Oletko opiskellut logiikkaa (tieteenala)? Kokemuksia?
Opiskelen melko haastavaa alaa ja ajattelin kesällä kehittää hieman ajatteluani lukemalla Seppo K. Miettisen "Logiikka - perusteet". Onko tämä paras (perus)teos, joka aiheesta on Suomessa julkaistu? En ole allerginen kaavoille - minulla oli lukiossa pitkä matematiikka ja olen tutustunut yliopistossa tilastollisiin menetelmiin - mutta tämä tuntuu jotenkin tosi hankalalta. Ehkä aivot ovat kesäterässä tai sitten tähän pitää käyttää paljon enemmän aikaa, kuin olin ajatellut. Teksti on hyvin tiivistä ja jo logiikan terminologian ja esimerkiksi predikaattilogiikan aakkoston (universaalikvanttori, identiteettisymboli yms.) opetteluun menee aikansa.
Minkälaisia kokemuksia muilla logiikkaan tutustuneilla tai perehtyneillä on? Missä vaiheessa sen maailma avautui ja mitä kirjallisuutta luit itse ja mitä suosittelisit?
Kommentit (16)
Pari kurssia logiikkaa taisi kuulua filosofian cumuun minkä suoritin. En millään muista enää mitä kirjallisuutta siihen kuului. Kurkkaa JKL yliopiston filsan opetussuunnitelma, sieltä löytynee jos kiinnostaa.
Mikäköhän ala ei olisi melko haastava? Logiikka on suuri kokonaisuus, joten alan parasta teosta ei kyllä taida olla. Minä ainakin olen huomannut, että "syvemmälle" menevää logiikkaa ei tarvita koskaan.
Opettele boolen algebra ja mee töihin :)
Logiikka tieteenä on sukua matematiikalle, tai oikeastaan sitä ei voi siitä erottaa. Ilmaisu on todella tiivistä, ja sen opiskelu ei ole helppoa. Hassua on vielä se, että tuo predikaattilogiikka on vasta alkua, voisi verrata laskentoon vs. algebra. Kannattaa ajatella että kyse on äärimilleen pelkistetystä ja symbolistisesta esityksestä siitä mitä voi sanoa, jos vaatimus on että kieli on täsmällistä.
Kannustan silti opiskelemaan, jos se on mieleistä. Sillä on aika vaikea päteä, eikä arkilogiikkaa vastaan oikein pärjää - tämä on puoliksi vitsi. Arkikielikin kun on kaukana täsmällisestä - tässä mielessä.
Minulle siitä oli iloa eniten vain älyllisenä kehityksenä. Hiukan hyötyä oli sumean logiikan sovelluksien tajuamisessa, mutta sekin aukeaa ihan niillä tilastomatikan opeilla.
Suoritin filosofian opintoihin sisältyvän logiikkaosuuden matematiikan laitoksella. Ihan perushumanisti vitosen lyhyellä matematiikalla siitä selvisi ihan hyvin. Mielenkiintoinen aihealue ja toki erittäin paljon sidoksissa lingvistiikkaan.
Kannattaa ensiksi opetella matematiikan todistustekniikoita ennen kuin siirtyy puhtaaseen logiikkaan. Logiikan eri käsitteiden hyödyllisyys saattaa jäädä hämärän peittoon, jos ei tunne perusasioita matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihealue ja toki erittäin paljon sidoksissa lingvistiikkaan.
Tä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihealue ja toki erittäin paljon sidoksissa lingvistiikkaan.
Tä?
Totuustaulukot, erilaiset väittämät totuusarvoineen, "mistä ei voi puhua, sitä ei voi ajatella". Kattelepa Wittgenstainin ja B.Russelin teoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihealue ja toki erittäin paljon sidoksissa lingvistiikkaan.
Tä?
Totuustaulukot, erilaiset väittämät totuusarvoineen, "mistä ei voi puhua, sitä ei voi ajatella". Kattelepa Wittgenstainin ja B.Russelin teoksia.
Nämä ihmiset eivät ole lingvistejä. Ja Wittgensteinin "Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja." on faktisesti väärä!
Mulla oli pääaine filosofia ja suoritin logiikasta johdanto- ja jatkokurssit. Koska luin paljon kuelifilosofiaa, logiikasta oli hyötyä. Filosofian gradunikin sivusi logiikan filosofiaa, joka sius tarkastelee logiikan tai eri logiikkojen luonnetta.
Miettisen kirjan olen lukenut joskus kauan sitten. Ei jäänyt mitenkään erityisesti mieleen.
Mieti, mikä logiikan ala liittyy parhaiten muihin opintoihisi. Mitä ainetta opiskelet?
Filosofinen ja matemaattinen logiikka ovat hyvinkin erilaisia. Jos sinua kiinnostaa esim hyvä argumentointi, tarvitsen vähän erilaista logiikan opetusta kuin vaikkapa filosofi, jota kiinnostaa logiikan tutkiminen sinänsä ja esim sen suhde totuuteen. Kielitieteilijää tai tietojenkäsittelyn opiskelijaa kiinnostavat varmaan taas ihan eri asiat ja logiikassa.
Olin ihan varma, että tällaisessa aloituksessa olisi vain pari vastausta koskien Speden Naisen logiikkaa. :-) Vauva-palsta yllättää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihealue ja toki erittäin paljon sidoksissa lingvistiikkaan.
Tä?
Totuustaulukot, erilaiset väittämät totuusarvoineen, "mistä ei voi puhua, sitä ei voi ajatella". Kattelepa Wittgenstainin ja B.Russelin teoksia.
Nämä ihmiset eivät ole lingvistejä. Ja Wittgensteinin "Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja." on faktisesti väärä!
“Kieleni rajat ovat maailmani rajat” on logiikan väite, ei tosiasiaväite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihealue ja toki erittäin paljon sidoksissa lingvistiikkaan.
Tä?
Totuustaulukot, erilaiset väittämät totuusarvoineen, "mistä ei voi puhua, sitä ei voi ajatella". Kattelepa Wittgenstainin ja B.Russelin teoksia.
Nämä ihmiset eivät ole lingvistejä. Ja Wittgensteinin "Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja." on faktisesti väärä!
“Kieleni rajat ovat maailmani rajat” on logiikan väite, ei tosiasiaväite.
Menepä keskustelemaan tästä asiasta Lauri Carlsonin kanssa:
Ei sitä tarvii kenenkään normi järjellä varustetun erikseen opiskella. Eri asia tietysti on, jos ei osaa ajatella loogisesti, niin sitten kai sitä pitää opiskella. Mutta sitten voi kyllä olla pääkopassa jo muutakin vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä tarvii kenenkään normi järjellä varustetun erikseen opiskella. Eri asia tietysti on, jos ei osaa ajatella loogisesti, niin sitten kai sitä pitää opiskella. Mutta sitten voi kyllä olla pääkopassa jo muutakin vikaa.
Eli että itseään tai ajatteluaan ei kannata kehittää? Hmm.
Nyt lukemani kirja on siis tämä:
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/logiikka/122450