Onko kenelläkään pihiä miestä?
Olen avioliitossa miehen kanssa eikä meillä ole yhteistä tiliä. Onko hyvinkin yleistä? Jos käymme kaupassa niin maksamme omat ostoksemme. Jos on niin että mies maksaa, joudun todella tarkkaan miettimään mitä ostoskärryyn pistän koska jos ostan jotain itselleni, se olen minä joka maksan. Tässä ei kyllä ole mitään ongelmaa, minulla on kyllä varaa ostaa.
Mies ostaa vain halvimpia tuotteita ja aina samanlaisia, ei voisi kuvitellakaan että esimerkiksi ostaisi lihatiskiltä mitään koska ne ovat liian kalliita mikä on ristiriidassa sen asian kanssa että ostaa monta tölkkiä kaljaa itselleen kuitenkin joka viikonloppu.
Kalleimmat ostokset laittaa minun maksettavakseni, koska ei onneksi ole hänen rahojaan. Eipä hirveästi ostele minulle mitään kun ne ovat vain rahanhukkaa, ei ajattele että voisin saada lahjasta jotain iloa.
Kommentit (34)
Minä olen oikeasti yllättynyt että niin monet pariskunnat säästelevät kuitteja ja laskevat pennejä. En ole itse ikinä ollut sellaisessa suhteessa. Tietysti suhteen alussa molemmat hoitaneet aina omat isommat hankinnat yhdessä, mutta jotkut päivittäiskauppa-jutut ja vastaavat on aina ostanut se joka kaupassa sattuu käymään.
Tuntuisi oudolta laskeskella että viime viikolla ostin Pekalle partavaahtoa ja hammaslankaa ja Pekka osti minulle paketin Tampaxeja joten Pekka on minulle auki euro kolmekymmentäviisi.
Eri asia taas sitten jos on törmännyt johonkin lokkiin joka yrittää maksattaa koko elämänsä toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ottaa huomioon aina ne itselle edullisen valon tuovat asiat kuten mitättömät kauppaostokset. Sitten kun aletaan vertailemaan kokonaispanosta perheyksikön elämisen kustantamisessa, huomataan, että sehän onkin mies useimmiten, joka maksaa suurimman osan.
Mies hoitaa autoihin liittyvät asiat eli organisoi niiden kunnossapidon ja maksut. Hän hoitaa asumiseen liittyvät suurimmat kustannukset. Hän pitää huulen kiinteistön kunnosta ja suurimmista remonttitarpeista. Hän on se joka perehtyy lämmitys, vesi ja sähkökuluihin ja kilpailuttaa näitä.
Miehen palkka on usein suurempi ja sen myötä panostus perheyksikköön yleensä aina huomattavasti mittavampi kuin naisen.
Sori tämä on faktaa ja ininänne ei asiaa muuta mihinkään.
En tiedä onko tämä joku kaupunkilaiset vs. maalaiset-juttu,vai missä tässä on kyse...Mutta meillä ainakin minä hoidan autojen katsastukset ja huollot.Myös talomme remontointi on yksin minun vastuullani,ei miestä kiinnosta sellaiset asiat.Laskuista hänellä ei ole tietoa kun minä ne hoidan.Ruohonleikkuut,puutarhatyöt,talomme maalaus.Minun heiniäni. Ja tienaan sunniilleen saman verran kuin mieheni.Ja näin toimitaan lähes joka taloudessa,minun kaveripiirissäni.
N33
Sanoisitko olevasi kaunis, normaalin näköinen vai ruma? Miehen panostus perheyksikköön kulkee yleensä hyvin vahvasti sidoksissa kumppanin ulkonäköön. Jos jäisit nyt sinkuksi, saisitko heti oman ikäisesi työssäkäyvän, saman tuloisen miehen jos haluaisit? Millaisena näet oman asemasi miesten silmissä. Saatko paljon huomionosoituksia ja himokkaita katseita?
Veikkaan, että olet parhaat päiväsi nähnyt ylipainoinen työhevonen, jolle ei löytyisi kunnollista miestä jos jäisit yksin. Tämän talia pyrit pitämään nykyisen miehesi onnellisena tekemällä paljon perinteisiksi miesten hommiksi luokiteltuja töitä.
Miehen panostus perheyksikköön saattaa perustua kumppanin ulkonäköön jos mies on pinnallinen ja aivokapasiteetiltaan löyhä sekä mieheltä puuttuu muutama osa mistä rakentaa itselleen ajan kuluessa hyvä luonne. Äitini sanoi aina ettei kannata ottaa kuusipäätä miehekseen. "Jos suinkin mahdollista niin ota mukava mies, mukavan miehen kanssa pärjää aina mutta kuuusipäätä ei kestä kukaan."
Veikkaan kommenttiesi perusteella sinun olevan ehta pesunkestävä kuuusipää ja sinusta äitini varoitti. On faktaa, että hyvä paskalla käynti on parempi kuin huono mies (viitaten ruuansulatukseen). Huono mies yleensä pyrkii purkamaan kaiken ahdistuksensa, katkeruutensa ja vihamielisyytensä muihin ihmisiin, verhoten sen omasta mielestään älykkääseen sarkasmin ja faktoihin. Tällä palstalla niitä ajatusseppoja vilisee.
Tiedätkö, epäonnistuminen elämässä on vain jalostettava, jauhettava ajan hampaissa vaikka tiedostan ettei kaikkien lihamylly ota tarpeeksi kierroksia. Kun hyväksyt ettet ole sen kummempi kuin töyssy asfaltissa niin annat itsellesi armon ja olosi keventyy. Vahinko ettei sinun äitisi armahtanut sinua sanomalla ettei kaikkien tarvitse olla onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen oikeasti yllättynyt että niin monet pariskunnat säästelevät kuitteja ja laskevat pennejä. En ole itse ikinä ollut sellaisessa suhteessa. Tietysti suhteen alussa molemmat hoitaneet aina omat isommat hankinnat yhdessä, mutta jotkut päivittäiskauppa-jutut ja vastaavat on aina ostanut se joka kaupassa sattuu käymään.
Tuntuisi oudolta laskeskella että viime viikolla ostin Pekalle partavaahtoa ja hammaslankaa ja Pekka osti minulle paketin Tampaxeja joten Pekka on minulle auki euro kolmekymmentäviisi.
Eri asia taas sitten jos on törmännyt johonkin lokkiin joka yrittää maksattaa koko elämänsä toisella.
Vaikka meillä seurataan kuluja ja menot tasataan, niin päivittäistavaraostot kuuluu yhteisiin kuluihin vaikka vain toinen niitä käyttäisi. Hyvätuloinen voi ostaa mitä mieleen juolahtaa, mutta pienituloisen pitää seurata kuluja jos aikoo saada jotain säästöön. Minun ei tarvitse ihmetellä minne ne rahat oikein menee, sellaisia aloituksia on täälläkin ollut.
Me keskustelemme miehen kanssa ostokset, Kauppalista tehdään appsilla. Näin ollaan yhtä mieltä ja homma toimii reilusti. Kumpikin laittaa yhteiseen käyttöön summan, joka on suhteessa palkkaan ja käytössä on omaa rahaa. Kuitteja ei vertailla kun rakenne toimii. Eikä rahasta tarvitse tapella.
Mieheni ei ole pihi, mutta järkevä hän on. Hän tykkää kokata gourmet ruokaa. Kaupasta ostaa aina laadukkaita ruokatarvikkeita: parasta laatulihaa, hyviä juustoja, tuoreita kotimaisia kasviksia ja hyvää jäätelöä. Jos laatuliha on -30% alennuksessa, hän ostaa pakkaseen tarjouslihoja.
Meillä se maksaa kauppalaskun, kummalla on rahaa. Ei tästä numeroa tehdä.
Muuten mies ja minä olemme säästäväisiä. Meillä ei ole varaa kuluttaa rahojamme esim. uusiin vaatteisiin. Asunnon lämpötila pidetään +18 asteessa, jotta sähkölasku olisi kohtuullinen.
Meillä on käytössämme kaksi ajoneuvoa, maaseudulla kun asumme. Minä maksan molempien ajoneuvojen vakuutusmaksut, kumpikin maksaa polttoaineet autoonsa.
Joo, minulla oli pihi mies, ei ole onneksi enää. Mies tienasi 3-4 kertaa sen mitä minä, mutta kaikki kulut hän vaati jakamaan tarkasti puoliksi. Ihmetteli kun en pystynyt matksutelemaan koko ajan jonnekin niinkuin hän olisi halunnut. Sitten mies osteli omilla "ylijäämillään" minulta salaa uusimpia kännyköitä, hienoja kameroita, vaatteita, kitaroita yms. ja sijoitteli kaikessa hiljaisuudessa rahastoihin, joihin saikin oikein hyvin kerryttetyä rahaa. Kun erottiin ja tuli osituksen aika, mies piilotti rahastonsa ja esitti tyhjätaskua ettei tarvitsisi maksaa tasinkoa.
Mieheni tienaa enemmän, koska olen osa-aikaisesti töissä sairauteni vuoksi, ja hän on kokopäivätöissä. Ostamme yhtä paljon kotiin asioita, tai ehkä minä vähän enemmän, koska huomaan tarpeen aikaisemmin, ja osaan myös käydä oma-aloitteisesti sen hakemassa mitä puuttuu. Mies on pihi just noin, että mitään ei voi ostaa koska kallista, eli aina halvinta lihaa/makkaraa/juustoa jne. Ei kitise jos minä ostan, mutta jos itse maksaa niin kitisee kyllä, "voivoi, onpa kallista!" :D
Silti rahaa voi laittaa tupakkaan, nuuskaan ja kaljaan ihan älyttömiä määriä vuositasolla. "turha" kesäkukka, joka maksoi kympin, ja piristää pihaa, oli aikea ostaa, mutta kohta kympin maksava röökiaski ei, vaikka se on tupruteltu parissa päivässä savuna ilmaan, mutta kukka kestää koko kesän :)
Minä seurustelin reilun vuoden pihin miehen kanssa. Mies piti itseään varakkaana kun oli oma kaksio lainarahalla mutta autolaina maksettu pois, hyvä palkka. Ei koskaan tarjonnut mitään vaikka minä hänelle joskus tarjosin. Viikonlopun ruuat vaadin häntä maksamaan puolet vaikka nurisi asiasta. Suhtautui alentuvasti sairaanhoitajan työhöni, lähinnä palkkaan ja "lukupäähäni". Itse oli tavallinen insinööri.
Kun hänelle pikkuhiljaa selvisi, että asuntoni lisäksi omistin kesämökin ja metsää sekä perheeni oli kohtuullisen varakas niin hän oli varmaan kuukauden ihan hiljaa. Ihmettelinkin ettei hän vitsaillut enää sairaanhoitajien palkkakuopasta. Yhtenä viikonloppuna hän jopa osti markettiruusuja ja kosi minua. Naureskelin vain ettei nyt mennä niin pitkälle, en ole asiaa ajatellut ollenkaan. Sitten alkoi se pörrääminen asiasta ja kaikenlainen tulevaisuuden suunnittelu. Jouduin viheltämään pelin poikki, että on parempi lopettaa tähän kun en näe meitä avioparina.
"Kalleimmat ostokset laittaa minun maksettavakseni, koska ei onneksi ole hänen rahojaan. Eipä hirveästi ostele minulle mitään kun ne ovat vain rahanhukkaa, ei ajattele että voisin saada lahjasta jotain iloa."
Jos mies ostaa vain halpaa ja ostattaa sinulla kallista, niin mies syököön ne halvat ja sinä kalliit.
Eli kämppissuhde käyttöön, jokainen merkitsee omat tavaransa, eikä koske kämppäkaverin tavaroihin tai elintarvikkeisiin.
Minun ex-mieheni oli kaupassa aktiivinen kärryn täyttäjä ja tavaran kerääjä, kunnes tulimme kassalle. Siellä hänestä tuli ykskaks kuuromykkä hiihtelijä, joka vaivihkaa hiippaili ulko-oven lähettyville odottelemaan, että sain ostokset maksettua, pakattua ja kannettua autoon. Autossa hän palautui taas ennalleen ja totesi miten mukavaa on käydä yhdessä ostoksilla. No, onneksi tämä lokki lensi aika pian minun luotani takaisin äitinsä helmoihin, eikä ikävä ole yhtään.
Oli kyseessä mies tai kaveri niin jos täytetään kärryä mutta livistetään maksuvaiheessa sivummalla niin minä jätän kärryn siihen ja poistun kaupasta. Ei tule mieleenkään antaa periksi lokeille.
Avioliitossa kaikki pitäisi olla yhteistä.Elin avoliitossa pihin miehen kanssa,joka tienasi 2krt mun palkan.Ja maksoimme kaikki puoliksi.En enää lähtisi moiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ottaa huomioon aina ne itselle edullisen valon tuovat asiat kuten mitättömät kauppaostokset. Sitten kun aletaan vertailemaan kokonaispanosta perheyksikön elämisen kustantamisessa, huomataan, että sehän onkin mies useimmiten, joka maksaa suurimman osan.
Mies hoitaa autoihin liittyvät asiat eli organisoi niiden kunnossapidon ja maksut. Hän hoitaa asumiseen liittyvät suurimmat kustannukset. Hän pitää huulen kiinteistön kunnosta ja suurimmista remonttitarpeista. Hän on se joka perehtyy lämmitys, vesi ja sähkökuluihin ja kilpailuttaa näitä.
Miehen palkka on usein suurempi ja sen myötä panostus perheyksikköön yleensä aina huomattavasti mittavampi kuin naisen.
Sori tämä on faktaa ja ininänne ei asiaa muuta mihinkään.
En tiedä onko tämä joku kaupunkilaiset vs. maalaiset-juttu,vai missä tässä on kyse...Mutta meillä ainakin minä hoidan autojen katsastukset ja huollot.Myös talomme remontointi on yksin minun vastuullani,ei miestä kiinnosta sellaiset asiat.Laskuista hänellä ei ole tietoa kun minä ne hoidan.Ruohonleikkuut,puutarhatyöt,talomme maalaus.Minun heiniäni. Ja tienaan sunniilleen saman verran kuin mieheni.Ja näin toimitaan lähes joka taloudessa,minun kaveripiirissäni.
N33
Sanoisitko olevasi kaunis, normaalin näköinen vai ruma? Miehen panostus perheyksikköön kulkee yleensä hyvin vahvasti sidoksissa kumppanin ulkonäköön. Jos jäisit nyt sinkuksi, saisitko heti oman ikäisesi työssäkäyvän, saman tuloisen miehen jos haluaisit? Millaisena näet oman asemasi miesten silmissä. Saatko paljon huomionosoituksia ja himokkaita katseita?
Veikkaan, että olet parhaat päiväsi nähnyt ylipainoinen työhevonen, jolle ei löytyisi kunnollista miestä jos jäisit yksin. Tämän talia pyrit pitämään nykyisen miehesi onnellisena tekemällä paljon perinteisiksi miesten hommiksi luokiteltuja töitä.
Miehen panostus perheyksikköön saattaa perustua kumppanin ulkonäköön jos mies on pinnallinen ja aivokapasiteetiltaan löyhä sekä mieheltä puuttuu muutama osa mistä rakentaa itselleen ajan kuluessa hyvä luonne. Äitini sanoi aina ettei kannata ottaa kuusipäätä miehekseen. "Jos suinkin mahdollista niin ota mukava mies, mukavan miehen kanssa pärjää aina mutta kuuusipäätä ei kestä kukaan."
Veikkaan kommenttiesi perusteella sinun olevan ehta pesunkestävä kuuusipää ja sinusta äitini varoitti. On faktaa, että hyvä paskalla käynti on parempi kuin huono mies (viitaten ruuansulatukseen). Huono mies yleensä pyrkii purkamaan kaiken ahdistuksensa, katkeruutensa ja vihamielisyytensä muihin ihmisiin, verhoten sen omasta mielestään älykkääseen sarkasmin ja faktoihin. Tällä palstalla niitä ajatusseppoja vilisee.
Tiedätkö, epäonnistuminen elämässä on vain jalostettava, jauhettava ajan hampaissa vaikka tiedostan ettei kaikkien lihamylly ota tarpeeksi kierroksia. Kun hyväksyt ettet ole sen kummempi kuin töyssy asfaltissa niin annat itsellesi armon ja olosi keventyy. Vahinko ettei sinun äitisi armahtanut sinua sanomalla ettei kaikkien tarvitse olla onnellisia.
Pelottavan tarkka kuvaus isästäni! T: sovinistin tytär
Samoin myös meillä. Minusta on kiva seurata kuluja ja tietää, miten paljon rahaa menee minnekin. Mies on minua löysempi rahankäyttäjä enkä suostu maksamaan ihan mitä tahansa mitä mies kaupasta kantaa kotiin. Siellä leivän ja maidon lisäksi voi olla miehen harrastukseen liittyviä kuluja, joten ne viivaan yli. Minä en maksa miehen harrastuskuluja eikä mies minun.