Lue keskustelun säännöt.
Voiko lapsi olla liian avoin vanhemmilleen?
19.06.2019 |
Minulla ja lapsellamme (15 v) on aina olleet hyvät ja läheiset välit. Juttelemme kaikesta. Tai ainakin lapsi juttelee. Pitäisikö jossain vaiheessa lapsen tajuta, että äidille ei kuulu, millaisia tuhmia linkkejä kaverit ovat hänelle jakaneet. Äidille ei kerrota likaisia vitsejä eikä sitä mitä kaverit ovat tehneet edellisenä viikonloppuna.
Vai olenko vain iloinen avoimesta lapsestani?
Kommentit (21)
Kuulostaa siltä, että nämä tuhmat linkit ehkä vähän vaivaavat lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että nämä tuhmat linkit ehkä vähän vaivaavat lastasi.
No eivät todellakaan vaivaa. Ehdottomasti kertoisi, jos vaivaisivat. On siis superavoin. On ottanut puheeksi asioita, jotka vaivasivat. Esim. kaverin päivittäinen alkoholinkäyttö (koulussakin) ja luokkakaverin saamat ahdistavat viestit keski-ikäiseltä mieheltä.
Ap
Tällaista tulee, kun on kaveri eikä vanhempi lapselleen :(
Kyllä lapsi voi olla myös "liian avoin" . - Tai ainakin hänelle on syytä tehdä selväksi, että meillä jokaisella on oikeus myös omiin salaisuuksiin ja asioihin, joita ei pidä tai ei tarvise kertoa kenellekään toiselle. Minusta on erinomainen asia, jos tällaisesta asiasta voi puhua ja keskustella lapsen kanssa hyvissä ajoin. - Eikä sitten kun on "liian myöhäistä". Saattaa toisinaan myös olla vaikeaa toimia vanhempana kun tajuaa, ettei olekaan se jolle lapsi haluaisi kertoa jotain, vaan on mieluummin kokonaan keromatta silloinkin kun asiaa erikseen pyytää ja haluaisikin tietää.
Kannattaa sanoa, ettei oleta lapsen kertovan kaikkea ja asioita saa jokainen pitää ihan omana tietonaan, mutta kannattaa valita sanansa tarkoin, ettei tule sellaista kuvaa, ettei äiti halua kipeimmistä asioista edes kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sanoa, ettei oleta lapsen kertovan kaikkea ja asioita saa jokainen pitää ihan omana tietonaan, mutta kannattaa valita sanansa tarkoin, ettei tule sellaista kuvaa, ettei äiti halua kipeimmistä asioista edes kuulla.
Ollaan tuosta juteltu. Erityisesti olen sanonut, että tuhmat vitsit voi pitää itsellään. Lapsemme on käsittämättömän huono valehtelemaan. Joskus jo ajattelin, että esittää huonoa valehtelua, jotta luulisin, että hän ei osaa valehdella, mutta oikeasti on surkea siinä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tällaista tulee, kun on kaveri eikä vanhempi lapselleen :(
Mutta se on niin hauskaa heittää navanalusläppää koko perheen kesken. Avointa!
T. WT
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tähän pitäisi pyrkiä, nyt mietin vaan millainen vanhempi ei puutu asioihin!!!???!!
Lapsi kertoo ongelmista, joita ei voi itse ratkaista. Kaverin päihdeongelma on ehdottomasti lasun paikka ja mitä asiattomiin viesteihin tulee, niin niistä pitäisi kertoa kaikkien niiden lasten vanhemmille, joiden lapsi joutuu näitä vastaanottamaan!!!
Minkäs sille voi, jos lapsi on perusluonteeltaan hyvin avoin.
Kyllähän me näitä ihmisiä tiedämme. Kertovat uppo-oudoillekin ihmisille peräpukamistaan ja sukulaistensa arkaluontoisista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset voi kuunnella mitä lapsella on sanottavanaan? Tuskin se sinun elämääsä hirveästi romuttaa kuulla jostain pornolinkkien olemassaolosta. Kai sinä sellaisesta nyt ole jo muutenkin ollut tietoinen. Teinit kertoo likaisia vitsejä ja kiinnostuvat seksistä. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Itse olet ollut ihan samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi kuunnella mitä lapsella on sanottavanaan? Tuskin se sinun elämääsä hirveästi romuttaa kuulla jostain pornolinkkien olemassaolosta. Kai sinä sellaisesta nyt ole jo muutenkin ollut tietoinen. Teinit kertoo likaisia vitsejä ja kiinnostuvat seksistä. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Itse olet ollut ihan samanlainen.
Sä kerroit noita asioita vanhemmillesi? Yleensä EI kerrota. Ei nuoret halua ajatella vanhempiaan seksuaalisina ihmisinä, jotka tietävät siitä mitään. Jokainen sukupolvi luulee keksineensä seksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tähän pitäisi pyrkiä, nyt mietin vaan millainen vanhempi ei puutu asioihin!!!???!!
Lapsi kertoo ongelmista, joita ei voi itse ratkaista. Kaverin päihdeongelma on ehdottomasti lasun paikka ja mitä asiattomiin viesteihin tulee, niin niistä pitäisi kertoa kaikkien niiden lasten vanhemmille, joiden lapsi joutuu näitä vastaanottamaan!!!
Missä sanotiin, että näihin ei oltu puututtu?
Liian avoin voi olla lähinnä silloin, jos on avoin jonkun muun asioista. Omista asioistaan ihminen päättää itse, kenelle kertoo mitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi kuunnella mitä lapsella on sanottavanaan? Tuskin se sinun elämääsä hirveästi romuttaa kuulla jostain pornolinkkien olemassaolosta. Kai sinä sellaisesta nyt ole jo muutenkin ollut tietoinen. Teinit kertoo likaisia vitsejä ja kiinnostuvat seksistä. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Itse olet ollut ihan samanlainen.
Toki minä voin kuunnella, se ei ole ongelma. Ongelma on se, että lapsi tuntee poikkeuksellisen vähän häpeää. On muutenkin todella rohkea esiintymään ja ker
omaan mielipiteensä. Pitäisikö lasta kasvattaa häpeämään enemmän? Että hänestä ei tulisi sitä kahvipöydässä sukulaisilleen peräpukamista kertovaa noloa tyyppiä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi kuunnella mitä lapsella on sanottavanaan? Tuskin se sinun elämääsä hirveästi romuttaa kuulla jostain pornolinkkien olemassaolosta. Kai sinä sellaisesta nyt ole jo muutenkin ollut tietoinen. Teinit kertoo likaisia vitsejä ja kiinnostuvat seksistä. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Itse olet ollut ihan samanlainen.
Toki minä voin kuunnella, se ei ole ongelma. Ongelma on se, että lapsi tuntee poikkeuksellisen vähän häpeää. On muutenkin todella rohkea esiintymään ja ker
omaan mielipiteensä. Pitäisikö lasta kasvattaa häpeämään enemmän? Että hänestä ei tulisi sitä kahvipöydässä sukulaisilleen peräpukamista kertovaa noloa tyyppiä?Ap
Yliavautuvana aspiena tämän lukeminen oli aika puistattavaa. Mun äiti yritti tuota lähestymistapaa, nyt en avaudu yhtään sen vähempää mutta jatkuvasta sheimaamisesta syntynyt itseinho on niin syvällä etten ole vuosien terapiallakaan sitä saanut irti itsestäni.
Harkitse vielä uudelleen, mitä se SINULTA oikeasti on pois, jos teini nyt vahingossa jotain kiusallista ITSESTÄÄN kertoo vapaasta tahdostaan??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi kuunnella mitä lapsella on sanottavanaan? Tuskin se sinun elämääsä hirveästi romuttaa kuulla jostain pornolinkkien olemassaolosta. Kai sinä sellaisesta nyt ole jo muutenkin ollut tietoinen. Teinit kertoo likaisia vitsejä ja kiinnostuvat seksistä. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Itse olet ollut ihan samanlainen.
Toki minä voin kuunnella, se ei ole ongelma. Ongelma on se, että lapsi tuntee poikkeuksellisen vähän häpeää. On muutenkin todella rohkea esiintymään ja ker
omaan mielipiteensä. Pitäisikö lasta kasvattaa häpeämään enemmän? Että hänestä ei tulisi sitä kahvipöydässä sukulaisilleen peräpukamista kertovaa noloa tyyppiä?Ap
Yliavautuvana aspiena tämän lukeminen oli aika puistattavaa. Mun äiti yritti tuota lähestymistapaa, nyt en avaudu yhtään sen vähempää mutta jatkuvasta sheimaamisesta syntynyt itseinho on niin syvällä etten ole vuosien terapiallakaan sitä saanut irti itsestäni.
Harkitse vielä uudelleen, mitä se SINULTA oikeasti on pois, jos teini nyt vahingossa jotain kiusallista ITSESTÄÄN kertoo vapaasta tahdostaan??
Kyllä vanhemman kuuluu opettaa lastaan suojelemaan itseään. Opettaa mitä ei kannata kertoa, jotta ei joudu kiusatuksi tai arvostelluksi. Pieni lapsi voi huudella pimppijuttuja ja se on söpöä. Teinin tai aikuisen kuuluu oppia missä seurassa puhutaan milläkin tavalla.
Ketjun perusteella voimme jatkaa vanhaan malliin. Ei tarvitse olla huolissaan lapsen avoimuudesta. Ajattelin, että moni pitäisi läheistä suhdettamme outona, mutta nähtävästi näin ei ole. Jotkut rajat kuitenkin laitan. Esim. saunavuorot on jaettu sukupuolen mukaan, vaikka lapset eivät tuosta välitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos lapsi on perusluonteeltaan hyvin avoin.
Kyllähän me näitä ihmisiä tiedämme. Kertovat uppo-oudoillekin ihmisille peräpukamistaan ja sukulaistensa arkaluontoisista asioista.
Niin- no. Enemmän minua saattaisi myöhemmin harmittaa, jos joutusin myöntämään (itselle), etä en koskaan edes yrittänyt opettaa lastani tavoille ja ohjeistamaan, ettei kaikkea tietämäänsä (näkemäänsä, kokemaansa jne) tule kertoa ääneen ja muille.- Näin tehdessään kun saattaa loukata sekä iseään että muita. - Toisten arkaluonoisten asioiden levittäminen ja kertominen on pahimmillaan henkistä väkivaltaa. Mutta kokemuksesta toki tiedän, ettei salaisuuksien ja arkojen ja luottamuksellisten tietojen omana ieona pitäminen ole helppoa meille kaikille vanhemmillekaan. - Ei ihan aina isellenikään. Ja kun joutuu kantamaan sisällään useampia arkaluoneisia asioia, niin aina joskus on ollu pelko, että väärällä hetkellä tulen paljastaneeksi, jotain arkaluonteisena pidettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos lapsi on perusluonteeltaan hyvin avoin.
Kyllähän me näitä ihmisiä tiedämme. Kertovat uppo-oudoillekin ihmisille peräpukamistaan ja sukulaistensa arkaluontoisista asioista.
Niin- no. Enemmän minua saattaisi myöhemmin harmittaa, jos joutusin myöntämään (itselle), etä en koskaan edes yrittänyt opettaa lastani tavoille ja ohjeistamaan, ettei kaikkea tietämäänsä (näkemäänsä, kokemaansa jne) tule kertoa ääneen ja muille.- Näin tehdessään kun saattaa loukata sekä iseään että muita. - Toisten arkaluonoisten asioiden levittäminen ja kertominen on pahimmillaan henkistä väkivaltaa. Mutta kokemuksesta toki tiedän, ettei salaisuuksien ja arkojen ja luottamuksellisten tietojen omana ieona pitäminen ole helppoa meille kaikille vanhemmillekaan. - Ei ihan aina isellenikään. Ja kun joutuu kantamaan sisällään useampia arkaluoneisia asioia, niin aina joskus on ollu pelko, että väärällä hetkellä tulen paljastaneeksi, jotain arkaluonteisena pidettyä.
Lapsemme ei (enää) ole mikään totuudentorvi. Pienempänä oli. On myös kantapään kautta oppinut että kielikellokaan ei kannata olla. Oikeasti vakavissa asioissa (kuten se tutun alkoholinkäyttö ja tytön saamat viestit) kysyy mielipidettäni ja uskaltaa tuoda asioita julki.
Enimmäkseen tuo kysymäni avoimuus koskee täysin harmittomia juttuja. Ei mitään toisten salaisuuksia. Hyvä esimerkki tästä on tilanne, jossa yllätin lapseni ja pari hänen kaveriaan puhalletut kondomit päässään. Kaverit olivat noloina (ja sanoivat että vanhemmat "tappaisivat heidät jos saisivat tietää") ja oma lapseni vaan iloisesti kysyi, että voiko laittaa videon asiasta someen (ei voi). Olisiko "hyvän äidin" pitänyt paheksua tilannetta? Minä vaan kysyin, että eihän noihin voi tukehtua ja nauroin mukana hassua näkyä.
Ap
Eikö nimenomaan lapsen kuulu saada kertoa tuhmista linkeistä ja kaveripiirin ajankohtaisista asioista, jotta voidaan keskustella myös elämän pimeistä puolista ja auttaa lasta välttämään pahimmat kuopat?