Lue keskustelun säännöt.
Kesä pilalla tukanleikkuun takia
15.06.2019 |
Eli leikkasin helmikuussa kyynärpäihin asti olevat hiukseni hetken mielijohteesta lyhyiksi. Ja niinhän siinä kävi, että olin kuvitellut hiukan erilaista lopputulosta... Hiukset oli hirveä mummokypärä. En meinannut pystyä ajamaan 3 km matkaa kotiin, kun niin itketti. Valitettavasti pahensin kotona heti tilannetta leikkaamalla paksut pulisongit pois ja korvat aika täysin näkyviin saadakseni edes jotain mallia hiuksiin. Aluksi se oli hyvä idea, mutta varsin nopeasti tajusin, että kasvatusurakka vain kasvoi. Helmikuussa kesä tuntui kaukaiselta ajatukselta, enkä muistanut, että ne kasvaa tietenkin harvaa höttöä, koska oli kuitenkin kerrostettu. Korvilta hiukset ei peitä vielä edes korvanappeja, eli ei saa edes korvan taakse feikkaamaan pituutta. Takaakin on vain surkeita harvoja sulkia pidempänä. Siis yksinkertaisesti en kehtaa edes mennä kauppaan. Talvella sai peittää pipolla. Nyt on niin, että mitä pienempi paita, niin sen hirveämmältä ja miehekkäämmältä näyttää. Äskenkin kävin kaupassa hiihtotakissa, vaikka pihalla paistaa aurinko ja lämmintä 19 astetta. En siis oikeasti kestä. Ketään kohtontovereita 🤯😩
Kommentit (31)
Olet siis helmikuusta asti kriiseillyt hiuksiasi ja nyt on kesä pilalla? Oikeasti olet kohta tuhlannut jo puolivuotta elämästäsi murehtimalla epäonnistunutta hiustenleikkausta. Hommaa joku huivi tai panta, jos se auttais.
Itsellenikin käy usein niin että kampaajalla käynti tuottaa pettymyksen. Kerran kampaaja leikkasi pitkät hiukseni hirveäksi pottakampaukseksi, itkin ja kriiseilin yhden illan ja päädyin ajamaan hiukseni miehen parturikoneella, 3cm terällä ympäri pään. Ei se oo niin vakavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää ikinä käykö kampaajalla Suomessa. Eivät osaa leikata kauniita lyhyitä kampauksia.
Virossa paljon halvempaa, kestää vähemmän aikaa leikata ja tulos aina nätti.
Älkää ikinä, oikeasti ikinä, ruvetko saksimaan hiuksianne heti kampaajakäynnin jälkeen koska ”on niin hirveä mummokypärä”. Odottakaa nyt ainakin muutama päivä ja pesu että miten se tukka rupeaa asettumaan.
Ehkä noilla mahasyöpäjutuilla yritetään ilmaista, että ap:n huoli on turha ja merkityksetön sen faktan rinnalla että ihmisiä kuolee?
Tuon tason ongelma ratkeaa pipolla tai huivilla, syöpä ei.
Vähän suhteellisuudentajua ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä noilla mahasyöpäjutuilla yritetään ilmaista, että ap:n huoli on turha ja merkityksetön sen faktan rinnalla että ihmisiä kuolee?
Tuon tason ongelma ratkeaa pipolla tai huivilla, syöpä ei.
Vähän suhteellisuudentajua ihmiset.
Eli ap:lla ei ole oikeutta tunteisiinsa?
Siis hyvänen aika, saahan sitä murehtia mitä haluaa. Mulla on vessapaperi loppu, mieheni petti minua, isäni kuoli, lapseni on sairas, multa lähtee hiuksia, kaverini on alkoholisti, kirjaston lainat unohtui palauttaa, hukkasin ajokorttini. Kaikki nuo on totta ja mikä vain noista voi olla hetken aikaa tai vaikka pidempään surullinen asia. Hiukset on naisen kruunu, ap on menettänyt kruununsa. Ne onneksi kasvaa takaisin, mutta voi se hetken aikaa olla elämää pilaava seikka, kunnes tulee muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin leikkasin lyhyemmäksi (pitkän harkinnan jälkeen) ja vaikka tykkäsin ja olin tyytyväinen, kärsin päätöksestä siinä vaiheessa kun halusin taas pitkät. Minulla oli ollut hiukset omassa maksimimitassani (kainalo) sen verran kauan, että en ollenkaan enää muistanut/tajunnut kuinka hiiitaaaasti hiukseni oikein kasvavat. Aina sanotaan, että leikkaa vaan, "hius on uudistuva luonnonvara", kyllä ne siitä kasvavat takaisin. Joo, ehkä, VUOSIEN kuluessa. 😩 Ei mikään nopea kokeilu, vaan pysyvämpi muutos, johon pitää sitoutua.
Silti, leikkaisin ehkä uudestaan. Jospa vaan pitäytyisi lyhyessä kokonaan.
Mää kyllä ihan symppaan ap:ta. Kävin viime viikolla kampaajalla. Ajattelin, että tempaisen nyt kerrankin ja leikkautin n 15 senttiä pois löydettyäni tosi kivan hiusmallin. Uusi kampaaja ei tajunnut yhtään mitä haluan, vaikka näytin kuvaa ja kyseli multa, että miten leikkaa. Lopputulos maailman ankein ja tylsin tukka, joka on myös todella hankala laitettava. Ei tässä nyt kesä pilalla ole, mutta vähän harmittaa. Kyllä tukka kuitenkin vaikuttaa ulkonäköön todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös leikkasin kerran lyhyen tukan, vaikka olen aina ollut pitkätukkatyttö.SE oli VIRHE.En yhtään viihtynyt lyhyessä tukassa, ärsytti joka hetki kun katsoin peiliin, ei sopinut ollenkaan minulle.Näytinkin ihan erilaiselta..Menihän siinä ainakin vuosi kunnes sain sen kasvatettua edes sen pituiseksi että on edes siedettävän näköinen.Tsemppiä ap, elä leikkaa yhtään enään, kasvata vain takaisin ja hoida hyvin.Eläkä ikinä leikkaa sitä lyhyeksi.
Tuohon on helppo ratkasu, tukka tiukalle saparolle pinnien avittamana ns. luigiponnari