Eikö miehet ikinä eroa, vaikka olisivat onnettomia?
Katselen jatkuvasti onnettomia, valittavia, oman elämänsä hukanneita, muiden naisten perässä juoksevia varattuja miehiä ja aina vaan ihmettelen, että jos elo siinä omassa parisuhteessa on niin epätyydyttävää, miksi ei erota? Joo, lapset, aviolupaukset, rakennettu elämä, yhteiset ystävät - ymmärrän. Mutta meillä on vain yksi elämä, miksi viettää se huonossa, rakkaudettomassa parisuhteessa?
Miehet, kommentoikaa. Onko parempi olla huonossa suhteessa kuin ottaa riski, että jää yksin?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Miehen näkökulmasta huonokin parisuhde on usein parempi kuin ei parisuhdetta lainkaan.
Tuo mies on henkisesti vankilassa.
Mitä itse olen havainnut niin miehet kyllä eroavat kun on uusi nainen/taloudenhoitaja katsottu valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Lapset jäävät äidille, isälle vain elarit. Perheensä hylännyttä miestä halveksitaan.
Täyshuoltajuus jää äidille ja pelkät elarit isälle VAIN JOS isä hylkää lapsensa tai on vaaraksi näille. Syystäkin halveksitaan.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on enemmän tunteidensa vietävissä.
Ja yh äidin tilanne voi jopa parantua taloudellisesti.
Lompakkoloiseliölle on tärkeintä elättäjä, isäntäeliö voi olla kela.
Eikös se ole juurikin mies joka loisii toisen lompakolla, jos yh äidin taloudellinen tilanne voi parantua = on siihen asti vain omilla tuloillaan elättänyt ne (myös sen miehen) lapset?
Vaimo ei kertakaikkiaan suostu eroon. Uhkaa tehdä elämästäni helvettiä jos haen eroa. Muuttaa lasten kanssa kauas, syyttää väkivaltaisuudesta jne. Teki minusta jo lasun , kun sain eropaperit viimein postiin. Vedin pois.
En voi vetää lapsia siihen suohon. Toki olen tosi katkera.
Miehet jaksaa huonoa liittoa, koska ovat mieluummin lastensa kanssa kuin yksin uudessa yksiössään makselemassa elatusmaksuja. Sitten kun on toive paremmasta = uusi rakkaus, eroavat.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ei kertakaikkiaan suostu eroon. Uhkaa tehdä elämästäni helvettiä jos haen eroa. Muuttaa lasten kanssa kauas, syyttää väkivaltaisuudesta jne. Teki minusta jo lasun , kun sain eropaperit viimein postiin. Vedin pois.
En voi vetää lapsia siihen suohon. Toki olen tosi katkera.
Olet täysivaltainen aikuinen, aviopuoliso ja vanhempi - yhtälailla kuin vaimosi. Erotessakin olet täysivaltainen vanhempi, mikäli et itse luovu huoltajuudesta tai ole ryssinyt asioitasi perusteellisesti. Vaimosi ei voi vain tehdä mitään noista asioista, ja lasten huoltajuusasiat sovitaan viimekädessä vaikka oikeusteitse. Jos vaimo uhkailee ja yrittää heikentää lasten oikeutta tavata isäänsä, pystyt sen todistamaan. Mikäli et ole tehnyt mitään pahaa, lasu todetaan aiheettomaksi. Mitä siis pelkäät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ei kertakaikkiaan suostu eroon. Uhkaa tehdä elämästäni helvettiä jos haen eroa. Muuttaa lasten kanssa kauas, syyttää väkivaltaisuudesta jne. Teki minusta jo lasun , kun sain eropaperit viimein postiin. Vedin pois.
En voi vetää lapsia siihen suohon. Toki olen tosi katkera.
Olet täysivaltainen aikuinen, aviopuoliso ja vanhempi - yhtälailla kuin vaimosi. Erotessakin olet täysivaltainen vanhempi, mikäli et itse luovu huoltajuudesta tai ole ryssinyt asioitasi perusteellisesti. Vaimosi ei voi vain tehdä mitään noista asioista, ja lasten huoltajuusasiat sovitaan viimekädessä vaikka oikeusteitse. Jos vaimo uhkailee ja yrittää heikentää lasten oikeutta tavata isäänsä, pystyt sen todistamaan. Mikäli et ole tehnyt mitään pahaa, lasu todetaan aiheettomaksi. Mitä siis pelkäät?
Ymmärrän että tuo kaikki vaikuttaa ulkoapäin noin mutkattomalta. Mutta juuri tuo, että edessä olisi joka tapauksessa katkera riita, jossa yritetään vieroittaa minut lapsista ja panetella minua heille. Siinä on pitkä tuskien taival edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ei kertakaikkiaan suostu eroon. Uhkaa tehdä elämästäni helvettiä jos haen eroa. Muuttaa lasten kanssa kauas, syyttää väkivaltaisuudesta jne. Teki minusta jo lasun , kun sain eropaperit viimein postiin. Vedin pois.
En voi vetää lapsia siihen suohon. Toki olen tosi katkera.
Olet täysivaltainen aikuinen, aviopuoliso ja vanhempi - yhtälailla kuin vaimosi. Erotessakin olet täysivaltainen vanhempi, mikäli et itse luovu huoltajuudesta tai ole ryssinyt asioitasi perusteellisesti. Vaimosi ei voi vain tehdä mitään noista asioista, ja lasten huoltajuusasiat sovitaan viimekädessä vaikka oikeusteitse. Jos vaimo uhkailee ja yrittää heikentää lasten oikeutta tavata isäänsä, pystyt sen todistamaan. Mikäli et ole tehnyt mitään pahaa, lasu todetaan aiheettomaksi. Mitä siis pelkäät?
Ymmärrän että tuo kaikki vaikuttaa ulkoapäin noin mutkattomalta. Mutta juuri tuo, että edessä olisi joka tapauksessa katkera riita, jossa yritetään vieroittaa minut lapsista ja panetella minua heille. Siinä on pitkä tuskien taival edessä.
Mieslapsi pelkää, että "äiti" suuttuu.
Kuulostaa juuri sellaiselta tahdottomalta vätykseltä, että nainen on turhautunut ja muuttunut kiukkuiseksi tämän "mieslapsen" löysyyteen, eplkuruuteen ja tahdottomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei eroa jos ei ole uutta katsottuna.
Jos muija ottaa eron niin miehellä kiire löytää uusi, lähestytään lähes ketä tahansa.
Tämä pitää paikkansa. Mies ei halunnut erota vaikka meillä meni huonosti. Sitten oli ihan ihmeissään, kun laitoin eron vireille. Eikö meillä nyt mene kuitenkin ihan hyvin? No ei mene.
Hän löysi uuden kumppanin puolen vuoden jälkeen, kun muutin kotoa pois.
Monet varsinkin vanhemman sukupolven miehet eivät ymmärrä panostaa ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen aikuisiällä, jolloin se perhe on se sosiaalinen elämä.
Sen menettäminen tekee yksinäiseksi jota ei haluta. Siksi monet ovat mielummin huonossa parisuhteessa kuin yksin. Lennosta toiseen naiseen vaihto on monen vaihtoehto kuin sinkkuelämään lähteminen.
Monet fiksut nettiajan nykymiehet ymmärtävätkin, että suurin osa nykyajan parisuhteista ei ole loppuelämän kestävä ratkaisu, joten tajuavat panostaa sosiaalisiin taitoihin ja ystävyyssuhteisiinsa läpi elämän. Vielä jos jättää lapset tekemättä ja panostaa myös ulkonäön ylläpitämiseen, niin koko maailma on täynnä mahdollisuuksia, mitä pelkästään perhe-elämään panostaneilla isiemme sukupolven miehillä ei selvästikkään näytä olevan.
"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.
– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."