keino? Help!
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kummastuttaa tuo pitkä selibaatti ja kaksi alle kouluikäistä, mutta...
Miksi treffipalsta ei käy? Ymmärrän, etteivät kaikki viihdy baareissa, mutta mikä vika treffipalstoissa?
Normaalit miehet eivät enää metoo-aikakaudella uskalla lähestyä muualla kuin baarissa ja netissä. Profiili pystyyn! Tee selväksi, että etsit vain vakavaa suhdetta, muu ei kelpaa.
Pitäiisi olla terve ja vähän elämänkokemusta. Se on nykyisellään tässä itekkkään tiedä millainen käsitys ihmisillä on elämästä ja parisuuhteeesta. Ihmiset eläää htekesssä ja 247 somesssa.
Elämää ei ole somesssa, se on ihhmisen päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö siis mikä juttu tää on, että iästäsi huolimatta? eihän 40 oo ees vanha :D siitä vaan treffailemaan. provo tää kyl oli
Mistä niitä treffailuista kiinnostuneita löytyy illan palstoja ja baareja? Olen treffaillut keväästä yhtä, joka ei kiinnosta muuten kuin kaverina (ja siis ei olla tehty mitään fyysistä/seksuaalista).
T. Ap
Taivaastako vai ihan vain katon läpikö vain tuo yksi, jonka kanssa ole treffaillu ilmaantui luoksesi, vai mistä? - Lienee niin, että Sen yhden ja erityisen voi tai voinee löytää ja kohdata missä ja milloin vain, mutta aika monta kertaa se saattaa vaatia ja edellyttää itsensä likoonlaittamista.
Odotatko liian paljon, että joku lähestyisi sinua jossain tai tiettynä aikana; sen sijaan että olisit itse ottanut asiaksesi yrittää lähesyä ja kohdata toisen.
Ei kumppanin löytäminen ja sen oikean kohtaaminen tai sellaisen itselle "iskeminen" ole asia, joka olisi yhään sen helpompaa miehille kuin naisille.
Se mikä tietysti voi olla hieman tylsää on, että "iskupaikat" joissa toisen kohtaaminen ja "yrittäminen" olisi, jotenkin luontevampaa kuin toisaalla on aika harvassa. - Ja vielä harvemmassa, ellei baarit, yökerhot (tms) tai nettideitipalvelimet on/ ovat itselle sellaisia, joita ei halua käyttää tähän tarkoitukseen; syystä, jota muut voivat vain ja ainoastaan arvailla.
40 vuotta täysselibaatissa tulee itsellä kohta täyteen ja olen jo pidemmän aikaa etsinyt lääkettä tai hoitoa, joka turruttaisi aistit ja estäisi edes haaveilemasta siitä mikä ei tule tapahtumaan. Eristäytyminen ulkomaailmasta auttaa jonkin verran, mutta pimeässä asunnossakin on vaikea estää ajatuksiaan harhailemasta.
Vierailija kirjoitti:
40 vuotta täysselibaatissa tulee itsellä kohta täyteen ja olen jo pidemmän aikaa etsinyt lääkettä tai hoitoa, joka turruttaisi aistit ja estäisi edes haaveilemasta siitä mikä ei tule tapahtumaan. Eristäytyminen ulkomaailmasta auttaa jonkin verran, mutta pimeässä asunnossakin on vaikea estää ajatuksiaan harhailemasta.
Miten voisimme kohdata toisemme? 🙂
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 vuotta täysselibaatissa tulee itsellä kohta täyteen ja olen jo pidemmän aikaa etsinyt lääkettä tai hoitoa, joka turruttaisi aistit ja estäisi edes haaveilemasta siitä mikä ei tule tapahtumaan. Eristäytyminen ulkomaailmasta auttaa jonkin verran, mutta pimeässä asunnossakin on vaikea estää ajatuksiaan harhailemasta.
Miten voisimme kohdata toisemme? 🙂
T. Ap
Täällä olen asunnossani. Tunnistat sen suljetuista verhoista ja verhon takaa kuuluvasta vaimesta nyyhkimisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa vaan hankkia niitä vähemmän vakavia suhteita, kyllä aikuinen ihminen tarvitsee seuraa ja läheisyyttä, ei minusta ole mitään pahaa vaikka ei olisi tosi tarkoituksella liikenteessä, itseasiassa aika epätodennäköistä saada kumppani nopeasti noilla kriteereillä.
Moraalisista syistä en haluaisi mitään yhden illan juttuja tai kevytsuhteita. En ole koskaan halunnut sellaisia.
T. Ap
Sinun täytyy valita oman edun ja moraalin väliltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öö siis mikä juttu tää on, että iästäsi huolimatta? eihän 40 oo ees vanha :D siitä vaan treffailemaan. provo tää kyl oli
Kyllä tuo on aika arkea tuon ikäiselle naiselle. Moni nainen ajattelee ihan samalla tavoin. Miehiä on lähes mahdotonta saada, jos on joku pienikin vika esim. ulkonäössä. Ap on kuitenkin saanut lapset. Sekin on jo saavutus, kun miehet eivät halua lapsiakaan. Lapset ovat statussymboli ja kertovat, että joku mies on halunnut lisääntyä naisen kanssa tai naisella on rahaa hedelmöityshoitoihin.
Satisfyer.
Halaa lapsia päivittäin ja halaile tuttujakin aina kun on tilaisuus.
Lemmikki tai lemmikkejä (jos osaat ja jaksat hoitaa kunnolla ja pystyt sitoutumaan).
Hierojalla käynti parin viikon välein.
Leffateatterit, baletit, oopperat, konsertit tarjoavat tunne-elämyksiä turvallisesti.
Harrasteryhmät ja vapaaehtoistyö tarjoavat tekemistä ja sosiaalisia kontakteja.
Ulkoiluun ystävä tai tuttava mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sitten kun löydät sen oikean, voit sanoa, että odotit oikeaa neljäkymmentä vuotta ja sitten tuollainen aarre käveli vastaan.
Hyvää kannattaa odottaa, vanha kansakin tietää.
Toisaalta myös parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla. Tuotakin kannattaa miettiä, sinun pitää tehdä valinta piakkoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa vaan hankkia niitä vähemmän vakavia suhteita, kyllä aikuinen ihminen tarvitsee seuraa ja läheisyyttä, ei minusta ole mitään pahaa vaikka ei olisi tosi tarkoituksella liikenteessä, itseasiassa aika epätodennäköistä saada kumppani nopeasti noilla kriteereillä.
Moraalisista syistä en haluaisi mitään yhden illan juttuja tai kevytsuhteita. En ole koskaan halunnut sellaisia.
T. Ap
Sinun täytyy valita oman edun ja moraalin väliltä.
Meitä yhdistää se, että ollaan oltu molemmat pitkään yksin. Välillä käy mielessä houkutus yhdenillan juttuun. Sitten kuitenkin koen tahriintuvani. Olen olet niin pitkään yksin, että en haluaisi tuollaista tahraa paperilleni.
Toisaalta on hieman erikoista olla yksin ilman syytä. Monet miehet ovat tämän kuullessaan käyneet kuumana ja tarjonneet apuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa vaan hankkia niitä vähemmän vakavia suhteita, kyllä aikuinen ihminen tarvitsee seuraa ja läheisyyttä, ei minusta ole mitään pahaa vaikka ei olisi tosi tarkoituksella liikenteessä, itseasiassa aika epätodennäköistä saada kumppani nopeasti noilla kriteereillä.
Samaa minäkin suosittelisin. Tyvestä puuhun noustaan! Et voi odottaa, että se täydellinen kumppani saapuu ovellesi joku kaunis päivä.
Nyt siis kädet saveen ja alat tapailemaan miehiä, ja unohda pihtaaminen. Jatkoon sitten parhaat ja ehkä vielä joskus natsaa.
Jos sitä oikeaa ei löydy, voit ainakin pitää hauskaa niiden väärien kanssa.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NUOREMPI on 5-vuotias? Päiväkoti-ikäiset lapset ja 6 v selibaatti? Yritä nyt edes.
Nuorempi on noin 5, 5 vuotta ja viimeisin kerta oli toukokuussa 2013. Siitä kun laskee, niin huomaa, että täsmää kyllä. Esikoinen on vuoden vanhempi.
Millä logiikalla lapset ovat päiväkoti-ikäisiä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa vaan hankkia niitä vähemmän vakavia suhteita, kyllä aikuinen ihminen tarvitsee seuraa ja läheisyyttä, ei minusta ole mitään pahaa vaikka ei olisi tosi tarkoituksella liikenteessä, itseasiassa aika epätodennäköistä saada kumppani nopeasti noilla kriteereillä.
Samaa minäkin suosittelisin. Tyvestä puuhun noustaan! Et voi odottaa, että se täydellinen kumppani saapuu ovellesi joku kaunis päivä.
Nyt siis kädet saveen ja alat tapailemaan miehiä, ja unohda pihtaaminen. Jatkoon sitten parhaat ja ehkä vielä joskus natsaa.
Jos sitä oikeaa ei löydy, voit ainakin pitää hauskaa niiden väärien kanssa.
Juuri tuon ajatuksen kanssa minäkin kamppailen. Haluaisin syödä ja säästää kakkua samalla. Mutta ei kai se nyt ole niin paha, jos tulee muutama hoito kuvioihin. Saahan siitä iloa ja itsevarmuutta.
Mitäpä apua tuohon olisi tarjolla? Ole itse aktiivinen.
Elämässä pärjää myös hyvin yksin. Joskus elämä on paljon helpomaa elää yksin, kuin epävakassa suhteessa, jossa kumppani ei tiedä mitä haluaa. tai pettää tai harrastelee yksin asioita.
Ilman kumppania pärjää hyvin, mutta on paljon muita asioita joissa ei aivan omillaan pärjää, esim. asunto ja toimeentulo. Jos nuo on kunnossa, kaipuun ja yksinäisyyden kyllä kestää, ellei ole ihan sairaaloiinen toisen ihmisen kaipuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö siis mikä juttu tää on, että iästäsi huolimatta? eihän 40 oo ees vanha :D siitä vaan treffailemaan. provo tää kyl oli
Kyllä tuo on aika arkea tuon ikäiselle naiselle. Moni nainen ajattelee ihan samalla tavoin. Miehiä on lähes mahdotonta saada, jos on joku pienikin vika esim. ulkonäössä. Ap on kuitenkin saanut lapset. Sekin on jo saavutus, kun miehet eivät halua lapsiakaan. Lapset ovat statussymboli ja kertovat, että joku mies on halunnut lisääntyä naisen kanssa tai naisella on rahaa hedelmöityshoitoihin.
Näin se valitettavasti menee. Ja vaikeaa oli kumppanin löytyminen nuorenakin mulle. Sellaiset normaalin oloiset, fiksut miehet eivät _koskaan_ tehneet aloitteita, enkä edelleenkään tiedä, mikä mussa oli vikana oikeasti. Kaverini ja läheiseni tekopyhästi väittävät nätiksi, mutta eihän se oikeasti voi olla totta. Hoikka olen kyllä aina ollut ja aikuisiällä pitkähiuksinenkin.
Päälle kolmekymppisenä oli kaksi suhdetta ja toisesta niistä saivat alkunsa lapseni. Niihin aikoihin tsemppasin ulkonäköni osalta paljon ja siis ostin uusia merkkivaatteita säännöllisesti, treenasin kuntosalilla ja kävin säännöllisesti kampaajalla. Mutta sekin exäni haukkui ulkonäköäni ja muitakin ominaisuuksiani pahimmillaan kymmeniä kertoja päivässä.
Alle kolmekymppisenä oli yksi seitsenvuotinen suhde viisikymppisen miehen kanssa (eka kumppanini ja suhteeni koskaan), jolle olin tietämättäni ns. kakkosnainen. Ei ole ollut herkkua elämäni. ☹ Ja nyt olen sitten jo liian vanha enää aloittamaan uutta, hyvää suhdetta.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä apua tuohon olisi tarjolla? Ole itse aktiivinen.
Elämässä pärjää myös hyvin yksin. Joskus elämä on paljon helpomaa elää yksin, kuin epävakassa suhteessa, jossa kumppani ei tiedä mitä haluaa. tai pettää tai harrastelee yksin asioita.
Ilman kumppania pärjää hyvin, mutta on paljon muita asioita joissa ei aivan omillaan pärjää, esim. asunto ja toimeentulo. Jos nuo on kunnossa, kaipuun ja yksinäisyyden kyllä kestää, ellei ole ihan sairaaloiinen toisen ihmisen kaipuu.
Ehkä mulla sitten on sairaalloinen toisen ihmisen kaipuu. :/ Silloin nuorena sen tuplasti itseäni vanhemman miehen kanssa tapailtiin pari kertaa kuukaudessa aika sänkykamarivoittoisesti ja olisin halunnut aina todella paljon läheisyyttä ja seksiäkin.
Muistan, kuinka aina halusin halailla, pussailla ja silitellä häntä. Muun ajan elin muuta elämääni (opiskelu, työ ja lemmikki), emmekä koskaan toiveistani huolimatta asuneet yhdessä.
Sama on jatkunut myöhemminkin...jotenkin tosi paljon kaipaan kosketusta ja läheisyyttä valitettavasti, mutta en ole oikein ikinä saanut sellaista riittävästi.
T. Ap
Pitäiisi olla terve ja vähän elämänkokemusta. Se on nykyisellään tässä itekkkään tiedä millainen käsitys ihmisillä on elämästä ja parisuuhteeesta. Ihmiset eläää htekesssä ja 247 somesssa.