Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lääkäreitä ei kouluteta enemmän? Linkki
13.06.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10716138
Valtio voisi aivan hyvin alkaa kouluttaa ylkopistoissaan niitä enemmän, jotta kaikkiin paikkoihin riittäisi työvoimaa. (Hyviä hakijoita kyllä riittää) Ihan sama, vaikka lääkäriliitto vastustaa.
Ryhmäkoot ei voi myöskään olla oikea syy. Miten pieni Viro voi tuottaa meille paljon lääkäreitä. Millaiset mahtaa olla siellä ryhmäkoot ja jos on isot, miksi lääkärit kelpaavat tänne.
Kamalaa tuollainen, että joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri. Eli aina vaihtuu terveyskeskuslääkäri. Miksi erikoistuvat pakotetaan terveyskeskuksiin 9 kk:ksi harjoittelemaan. Se aiheuttaa vain sen, että asiakkaalla vaihtuu lääkäri koko ajan. Esim yksi harjoittelija jäi äitiyslomalle ja sille tuli sijainen. Sitten se jatkoi harjoittelunsa loppuun ja häipyi.
Esim Turussa myös kaupungin kotihoidossa vaihtuu lääkäri jotain 5 kuukauden välein. Turun kaupunginsairaalan osastoillakin kierrätetään erikoistuvia lääkäreitä.
Lyhytaikaisia vastavalmistuneita on joka puolella. Yksityisellekö ne kokeneet ja erikoistuneet hupenevat? Muutama jää toki julkiselle johtajiksi.
Miksei muillakin aloilla liitot vastusta suuria koulutusmääriä. Kaikkihan voisi vaatia liian vähän koulutettavia, jotta oma palkka nousisi ja kaikille olisi työtä.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInusta nyt olisi mahtava tilaisuus tutkia työelämän haasteita juuri lääkäreiden kohdalla. Lääkärit pystyvät Suomessa käytännössä valitsemaan työpaikkansa, joten he hakeutuvat juuri niihin työpaikkoihin, jotka heitä eniten miellyttävät. Mikä on terveyskeskuksissa vikana, että sinne niin harva haluaa? Kun tämä mysteeri selviäisi, olisi helppo tehdä kaikista työpaikoista parempia.
Itse luulen, että terveyskeskukset ovat henkiseltä ilmapiiriltään sen verran ankeita, ilkeitä ja ikäviä, että täysjärkiset ihmiset pysyvät niistä poissa jos se on suinkin mahdollista. Saatan olla tietysti väärässäkin.
Hyvin selvästihän tuossa tuodaan esiin, että potilasmärät ovat räjähtäneet per lääkäri etenkin väestön vanhetessa. Tapaamisajat on tiukat, mutta monisairaiden potilaiden tilanteiden kartoitus vie moninkertaisen ajan. Palkka on pieni. Asioiden kanssa jää yksin, koska kolleegoja on vähän ja heilläkin on kamala kiire. Kaikki valittavat lääkäristä, potilaat, heidän omaisesna, esimiehet. Työtilat voivat olla luokattomia.
Tähän auttaisi, kun olisi riittävästi niitä lääkäreitä. Ihan taatusti moni lääkikseen vuosikausia hakenut, aina pari pistettä pääsystä kiinni jäänyt henkilö olisi hyvin kiitollinen terveyskeskuslääkärin virasta vaikka se ei olisikaan Helsingin keskustassa. Palkkakin on paljon parempi kuin vaikka sos työntekijöillä.
Kenen etua ajaisi, että madalletaan koulutuksen tasoa, jotta vähemmänkin kyvykkäät pääsisivät töihin? Ensisijaisesti varmaan halutaan päteviä lääkäreitä.
No tuskin se koulutuksen taso siitä laskee vaikka vähän vähemmän hyvä matemaattisissa aineissa oleva pääsisi kouluun sisään. Hänellä voi olla taitoja paljon enemmän lääkärin ammattiin.
Insinööritieteissähän matematiikan tasoa on jo helpotettu. Sillä on saatu hometaloja.
ehkä joku kemian ja biologian osaaminen auttaisikin ennemmin vähentämään hometaloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaverin tytär on 6 ällän ylioppilas ja ei kahdella hakemisella päässyt lääkikseen.
On nyt hammaslääkäriksi lukemassa.
Mahtaako ne sinne lääkikseen pääsevät varmasti olla ne parhaista parhaimmat siihen ammattiin, kun mitään soveltuvuustestejä ei järjestetä. (tekosyynä se, että osasta tulee tutkijoita, mutta ehkä niille voisi olle eri linja.)
Olisi tärkeää, että lääkäri olis hyvä ja empasttinen vuorovaikutuksessa potilastyössä.
Mutta sitten on se, joka saa 148 pistettä, sitten 147 jne. Loputon suo olisi. Johonkin raja pitää vetää.
Tämä voi olla marginaali-ilmiö, mutta yksi asia minkä olen pistänyt merkille on, että monen opiskelijan tai jo valmistumassa olevan pää ei kestä lääkärin hommia, ei kaikkien valmistuneidenkaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eivät voi työskennellä kovin itsenäisesti ehkä koskaan ja tämä lisää kokeneiden työtaakkaa. Myös opinnot pitkittyvät ja vaadittavaa pätevyyttä ei saada hankittua. Jonkin verran myös mielenterveyden ongelmia, ehkä linkittyen vaativuuteen itseä kohtaan, paljon ns. suorittajatyyppejä.
Pula valitettavasti tekee sen, että ihan tumpeloimmatkin sitten husaavat sen minkä pystyvät, uuvuttaen itsensä ja työkaverit. Nähty on.
Ensinnäkään todellista lääkäripulaa ei ole enää pitkään, kun paljon terveyspalveluita käyttävät suuret ikäluokat hiljalleen kuolla kupsahtavat.
Toisekseen sisäänottomääriä on jo nostettu jopa siinä määrin, ettei harkkapaikkoja meinaa kaikille löytyä. Se ei vaan vielä näy valmistuneiden lääkäreiden määrissä.
Lääkärin kouluttaminen on myös kallis, satoja tuhansia maksava prosessi. Lääkäriksi päätyvät ovat myös usein yhteiskunnan sitä skarpimpaa osuutta, joten typerää pitää heitä työttöminä. Pääsykokeissa rannalle jääneistä tulee isosta osasta todella hyviä luonnontieteilijöitä ja insinöörejä, eikä ole mitään mieltä ottaa heitä kouluttautumaan kalliisti työttömiksi lääkäreiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta sitten on se, joka saa 148 pistettä, sitten 147 jne. Loputon suo olisi. Johonkin raja pitää vetää.
No tietenkin, eihän lääkärien määrän lisäämisellä tarkoiteta, että kaikki hakijat otetaan sisään. Jos nyt pääsisi vaikka yhteen yliopistoon vuosittain 100, niin määrä voitaisi kaksinkertaistaa ja siltikin sisään pääsisi edelleen ne 1-5 pisteen sisällä aikaisemmasta rajasta olevat, koska kilpailu on kovaa.
Haluuvat säilyttää palkkatasonsa, eihän siinä muuta tietenkää ole... mitäs luulet jos lääkäreitä tulis liukuhihnalta, niin mitä kävis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään todellista lääkäripulaa ei ole enää pitkään, kun paljon terveyspalveluita käyttävät suuret ikäluokat hiljalleen kuolla kupsahtavat.
Toisekseen sisäänottomääriä on jo nostettu jopa siinä määrin, ettei harkkapaikkoja meinaa kaikille löytyä. Se ei vaan vielä näy valmistuneiden lääkäreiden määrissä.
Lääkärin kouluttaminen on myös kallis, satoja tuhansia maksava prosessi. Lääkäriksi päätyvät ovat myös usein yhteiskunnan sitä skarpimpaa osuutta, joten typerää pitää heitä työttöminä. Pääsykokeissa rannalle jääneistä tulee isosta osasta todella hyviä luonnontieteilijöitä ja insinöörejä, eikä ole mitään mieltä ottaa heitä kouluttautumaan kalliisti työttömiksi lääkäreiksi.
No just, turha sitten valittaa sosiaaliturvamenoista jos koet että muiden alojen ihmisiä on varaa pitää työttöminä toisin kuin lääkärijumalia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään todellista lääkäripulaa ei ole enää pitkään, kun paljon terveyspalveluita käyttävät suuret ikäluokat hiljalleen kuolla kupsahtavat.
Toisekseen sisäänottomääriä on jo nostettu jopa siinä määrin, ettei harkkapaikkoja meinaa kaikille löytyä. Se ei vaan vielä näy valmistuneiden lääkäreiden määrissä.
Lääkärin kouluttaminen on myös kallis, satoja tuhansia maksava prosessi. Lääkäriksi päätyvät ovat myös usein yhteiskunnan sitä skarpimpaa osuutta, joten typerää pitää heitä työttöminä. Pääsykokeissa rannalle jääneistä tulee isosta osasta todella hyviä luonnontieteilijöitä ja insinöörejä, eikä ole mitään mieltä ottaa heitä kouluttautumaan kalliisti työttömiksi lääkäreiksi.
No just, turha sitten valittaa sosiaaliturvamenoista jos koet että muiden alojen ihmisiä on varaa pitää työttöminä toisin kuin lääkärijumalia..
Missähän kohtaa tuossa on väitetty, että muiden alojen suuri työttömyys olisi jotenkin tavoiteltavaa? Ideaalitilanteessa yhteiskunnan kokonaistyöttömyys on maltillista. Se, että etenkin korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden työttömyys on resurssien haaskausta, ei tee vaikkapa suuresta duunarityöttömyydestä kivaa asiaa.
Koulutuspaikkojen säätelyn kuuluisi määräytyä muillakin aloilla aiempaa vahvemmin juuri työntekijätarpeen eikä halukkaiden määrän mukaan, jotta massatyöttömyydeltä vältyttäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun kaverin tytär on 6 ällän ylioppilas ja ei kahdella hakemisella päässyt lääkikseen.
On nyt hammaslääkäriksi lukemassa.
Mahtaako ne sinne lääkikseen pääsevät varmasti olla ne parhaista parhaimmat siihen ammattiin, kun mitään soveltuvuustestejä ei järjestetä. (tekosyynä se, että osasta tulee tutkijoita, mutta ehkä niille voisi olle eri linja.)
Olisi tärkeää, että lääkäri olis hyvä ja empasttinen vuorovaikutuksessa potilastyössä.
Missä kiertokoulussa luetan hammaslääkäriksi ellei juuri lääkiksessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään todellista lääkäripulaa ei ole enää pitkään, kun paljon terveyspalveluita käyttävät suuret ikäluokat hiljalleen kuolla kupsahtavat.
Toisekseen sisäänottomääriä on jo nostettu jopa siinä määrin, ettei harkkapaikkoja meinaa kaikille löytyä. Se ei vaan vielä näy valmistuneiden lääkäreiden määrissä.
Lääkärin kouluttaminen on myös kallis, satoja tuhansia maksava prosessi. Lääkäriksi päätyvät ovat myös usein yhteiskunnan sitä skarpimpaa osuutta, joten typerää pitää heitä työttöminä. Pääsykokeissa rannalle jääneistä tulee isosta osasta todella hyviä luonnontieteilijöitä ja insinöörejä, eikä ole mitään mieltä ottaa heitä kouluttautumaan kalliisti työttömiksi lääkäreiksi.
No just, turha sitten valittaa sosiaaliturvamenoista jos koet että muiden alojen ihmisiä on varaa pitää työttöminä toisin kuin lääkärijumalia..
Missähän kohtaa tuossa on väitetty, että muiden alojen suuri työttömyys olisi jotenkin tavoiteltavaa? Ideaalitilanteessa yhteiskunnan kokonaistyöttömyys on maltillista. Se, että etenkin korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden työttömyys on resurssien haaskausta, ei tee vaikkapa suuresta duunarityöttömyydestä kivaa asiaa.
Koulutuspaikkojen säätelyn kuuluisi määräytyä muillakin aloilla aiempaa vahvemmin juuri työntekijätarpeen eikä halukkaiden määrän mukaan, jotta massatyöttömyydeltä vältyttäisiin.
Jokainen ala tarvitsee tietyn määrän työttömiä mutta ei liikaa. Silloin työvoimapula ei ole liian suuri jolloin palkat nousisivat kohtuuttomasti mutta ei kouluteta liikaa työttömiksi. Lääkärienkin kohdalla pitäisi saada aikaan pieni työttömyys eikä täystyöllisyys kuten nyt. Se ei ole optimaalinen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInusta nyt olisi mahtava tilaisuus tutkia työelämän haasteita juuri lääkäreiden kohdalla. Lääkärit pystyvät Suomessa käytännössä valitsemaan työpaikkansa, joten he hakeutuvat juuri niihin työpaikkoihin, jotka heitä eniten miellyttävät. Mikä on terveyskeskuksissa vikana, että sinne niin harva haluaa? Kun tämä mysteeri selviäisi, olisi helppo tehdä kaikista työpaikoista parempia.
Itse luulen, että terveyskeskukset ovat henkiseltä ilmapiiriltään sen verran ankeita, ilkeitä ja ikäviä, että täysjärkiset ihmiset pysyvät niistä poissa jos se on suinkin mahdollista. Saatan olla tietysti väärässäkin.
Hyvin selvästihän tuossa tuodaan esiin, että potilasmärät ovat räjähtäneet per lääkäri etenkin väestön vanhetessa. Tapaamisajat on tiukat, mutta monisairaiden potilaiden tilanteiden kartoitus vie moninkertaisen ajan. Palkka on pieni. Asioiden kanssa jää yksin, koska kolleegoja on vähän ja heilläkin on kamala kiire. Kaikki valittavat lääkäristä, potilaat, heidän omaisesna, esimiehet. Työtilat voivat olla luokattomia.
Samahan se on monissa muissakin työpaikoissa tuossa palkkatasossa. Itse pitää puurtaa ja töitä on koko ajan enemmän, kiitosta tulee harvoin, ja virheet on aina vain oma moka. Toisaalta kiva huomata, että ilmeisesti lääkäreille on vähemmänkin stressaavia töitä tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInusta nyt olisi mahtava tilaisuus tutkia työelämän haasteita juuri lääkäreiden kohdalla. Lääkärit pystyvät Suomessa käytännössä valitsemaan työpaikkansa, joten he hakeutuvat juuri niihin työpaikkoihin, jotka heitä eniten miellyttävät. Mikä on terveyskeskuksissa vikana, että sinne niin harva haluaa? Kun tämä mysteeri selviäisi, olisi helppo tehdä kaikista työpaikoista parempia.
Itse luulen, että terveyskeskukset ovat henkiseltä ilmapiiriltään sen verran ankeita, ilkeitä ja ikäviä, että täysjärkiset ihmiset pysyvät niistä poissa jos se on suinkin mahdollista. Saatan olla tietysti väärässäkin.
Hyvin selvästihän tuossa tuodaan esiin, että potilasmärät ovat räjähtäneet per lääkäri etenkin väestön vanhetessa. Tapaamisajat on tiukat, mutta monisairaiden potilaiden tilanteiden kartoitus vie moninkertaisen ajan. Palkka on pieni. Asioiden kanssa jää yksin, koska kolleegoja on vähän ja heilläkin on kamala kiire. Kaikki valittavat lääkäristä, potilaat, heidän omaisesna, esimiehet. Työtilat voivat olla luokattomia.
Tähän auttaisi, kun olisi riittävästi niitä lääkäreitä. Ihan taatusti moni lääkikseen vuosikausia hakenut, aina pari pistettä pääsystä kiinni jäänyt henkilö olisi hyvin kiitollinen terveyskeskuslääkärin virasta vaikka se ei olisikaan Helsingin keskustassa. Palkkakin on paljon parempi kuin vaikka sos työntekijöillä.
Kenen etua ajaisi, että madalletaan koulutuksen tasoa, jotta vähemmänkin kyvykkäät pääsisivät töihin? Ensisijaisesti varmaan halutaan päteviä lääkäreitä.
No tuskin se koulutuksen taso siitä laskee vaikka vähän vähemmän hyvä matemaattisissa aineissa oleva pääsisi kouluun sisään. Hänellä voi olla taitoja paljon enemmän lääkärin ammattiin.
Insinööritieteissähän matematiikan tasoa on jo helpotettu. Sillä on saatu hometaloja.
Hometalot eivät johdu insinööreistä vaan älyttömistä rakennusaikatauluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutusmääriä on lisätty jo niin paljon, että opiskelijat eivät mahdu luentosaleihin istumaan eivätkä pääse tekemään itse tutkimuksia ja toimenpiteitä koulutusvaiheessa. Sitten ne pitäisi yhtäkkiä osata yksin terkkarissa, josta kaikki kokeneetkin on lähteneet jo pois, kukaan ei ehdi opettaa eikä ohjata. Ulkomaisilla opiskelee enemmän kuin yhden tiedekunnan verran opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInusta nyt olisi mahtava tilaisuus tutkia työelämän haasteita juuri lääkäreiden kohdalla. Lääkärit pystyvät Suomessa käytännössä valitsemaan työpaikkansa, joten he hakeutuvat juuri niihin työpaikkoihin, jotka heitä eniten miellyttävät. Mikä on terveyskeskuksissa vikana, että sinne niin harva haluaa? Kun tämä mysteeri selviäisi, olisi helppo tehdä kaikista työpaikoista parempia.
Itse luulen, että terveyskeskukset ovat henkiseltä ilmapiiriltään sen verran ankeita, ilkeitä ja ikäviä, että täysjärkiset ihmiset pysyvät niistä poissa jos se on suinkin mahdollista. Saatan olla tietysti väärässäkin.
Hyvin selvästihän tuossa tuodaan esiin, että potilasmärät ovat räjähtäneet per lääkäri etenkin väestön vanhetessa. Tapaamisajat on tiukat, mutta monisairaiden potilaiden tilanteiden kartoitus vie moninkertaisen ajan. Palkka on pieni. Asioiden kanssa jää yksin, koska kolleegoja on vähän ja heilläkin on kamala kiire. Kaikki valittavat lääkäristä, potilaat, heidän omaisesna, esimiehet. Työtilat voivat olla luokattomia.
Tähän auttaisi, kun olisi riittävästi niitä lääkäreitä. Ihan taatusti moni lääkikseen vuosikausia hakenut, aina pari pistettä pääsystä kiinni jäänyt henkilö olisi hyvin kiitollinen terveyskeskuslääkärin virasta vaikka se ei olisikaan Helsingin keskustassa. Palkkakin on paljon parempi kuin vaikka sos työntekijöillä.
Kenen etua ajaisi, että madalletaan koulutuksen tasoa, jotta vähemmänkin kyvykkäät pääsisivät töihin? Ensisijaisesti varmaan halutaan päteviä lääkäreitä.
No tuskin se koulutuksen taso siitä laskee vaikka vähän vähemmän hyvä matemaattisissa aineissa oleva pääsisi kouluun sisään. Hänellä voi olla taitoja paljon enemmän lääkärin ammattiin.
Insinööritieteissähän matematiikan tasoa on jo helpotettu. Sillä on saatu hometaloja.
Suomessa on ollut huonoa rakentamista vuosikymmeniä.
Työterveyshuolto tällaisenaan kuin se nykyisin on niin pitäisi ajaa alas. Lääkärit saavat työterveyshuollossa helpolla ja vähällä työllä hyvän palkan. Tällaista löysäilyä tuetaan vielä avokätisesti verovaroin. Sieltä saataisiin paljon lääkäreitä terveyskeskuksiin.
Lääkäriliittohan on vastustanut koulutusmäärien kasvattamista. Onhan kiva, kun voi valita missä ja millaisin ehdoin työskentelee.
On monta muutakin alaa, joille pääsee opiskelemaan vain terävin kärki, mutta työtilanne on silti heikko. Esim. Oma alani. Teen pätkätöitä jo kymmenettä vuotta ja aina osan vuodesta olen vastentahtoisesti työttömänä. Kaikki oman alan työ on otettava vastaan, mitä on tarjolla, vaikka palkka ja työolot eivät päätä huimaa. Pääsin sisään opiskelupaikkaan ensi yrittämällä hyvin pistein. Sisäänpääsyprosentti n. 5% hakijoista. Minun kaltaisiani riittää eikä meidän kapasiteettimme hukkaan heittämisestä ole kukaan huolissaan. Omalla alallani siihen kehnoimpaakin peräkylän paikkaan riittää useita muodollisesti kelpoisia hakijoita. Meitä koulutetaan liikaa eikä loppua näy.
Johtuu siitä, että vain kirjaviisaimmat halutaan sisälle ja sellaiset tk-materiaalia olevat, joilla ei ole rahkeita erikoistua ollenkaan, jää rannalle.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriliittohan on vastustanut koulutusmäärien kasvattamista. Onhan kiva, kun voi valita missä ja millaisin ehdoin työskentelee.
On monta muutakin alaa, joille pääsee opiskelemaan vain terävin kärki, mutta työtilanne on silti heikko. Esim. Oma alani. Teen pätkätöitä jo kymmenettä vuotta ja aina osan vuodesta olen vastentahtoisesti työttömänä. Kaikki oman alan työ on otettava vastaan, mitä on tarjolla, vaikka palkka ja työolot eivät päätä huimaa. Pääsin sisään opiskelupaikkaan ensi yrittämällä hyvin pistein. Sisäänpääsyprosentti n. 5% hakijoista. Minun kaltaisiani riittää eikä meidän kapasiteettimme hukkaan heittämisestä ole kukaan huolissaan. Omalla alallani siihen kehnoimpaakin peräkylän paikkaan riittää useita muodollisesti kelpoisia hakijoita. Meitä koulutetaan liikaa eikä loppua näy.
Kärsit siitä, että alallesi koulutetaan liikaa ja samaan syssyyn vaadit, että lääkäreitä koulutetaan liikaa?
Alue: Aihe vapaa
Pahimmat rakenteelliset homeongelmat ovat 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa taloissa ja kyllä silloin vielä matikkaa osattiin.