Luonnosta vieraantuminen: en pärjäisi päivääkään kriisitilanteessa
Minua oikeasti ajoittain stressaa kaupunkilaisuuteni. Jos jotain kansallista / kansainvälistä kriisiä tulisi kohdalle, en pärjäisi päivääkään. Asun ison kaupungin keskustassa, ja suunnilleen välittömästi akuuteiksi ongelmiksi nousisivat vesi, ruoka, lämmitys jne., ja myöhemmin lääkkeet, mahdolliset ryöstöaallot yms. Ei ole paikkaa minne mennä (ellei jotain suvun kesämökkejä lasketa, mutta tuskin sinnekään saakka pääsisi vaikka auto onkin). Minulla ei ole todellakaan alkeellisimpiakaan kykyjä selvitä ilman yhteiskunnan palveluja ja infrastruktuuria.
Olen välillä myös kateellisena mietiskellyt ystäviä, jotka ovat ammatiltaan lääkäreitä, hoitajia yms. Siinäpä taitoja jotka nousisivat arvoonsa kriisitilanteissa. Samaten monet muut käytännölliset ammatit olisivat hyödyllisiä, ja jotkut eräoppaan taidot vaikka. Minä olen perus toimistotyöläinen, enkä osaa kirjaimellisesti _yhtään mitään_ mikä pitäisi minut hengissä ja terveenä.
Mites teillä? Ahdistaako ketään muuta tällaiset asiat? Olen hankkinut kotiin patteriradion mahdollista tulevaa tarvetta varten, mutta mitään muuta en ole saanut tehtyä.
Kommentit (35)
Kiitos kaikista vinkeistä, en arvannutkaan että niitä tulisi näin hyvin :) Kirjoitan täällä kaiken ylös!
ap
Mulle mökkeilystä on liittynyt vähitellen rakas harrastus, ja siellä tulee pohdittua tällaisia juttuja. Joka kesä opettelen uusia syötäviä kasveja, mutta energiaa luonnonkasveista ei paljon saa, vitamiineja ja alkeellisia lääkkeitä kylläkin. Esimerkiksi perunoiden viljely on tosi helppoa, jos vain peltoa pystyy lannoittamaan jotenkin. Omat ravinteet on osattava kierrättää ja haalia jostain lisää. Toki käsivoimin maan kääntäminen on raskasta. Kalastusvälineitä on varastossa ja kalastuskokemusta. Käsisahan käytössä olen jo näppärä - Suomen oloissa polttopuiden teko ja lämmittäminen on melkein täysipäiväinen työ talvisaikaan. Meillä on varastossa myös paljon tyhjiä lasipurkkeja ja pulloja, joiden avulla voi tarvittaessa säilöä paljon satoa. Lapiot, kuokat, viikatteet ym. työkalut on hankittu ja niitä käytetään, yritämme tehdä kasvimaahommat ilman konevoimaa.
Jotkut kotieläimet ovat helpohkoja pitää ilman nyky-yhteiskunnan rakenteitakin, esim. kanit. Kriisissä sitten annetaan lemmikkikanien lisääntyä ja totutella ulkoilmaan ympäri vuoden?
Uutta taloa valitessa haluan sellaisen, jossa on tulisija. En halua ottaa riskiä, että tulee pitempi sähkökatko, jonka takia jäätyisin kotiini.
Pihalla on hyvä olla omenapuita ja marjapensaita. Maa-artisokat ja palsternakat rehottavat puutarhassa villeinä siltä varalta, että niiden varaan pitäisi enemmänkin varata ruokahuoltoa.
Permakulttuuri tarkoittaa viljely- ym. menetelmiä, joissa pyritään tekemään asiat fiksusti yhteistyössä luonnon kanssa, vähemmällä vaivalla. Jos harrastaa puutarhanhoitoa, kannattaa perehtyä näihin. Nykyinen tehoviljely keinolannoitteineen ei ole kauan käytettävissä, jos yhteiskunta romahtaa.
Oikeastaan isoin juttu, mikä meidän omavaraisuusmökiltä puuttuu, on aseistus. Olisivatkohan hyökkääjät riittävät fiksuja jättääkseen henkiin hyvän yrttiosaajan?
Puukko on henkilökohtainen työväline, joka ennen roikkui jokaisella vyötäisillä. Sillä saa vuoltua sytykkeitä, puhkaistua kalan yms hyödyllistä. Ei sillä kannata uhitella, mutta onhan se myös itsepuolustusväline. Ei mitenkään hörhöä.
Jonkin verran. Asun kaupungissa, mutta elinikäisen luontoharrastuksen takia on jonkin verran tietoa, taitoa ja välineitäkin pärjätä alkeellisissa oloissa. Kovin pitkään ei kuitenkaan ihan omillaan, mutta mikä olisi vaihtoehto? Eivät kaikki voi maallekaan muuttaa ja muokata elämäänsä sellaiseksi että pärjäävät vaikka yhteiskunta romahtaisi. Realistisempaa on opetella joitain perus-survival-taitoja, ja enemmän "vanhanaikaisia" taitoja joilla pärjää jossain pula-ajan kaltaisessa tilanteessa. Ja tietysti hommata ne puukot yms. joista on usein apua arkena kaupungissakin.
Kuokan varressa kirjoitti:
Mulle mökkeilystä on liittynyt vähitellen rakas harrastus, ja siellä tulee pohdittua tällaisia juttuja. Joka kesä opettelen uusia syötäviä kasveja, mutta energiaa luonnonkasveista ei paljon saa, vitamiineja ja alkeellisia lääkkeitä kylläkin. Esimerkiksi perunoiden viljely on tosi helppoa, jos vain peltoa pystyy lannoittamaan jotenkin. Omat ravinteet on osattava kierrättää ja haalia jostain lisää. Toki käsivoimin maan kääntäminen on raskasta. Kalastusvälineitä on varastossa ja kalastuskokemusta. Käsisahan käytössä olen jo näppärä - Suomen oloissa polttopuiden teko ja lämmittäminen on melkein täysipäiväinen työ talvisaikaan. Meillä on varastossa myös paljon tyhjiä lasipurkkeja ja pulloja, joiden avulla voi tarvittaessa säilöä paljon satoa. Lapiot, kuokat, viikatteet ym. työkalut on hankittu ja niitä käytetään, yritämme tehdä kasvimaahommat ilman konevoimaa.
Jotkut kotieläimet ovat helpohkoja pitää ilman nyky-yhteiskunnan rakenteitakin, esim. kanit. Kriisissä sitten annetaan lemmikkikanien lisääntyä ja totutella ulkoilmaan ympäri vuoden?
Uutta taloa valitessa haluan sellaisen, jossa on tulisija. En halua ottaa riskiä, että tulee pitempi sähkökatko, jonka takia jäätyisin kotiini.
Pihalla on hyvä olla omenapuita ja marjapensaita. Maa-artisokat ja palsternakat rehottavat puutarhassa villeinä siltä varalta, että niiden varaan pitäisi enemmänkin varata ruokahuoltoa.
Permakulttuuri tarkoittaa viljely- ym. menetelmiä, joissa pyritään tekemään asiat fiksusti yhteistyössä luonnon kanssa, vähemmällä vaivalla. Jos harrastaa puutarhanhoitoa, kannattaa perehtyä näihin. Nykyinen tehoviljely keinolannoitteineen ei ole kauan käytettävissä, jos yhteiskunta romahtaa.
Oikeastaan isoin juttu, mikä meidän omavaraisuusmökiltä puuttuu, on aseistus. Olisivatkohan hyökkääjät riittävät fiksuja jättääkseen henkiin hyvän yrttiosaajan?
Jos mökki on tarpeeksi syrjässä niin sinne ei jaksa edes kerjäläiset kävellä saati muut.
Meillä pärjättäisiin pitkään. Asumme maalla omakotitalossa. Harrastuksiin kuuluu kalastus ja metsästys. Patruunoita riittävästi haulikkoon ja kivääreihin sekä kriisitilanteessa käteviin käsiaseisiin. Eli ruokaa saisi metsistä ja merestä yllinkyllin. Varsinkin talvella pärjäisi helpommin ilman sähköä, kun ei olisi riistalla ja kalalla säilytysongelmia. Talossa parikin takkaa, puuliesi ja puulämmitteinen sauna. Pesuvettä merestä ja juomavettä kilometrin päässä olevasta lähteestä. Polttopuita parikymmentä kuutiota kuivana vajassa. Pakastin täynnä hirveä ja peuraa ja moottorisahalla saisi äkkiä runsaasti sahanpurua kesäajan säilytykseen jos sähköt menisivät, jäätyneet lihat säilyisivät kuukausikaupalla sahanpurukasan sisällä jäisinä.
Kasviksia voisi kesällä kasvattaa omassa kasvarissa.
Tietoa, taitoa ja välineitä ja varusteita on aika pitkään selviytymiseen jos yhteiskunta romahtaa.
Sori vaan kaupunkilaiset.
Tärkeintä on suola. Sitä pitää syödä jo ennen ja on tunnetta. Esim just spsit salmiakki ja paljon energiaa juomassa esim Coca-Cola siideri
"Käteistä sekä jotain myytäväksi sopivaa, esim arvometalleja"
Millään sormuksilla ei tee mitään, eikä muuten rahallakaan
Tupakkaa, viinaa, vettä ja polttoainetta voi aina vaihtaa hyödykkeisiin.
Vai miltä kuullostaa mennä kysymään maajussilta
"Saako täyttää juomavesikanisterin kaivovedellänne, saatte Irma -mummun sormuksen" vai "saatte askin tupakkia"
Vierailija kirjoitti:
"Käteistä sekä jotain myytäväksi sopivaa, esim arvometalleja"
Millään sormuksilla ei tee mitään, eikä muuten rahallakaan
Tupakkaa, viinaa, vettä ja polttoainetta voi aina vaihtaa hyödykkeisiin.Vai miltä kuullostaa mennä kysymään maajussilta
"Saako täyttää juomavesikanisterin kaivovedellänne, saatte Irma -mummun sormuksen" vai "saatte askin tupakkia"
Puutteessa koko ikänsä kärvistellyt vanhapoika saattaisi innostua myös siitä kalleimmastasi jos esittelisit sen nätisti.
Mä aina ajattelen vaan että jos tulee niin paha kriisitilanne etten pärjää, niin sitten hankkiudun kivuttomaan kuolemaan ihan omatoimisesti. Tällainen olisi esimerkiksi maailmansota joka ulottuisi asuinalueelleni. Kävelisin johonkin ristituleen.
En minäkään pärjäisi, mutta mitä siitä. Miksi pitäisi elää (vanhaksi), etenkin jos maailma olisi siinä vaiheessa ihan sekaisin?
Vierailija kirjoitti:
Meillä pärjättäisiin pitkään. Asumme maalla omakotitalossa. Harrastuksiin kuuluu kalastus ja metsästys. Patruunoita riittävästi haulikkoon ja kivääreihin sekä kriisitilanteessa käteviin käsiaseisiin. Eli ruokaa saisi metsistä ja merestä yllinkyllin. Varsinkin talvella pärjäisi helpommin ilman sähköä, kun ei olisi riistalla ja kalalla säilytysongelmia. Talossa parikin takkaa, puuliesi ja puulämmitteinen sauna. Pesuvettä merestä ja juomavettä kilometrin päässä olevasta lähteestä. Polttopuita parikymmentä kuutiota kuivana vajassa. Pakastin täynnä hirveä ja peuraa ja moottorisahalla saisi äkkiä runsaasti sahanpurua kesäajan säilytykseen jos sähköt menisivät, jäätyneet lihat säilyisivät kuukausikaupalla sahanpurukasan sisällä jäisinä.
Kasviksia voisi kesällä kasvattaa omassa kasvarissa.
Tietoa, taitoa ja välineitä ja varusteita on aika pitkään selviytymiseen jos yhteiskunta romahtaa.
Sori vaan kaupunkilaiset.
Sori vaan kun ei romahda. Ihan turhaan huhkit siellä.
Multa voi tulla lukee sitten yrttikirjoja, perinnerakentamista, maanviljelyä yms. Hankin silloin tällöin kun vastaan tulee juuri näitä "vanhoja tietoja ja taitoja" sisältäviä kirjoja. Googletus voi olla vähän hankalaa jos kriisi tulee.
Oisko ideoita aiheista, joista kannattais etsiä teoksia? Marttojen säilöntäohjeet ja muut jutut vois kans tulostaa talteen.
Muuten, sen puukon kanssa vois hankkia myös hiomakiven.
Täällä yksi äiti joka on vuosien varrella kerännyt selviytymiskamoja ja taitoja.
Meiltä löytyy normia isompi kotivara, sprii ja risukeitin, vedensuodatuspilli, makuupussit jokaiselle, puukot yms, muutama onkisetti ja katiska.
Viimesimpänä kävin villiyrttikurssin ja syksyllä lähden opiskelemaan luonnontuotealaa joten sieltä saa oppia sit lisää.
Asutaan keskustassa rivitalossa mutta ajatuksena ostaa omakotitalo jossa eläintenpitoon mahdollisuus ja maata.
-javana
Vuokraa viikoksi sähkötön mökki niin opit jo alkeet:)