Keho alkaa fyysisesti oireilemaan pitkistä työpäivistä ja jatkuvasta juoksemista. Neuvoja!
Joka paikkaan sattuu! Olo on ihan puutunut ja jalat velliä, väsyttää ihan tolkuttomasti.
Aamuisin herään jo ennen kellon soittoa kun alitajuisesti ymmärrän, että parempi nousta ajoissa, jotta ehdin edes aamulla juoda kahvia rauhassa ja aloittaa uusi päivä rauhallisesti.
Alkaa jo tuntumaan henkisestikin ja olo on alakuloinen vaikka nykyään olen yleensä ollut todella onnellinen, positiivinen, skarppi sekä motivoitunut.
Olen tehnyt vähintään 60h viikkoa. Yleensä 80h ja pitkiä putkia ilman vapaita. Vielä pitäisi jaksaa monta monta viikkoa...
Työ on seisomista, kiireistä, paineita ja jatkuvaa tarkkailua ympäristön suhteen.
Tykkään mutta jalat...
Sattuu.
Ehkä tämä on hormonaalista ja se aika kuusta ja nyt vain reagoi voimakkaammin kokonaisuudessaan.
Toivottavasti menee ohi.
Neuvoja miten kestää puutumiset ilman lääkkeitä.
Ps. Yhden pahan uupumuksen kokeneena en aio todellakaan olla samassa tilanteessa ja menettää ihanaa, seesteistä ja psyykkisesti parempaa elämääni enää työlle.
Tämä on vain väliaikaista, siksi nyt tässä tilanteessa ja sen jälkeen vapaudun tällaisesta työarjesta.
Kommentit (7)
Miten on mahdollista tuollaiset tuntimäärät eikä lainkaan vapaita? Oletko yrittäjä?
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista tuollaiset tuntimäärät eikä lainkaan vapaita? Oletko yrittäjä?
Tervetuloa oikeeseen maailmaan :o
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista tuollaiset tuntimäärät eikä lainkaan vapaita? Oletko yrittäjä?
En ole yrittäjä. Haluaisin kyllä, aion olla vielä :)
Töitä vaan on tosi paljon. Vähintään 10h päivässä ja saatan tehdä putkeen sen kaksi viikkoa ilman vapaita.
Tai sitten on vapaa siellä tai täällä, joskus jopa kahden päivän vapaat.
Ei ole enää kuin kymmenisen viikkoa jäljellä.
Sitten lopetan ja lähden lomaileen!
Ap
Jää lomalle, tee vähemmän töitä.