Noloa, en "tunnista" ihmisiä kun liikun! Ov
On pitänyt opetella katselemaan ympärille aina välillä. Vastaan tullut monta krt esim kaupassa tuttu/ystävä/jopa perheenjäsen ja en huomaa, hiihdän vaan ohi... Toinen saattaa vilkutella, puhua, lopulta "huutaa" ja havahdun. Moni varmaan ajattelee, että oon ylpeä. En ole, vaan ajatuksiin uppoutunut. Sama liikenteessä, harvoin huomaan ketä vastaan tulee :)
Muita?
Kommentit (5)
jep
siihen auttaa kun samasta uimaseurasta oleva kailottaa kuuluvaan ääneen "etkö tunnista vaatteet päällä"
Sama! Nolottaa kuneitunista kaivattuaan:)
Minäkin olen kasvosokea. En edes läheisiä tunnista. Huomaan siitä, kun tajuan, että joku yrittää saada katsekontaktia.
Mun tytär tunnistaa ihmiset hiuksista. Jos joku vaihtaa tyyliään, niin tytär on pulassa tunnistamisen suhteen.
Mulla sama ja minulle on loukkaannuttu tämän vuoksi monesti. Saatan tunnistaa jonkun vaikkapa takista ja jos sitä takkia ei ole niin tuttu voi kävellä metrin päästä enkä välttämättä älyä sitä. En kuitenkaan ole varsinaisesti kasvosokea, jostain syystä minun on vain vaikea kiinnittää ihmisiin ja kasvoihin huomiota.
Myöskään autoja en tunnista, juuri ja juuri omani. Olen miettinyt onko parempi ratkaisu nostaa kättä kaikille (ei ole kovin iso kylä jossa elän) vaiko ei kellekkään.
Minä en myöskään yleensä näe ketään. Ja jos näenkin, en välttämättä tunnista. Aika kasvosokea olen.