Lastensuojelun tilanne räjähtää käsiin - yrittäkää edes kasvattaa niitä lapsianne
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f9af2cb4-a2c1-4664-950e-1389621…
Mistä tämä on seurausta? Olen töissä lastensuojelussa, ja lähes poikkeuksetta nämä merkit täyttyvät
-yh-äiti, joka tekee vuorotyötä ja on illat pois. Wili-Petteri 12 v.keksii iltoihin kaupungilla menoa ja meininkiä
- se yh-äiti ei rajoita Wilin kännykänkäyttöä ja pleikan peluuta alusta asti, vaan sitten kun se käyttö on jo kokoaikaista, on tenava jo uhmakas. Tämä on 90 %:sesti sijoitukseen tulevilla.
-lapsi saa käyttää kännyä ja pelata yöllä
-yh-äiti/vanhemmat ei rajoita MITÄ tenava tekee somessa, eli siellä voi oikeasti olla alaikäisten pornokuvarinki
-vanhempi ja lapsi ei tee arkijuttuja ja harrasta mitään yhdessä
-isät ovat joko poissaolevia, kömpelöitä tai alkoholisoituneita
Ensinnäkin:älkää lisääntykö niiden hupparityyppien, entisten ES-kalja-jonnejen kanssa joista näkee etteivät ole tiskirättiin joutuneet kotona koskemaan. Katsokaa että se puoliso on vastuuntuntoinen ja ottaa muut huomioon.
Toiseksi: heti kun lapsi saa älypuhelimen/pleikan, laittakaa kännykkäajat. Alusta asti kun lapsi tottuu kuriin, niin jatkossa on murkkuikä helpompaa.
Kännykkä pois yöksi.
Kolmanneksi: pistä se lapsi askareisiin ja tehkää kaikkea mukavaa yhdessä. Retkeily jne.
HUOM!
Tämä siis silloin kun syy sijoitukseen on lapsissa. Päihdevanhemmille on vähän vielä eri ohjeet...
Kommentit (332)
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt vanhempia syytetään siitä etteivät osaa kasvattaa lapsia niin eikö sitten samalla voida syyttää sitten isovanhempia, siitä että ovat kasvattaneet omat lapsensa sellaisiksi jotka eivät osaa lapsia kasvattaa...
Entäs varhaiskasvatus? Siellähän on oikein ammattilaiset asialla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijänä voin vahvistaa, että ongelmat ovat paljolti näitä "tuontivoittoisia". Rivityöntekijät eivät voi kuitenkaan Suomen persusiipeä helliäkseen tehdä valintoja sen suhteen, miten eri väristen lasten kanssa toimitaan. Palvelujärjestelmämme ei puhu kieliä, ei tunnista kulttuuria, eikä kotiuta suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa lapsillakin on ihmisoikeudet ja isillä vastuuta lapsistaan. Ei siis ole ihme, että ovat yliedustettuina kalleimmissa palveluissa. Yksi ongelmia tuottava puoli on jatkuva ulkopuolisuuden tunne ja rasismi. Eli nurinkurisesti, jos persut haluaisivat tuontivoittoiset lastensuojelun kustannukset alas, heidän tulisi käyttää aikansa siihen, että nämä eri väriset lapset tuntisivat olevansa hyväksytty osa yhteiskuntaa. Se on helppoa, jos sen eteen vain haluaa tehdä töitä.
Siis mitä persusiipeä. Eikö siis ketään muuta kiinnosta nämä ongelmat, jotka tänne on hakemalla haettu? Silloin kuin ei ole kotoutettavia ei tarvitse kotouttaa. Todella yksinkertaista.
Mutta mitä auttaa inistä ongelmasta joka on jo olemassa? Ei tässä puhuta mistään mielikuvitusmuukalaisista vaan ihmisistä jokta ovat jo täällä, ja joita ei täältä saa pois.
Tuossa tiivistyy se syy miksi persutkin pikkuhiljaa hiipuvat. Ei ketään kiinnosta kuunnella ongelmia silloin kun etsitään ratkaisuja.
Kyllä heidät saa pois. Useita on jo palautettu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Alkusyy kaikkeen on vanhempien lapsellisuus. Lapset hankkivat lapsia. Mikä ihme siinä on, että nykyään niin iso joukko parikymppisistä on vielä ihan lapsia ja vielä kolmekymppisetkään eivät ole kunnolla aikuistuneet? Välillä tuntuu, että tämä ihmisaines vain huononee koko ajan, toiset eivät uskalla hankkia lapsia ollenkaan ja toiset, joiden ei pitäisi niitä hankkia, tekevät urakalla.
Aikanaan jo 12 vuotiaat oli aikuisia ja kun ekat menkat tuli pystyi saamaan vauvankin. Kun älyä tulee lisää, kehittyminen täysi-älyiseksi vie pidempään. Pitää osata muutakin kuin poimia marjoja ja parkita nahkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät osaa kasvattaa ja koululta se on suunnilleen kiellettyä. Kasvatushan ei ole pelkkää kuriakaan, vaikka sitäkin pitää olla, tosin mieluummin sanoisin, että rajoja. Kurista tulee mieleen kuritus ja väkivalta. Kyllä meidän lapsia kiusattiin ja jopa vanhemmat ihmettelivät, kun meillä oli lapsilta netti kiinni iltapäivät, saivat olla koneilla vain iltaisin ja silloinkin meni koneet kiinni klo 19. Tämä myös yläkoulussa. Vasta lukiossa tuli enemmän vapautta. Iltapäivät tehtiin läksyjä ja kotitöitä, harrastettiin. Päivällisen jälkeen saivat joko olla koneella tai mennä kavereille ja kotiintulo ajat oli, samoin illalla hiljaisuus. Iltapalan jälkeen sai lukea, piirtää tms.
Jonkin verran oli lasten kanssa kiistelyä ja väittelyä säännöistä, mutta eivät pahemmin "rettelöineet", kun tiesivät, että se on ihan turhaa. Nyt kiittelevät, että oli niin hyvät säännöt, heistä ei tullut "ääliöitä", kuten itse sanovat. Toki on huomattava, että meidän lasten lapsuudessa ja nuoruudesa ei ollut näitä viheliäisiä älypuhelimia. Niiden kanssa on varmasti paljon vaikeampaa.
Olet näköjään aika vanha, kun lapsillasi ei ollut älypuhelimia. Etkä tiedä, että vanhemmilta on nykyään myös kielletty kasvattaminen. Oma nuori meni valittamaan kotiintuloajoistaan sossulaan, kaverit olivat neuvoneet. Minä olin sitten pahapaha ihminen sossujen mukaan, kun rajoitin lastani. Hassua, että niin ne rajoitti sitten laitoksessakin, mutta se oli jostain syystä sallittua...
Teini halusi sitten aika h*lvetin äkkiä pois sijoituksesta. Teineille pitäisi oikeasti kertoa, millaiset rajat siellä laitoksissa on ja mitä hirviöitä valvojina. Ja vanhemmille oikeus riistää lasten vapautta hillua kaupungilla yöt.
Miksi et sitten kertonut lapsellesi etukäteen elämän totuuksia? Taidat olla vain laiska vanhempi, josta syystä lapsi kärsii. Se on vaan jaksettava se kasvatustyö, etkä voi siellä parvekkeella vain istuskella naapurin Miisan kanssa puhumassa p*tä elareista ja sihauttelemassa lonkeroita tekoripset räpsyen.
Kuinka monta virhettä saa mahtumaan 3 riviin??? Mikään näistä ei ole totta. On omakotitalo ilman parveketta, ei aikaa ystäville eikä naapureille, ei pysty juomaan yhtään mitään yh:na, kerrottu on elämän totuuksia lapselle ja kasvatettu varmasti enemmän kuin sua, ja yh ei ole laiska.
Niinpä niin, yh:than ei juuri ole niitä siiderin lipittäjiä. Ääni käheänä käkättäen otetaan "tyttöjen" kanssa vielä yhret..
Haista kuule P! En edes tykkää siideristä. Aina oli pakko olla selvin päin. Työ, lapsen harrastukset, omat harrastukset, kaupassakäynnit - aina auton ratissa. Vuorokaudessa tai viikossa ei ollut tunteja edes viinilasille ruokapöydässä. Olin raivoraitis 18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät osaa kasvattaa ja koululta se on suunnilleen kiellettyä. Kasvatushan ei ole pelkkää kuriakaan, vaikka sitäkin pitää olla, tosin mieluummin sanoisin, että rajoja. Kurista tulee mieleen kuritus ja väkivalta. Kyllä meidän lapsia kiusattiin ja jopa vanhemmat ihmettelivät, kun meillä oli lapsilta netti kiinni iltapäivät, saivat olla koneilla vain iltaisin ja silloinkin meni koneet kiinni klo 19. Tämä myös yläkoulussa. Vasta lukiossa tuli enemmän vapautta. Iltapäivät tehtiin läksyjä ja kotitöitä, harrastettiin. Päivällisen jälkeen saivat joko olla koneella tai mennä kavereille ja kotiintulo ajat oli, samoin illalla hiljaisuus. Iltapalan jälkeen sai lukea, piirtää tms.
Jonkin verran oli lasten kanssa kiistelyä ja väittelyä säännöistä, mutta eivät pahemmin "rettelöineet", kun tiesivät, että se on ihan turhaa. Nyt kiittelevät, että oli niin hyvät säännöt, heistä ei tullut "ääliöitä", kuten itse sanovat. Toki on huomattava, että meidän lasten lapsuudessa ja nuoruudesa ei ollut näitä viheliäisiä älypuhelimia. Niiden kanssa on varmasti paljon vaikeampaa.
Olet näköjään aika vanha, kun lapsillasi ei ollut älypuhelimia. Etkä tiedä, että vanhemmilta on nykyään myös kielletty kasvattaminen. Oma nuori meni valittamaan kotiintuloajoistaan sossulaan, kaverit olivat neuvoneet. Minä olin sitten pahapaha ihminen sossujen mukaan, kun rajoitin lastani. Hassua, että niin ne rajoitti sitten laitoksessakin, mutta se oli jostain syystä sallittua...
Teini halusi sitten aika h*lvetin äkkiä pois sijoituksesta. Teineille pitäisi oikeasti kertoa, millaiset rajat siellä laitoksissa on ja mitä hirviöitä valvojina. Ja vanhemmille oikeus riistää lasten vapautta hillua kaupungilla yöt.
Miksi et sitten kertonut lapsellesi etukäteen elämän totuuksia? Taidat olla vain laiska vanhempi, josta syystä lapsi kärsii. Se on vaan jaksettava se kasvatustyö, etkä voi siellä parvekkeella vain istuskella naapurin Miisan kanssa puhumassa p*tä elareista ja sihauttelemassa lonkeroita tekoripset räpsyen.
Kuinka monta virhettä saa mahtumaan 3 riviin??? Mikään näistä ei ole totta. On omakotitalo ilman parveketta, ei aikaa ystäville eikä naapureille, ei pysty juomaan yhtään mitään yh:na, kerrottu on elämän totuuksia lapselle ja kasvatettu varmasti enemmän kuin sua, ja yh ei ole laiska.
Niinpä niin, yh:than ei juuri ole niitä siiderin lipittäjiä. Ääni käheänä käkättäen otetaan "tyttöjen" kanssa vielä yhret..
Mautonta yleistystä. Jos sun kaverit on juoppoja, me muut ei olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät osaa kasvattaa ja koululta se on suunnilleen kiellettyä. Kasvatushan ei ole pelkkää kuriakaan, vaikka sitäkin pitää olla, tosin mieluummin sanoisin, että rajoja. Kurista tulee mieleen kuritus ja väkivalta. Kyllä meidän lapsia kiusattiin ja jopa vanhemmat ihmettelivät, kun meillä oli lapsilta netti kiinni iltapäivät, saivat olla koneilla vain iltaisin ja silloinkin meni koneet kiinni klo 19. Tämä myös yläkoulussa. Vasta lukiossa tuli enemmän vapautta. Iltapäivät tehtiin läksyjä ja kotitöitä, harrastettiin. Päivällisen jälkeen saivat joko olla koneella tai mennä kavereille ja kotiintulo ajat oli, samoin illalla hiljaisuus. Iltapalan jälkeen sai lukea, piirtää tms.
Jonkin verran oli lasten kanssa kiistelyä ja väittelyä säännöistä, mutta eivät pahemmin "rettelöineet", kun tiesivät, että se on ihan turhaa. Nyt kiittelevät, että oli niin hyvät säännöt, heistä ei tullut "ääliöitä", kuten itse sanovat. Toki on huomattava, että meidän lasten lapsuudessa ja nuoruudesa ei ollut näitä viheliäisiä älypuhelimia. Niiden kanssa on varmasti paljon vaikeampaa.
Olet näköjään aika vanha, kun lapsillasi ei ollut älypuhelimia. Etkä tiedä, että vanhemmilta on nykyään myös kielletty kasvattaminen. Oma nuori meni valittamaan kotiintuloajoistaan sossulaan, kaverit olivat neuvoneet. Minä olin sitten pahapaha ihminen sossujen mukaan, kun rajoitin lastani. Hassua, että niin ne rajoitti sitten laitoksessakin, mutta se oli jostain syystä sallittua...
Teini halusi sitten aika h*lvetin äkkiä pois sijoituksesta. Teineille pitäisi oikeasti kertoa, millaiset rajat siellä laitoksissa on ja mitä hirviöitä valvojina. Ja vanhemmille oikeus riistää lasten vapautta hillua kaupungilla yöt.
Miksi et sitten kertonut lapsellesi etukäteen elämän totuuksia? Taidat olla vain laiska vanhempi, josta syystä lapsi kärsii. Se on vaan jaksettava se kasvatustyö, etkä voi siellä parvekkeella vain istuskella naapurin Miisan kanssa puhumassa p*tä elareista ja sihauttelemassa lonkeroita tekoripset räpsyen.
Kuinka monta virhettä saa mahtumaan 3 riviin??? Mikään näistä ei ole totta. On omakotitalo ilman parveketta, ei aikaa ystäville eikä naapureille, ei pysty juomaan yhtään mitään yh:na, kerrottu on elämän totuuksia lapselle ja kasvatettu varmasti enemmän kuin sua, ja yh ei ole laiska.
Niinpä niin, yh:than ei juuri ole niitä siiderin lipittäjiä. Ääni käheänä käkättäen otetaan "tyttöjen" kanssa vielä yhret..
Haista kuule P! En edes tykkää siideristä. Aina oli pakko olla selvin päin. Työ, lapsen harrastukset, omat harrastukset, kaupassakäynnit - aina auton ratissa. Vuorokaudessa tai viikossa ei ollut tunteja edes viinilasille ruokapöydässä. Olin raivoraitis 18 vuotta.
Totaali-yh ei juo edes saunakaljaa.
Joku yrittää nyt trollata yksinhuoltajia juopoiksi. Voi sua reppanaa, ei susta ole edes trolliksi. Sossunakin oot varmaan sysipaska.
Vierailija kirjoitti:
Välillä tuntuu, että tämä ihmisaines vain huononee koko ajan
Alkoholihuumetta käytetään geneettisessä degeneraatiossa apuna. Ja kansanmurhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
Lisään vielä tähän oman kokemukseni. Poliisi kehotti eroamaan. Erosin. Lasu pakotti lapsen tapaamaan juoppoa väkivaltaista isää. Poliisin neuvot ok, lasun ei.
Itselläkin hyviä kokemuksia poliisista, perustuuhan asiat heillä faktoihin tutkinnan ja todisteiden kautta. Sensijaan lastensuojeluun en voi enää koskaan luottaa, sillä se toimii päinvastoin eli oletuksilla ja uskomuksilla. Valheilla ja vääristelyllä tuhotaan kunnollisia ihmisiä yhdessä narsujen kanssa. Hieno systeemi tosiaan. Lapsiparat.
Just näin. Ollaan varmaan koettu samat.
Itse vielä roikun tuhon partaalla lasun jäljiltä (työpaikka meni), mutta ehkä selviän tästä. Lapseni sain pelastettua.
Siis miten lastensuojelu sinun työpaikkasi vei?
Lasun myllytys voi todellakin viedä työpaikan. Tutulle kävi sama. Hänellä päivät täyttyivät lakimiesten, erilaisten tukihenkilöiden, lääkärien, sosiaaliasiamiehen, sovittelijoiden, ja muiden erilaisten viranomaisten ja asiantuntijoiden tapaamisista ja tapaamisten valmisteluista, sossupalavereista ja sossujen kotitarkastuksista, monenlaisista paperitöistä ja lukuisista puhelinsoitoista, valitusten laatimisesta, oikeudenkäynneistä yms. Tämä pelkästään oli ihan kokopäivätyö hänellä seitsemän vuoden ajan. Mutta voitti kuin voittikin ne kaikki oikeusjutut, vältti huostaanoton ja sai lopulta jopa täyden yksinhuoltajuuden itselleen.
Oletko ajatellut, että lastensuojelu on ruuhkautunut juuri siksi, että vanhemmilta on riistetty kaikki kurinpitokeinot? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen lyömisen kuuluukin olla rangaistavaa. Mutta sen jälkeen kun fyysinen kasvatus kriminalisoitiin, on joka vuosikymmenellä tuotu esiin uusi pehmeämpi kurinpitokeino (esim. jäähy ja holding), joka on seuraavalla vuosikymmenellä tuomittu raakana väkivaltana. Lopulta vanhemmille ei pystytä tarjoamaan enää mitään muita sallittuja kasvatuskeinoja kuin loputon neuvottelu ja sanoittaminen. Minä en väitä, etteikö joku superkasvattajaguru saisi kasvatettua lasta läpi uhma- ja murrosiän pelkällä hymistelyllä ja loputtomalla ymmärtämisellä, mutta väitän että suurin osa vanhemmista ei saa. Ja että lopputuloksena meillä on huomattavasti enemmän inhimillistä tuskaa ja kärsimystä kuin koivuniemenherran aikoina koskaan.
En missään nimessä hyväksy lapsiin kohdistuvaa pahoinpitelyä missään muodossa. Mutta kyseenalaistan nykytrendin, jossa kaikki ne pehmeämmätkin kurinpitokeinot kielletään yksi kerrallaan ja leimataan raa'aksi väkivallaksi. Silloin kun pelkästä riehuvan lapsen kiinnipitämisestäkin voi saada tuomion, ollaan jo menty helkkarin pitkälle metsään.
Joten älä kysy miksei lapsia kasvateta. Lapsia ei kasvateta, koska kasvatus sellaisessa muodossa johon perustallaajalla taidot riittää on kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ongelma ratkeaisi sillä että lastensuojelu ottaisi hoitaakseen vain päihdeperheet ja perheväkivaltatapaukset ja muut kasvatusvaikeuksiin liittyvät tilanteet hoitaisi perheneuvola jonne resurssit kotiin annettavaan tukeen ja ongelmanuorille tukea kodin ulkopuolella enemmän. Tietenkin tilanne räjähtää käsiin kun yksi taho kuormitetaan kaikilla tapauksilla ja käytettävissä olevat keinot ei ole suurimpaan osaan tilanteista sopivia..
Ja lastensuojelun voisi lopettaa päihdeperheiltä ja perheväkivaltatapauksilta eron jälkeen, jos ei pakotettaisi lapsia tapaamaan sitä päihde- ja/tai väkivaltariippuvaista.
Lisään vielä tähän oman kokemukseni. Poliisi kehotti eroamaan. Erosin. Lasu pakotti lapsen tapaamaan juoppoa väkivaltaista isää. Poliisin neuvot ok, lasun ei.
Itselläkin hyviä kokemuksia poliisista, perustuuhan asiat heillä faktoihin tutkinnan ja todisteiden kautta. Sensijaan lastensuojeluun en voi enää koskaan luottaa, sillä se toimii päinvastoin eli oletuksilla ja uskomuksilla. Valheilla ja vääristelyllä tuhotaan kunnollisia ihmisiä yhdessä narsujen kanssa. Hieno systeemi tosiaan. Lapsiparat.
Just näin. Ollaan varmaan koettu samat.
Itse vielä roikun tuhon partaalla lasun jäljiltä (työpaikka meni), mutta ehkä selviän tästä. Lapseni sain pelastettua.
Siis miten lastensuojelu sinun työpaikkasi vei?
Lasun myllytys voi todellakin viedä työpaikan. Tutulle kävi sama. Hänellä päivät täyttyivät lakimiesten, erilaisten tukihenkilöiden, lääkärien, sosiaaliasiamiehen, sovittelijoiden, ja muiden erilaisten viranomaisten ja asiantuntijoiden tapaamisista ja tapaamisten valmisteluista, sossupalavereista ja sossujen kotitarkastuksista, monenlaisista paperitöistä ja lukuisista puhelinsoitoista, valitusten laatimisesta, oikeudenkäynneistä yms. Tämä pelkästään oli ihan kokopäivätyö hänellä seitsemän vuoden ajan. Mutta voitti kuin voittikin ne kaikki oikeusjutut, vältti huostaanoton ja sai lopulta jopa täyden yksinhuoltajuuden itselleen.
Ajatelkaa, kuinka paljon heitettiin aikaa ja rahaa roskiin...
Vierailija kirjoitti:
Monesti ihmettelen, että miksi ihmeessä naiset tekee lapsia kaikenmaailman ääliöiden kanssa. Jo omassa nuoruudessa oli näitä, jotka ihan kuin hakivat hankaluuksia. Poikakaverit oli sitä tasoa, että mitään muuta kuin ongelmia ei voinutkaan odottaa. Kännissä törttöileviä koulupinnareita tupakka huulessa. Heilläkin varmasti syyt käytökseen löytyi kotoa. Ja ennemmin sääntö kuin poikkeus, että parikymppisenä oli jo pari lasta näiden sankareiden kanssa ja muutaman vuoden päästä ero. Ja nyt nämä jonnet on itse isiä...
Monesti ihmettelen, että miksi ihmeessä miehet tekee lapsia kaikenmaailman ääliöiden kanssa. Jo omassa nuoruudessa oli näitä, jotka ihan kuin hakivat hankaluuksia. Tyttökaverit oli sitä tasoa, että mitään muuta kuin ongelmia ei voinutkaan odottaa. Kännissä törttöileviä koulupinnareita tupakka huulessa. Heilläkin varmasti syyt käytökseen löytyi kotoa. Ja ennemmin sääntö kuin poikkeus, että parikymppisenä oli jo pari lasta näiden pissiksien kanssa ja muutaman vuoden päästä ero. Ja nyt nämä pissikset on itse äitejä...
Pakko sanoa vielä tuohon sidukka-lällätykseen, että itsellä oli todella vaikea asioida kouvolatukkaisten, tupakoivien ja kaljaa kittaavien wt-lähäri-sossujen kanssa, kun en ollut yhtään samalla aaltopituudella. Mun juomiset oli tyyliin viiniä asiakaspäivällisellä Pariisin työmatkalla. Tukka oli hillittyä luonnollista vaaleaa raitaa ja ei todellakaan ikinä siiliä. Tupakka oli ehdoton nounou kaveripiirissäni. Mulla ei ollut junttien muotilaukkua. Eikä yhtään tuttua kunnalla töissä. Sossuun jouduimme, kun eksäni kävi siellä säännöllisin väliajoin itkemässä sitä, että olin saanut yksinhuoltajuuden.
Kasvatin erottuani yksinhuoltajana lapseni. Molemmat nykyisin akateemisia nuoria aikuisia. Eipä ollut ongelmia, vaikka teinkin vuorotyötä.
Mikäli lapset ovat älykkäitä, he kyllä ymmärtävät kiellot ja rajoitukset ja toimivat kasvattajan ohjeiden mukaan. Eikä näin ollen tule ongelmia. Missään vaiheessa emme tarvinneet sosiaaliluukuilta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa vielä tuohon sidukka-lällätykseen, että itsellä oli todella vaikea asioida kouvolatukkaisten, tupakoivien ja kaljaa kittaavien wt-lähäri-sossujen kanssa, kun en ollut yhtään samalla aaltopituudella. Mun juomiset oli tyyliin viiniä asiakaspäivällisellä Pariisin työmatkalla. Tukka oli hillittyä luonnollista vaaleaa raitaa ja ei todellakaan ikinä siiliä. Tupakka oli ehdoton nounou kaveripiirissäni. Mulla ei ollut junttien muotilaukkua. Eikä yhtään tuttua kunnalla töissä. Sossuun jouduimme, kun eksäni kävi siellä säännöllisin väliajoin itkemässä sitä, että olin saanut yksinhuoltajuuden.
On muuten ihan tunnettu fakta, että sossut tykkää kyykyttää erityisesti itseään ylempiä. Adoptiopiireissä nauretaan sitä, että he suosivat aina ”omaa porukkaa” eli samantasoisia kuin itse ovat ja kaikenlainen nuoleskelu, nöyristely ja perseennuolenta uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut, että lastensuojelu on ruuhkautunut juuri siksi, että vanhemmilta on riistetty kaikki kurinpitokeinot? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen lyömisen kuuluukin olla rangaistavaa. Mutta sen jälkeen kun fyysinen kasvatus kriminalisoitiin, on joka vuosikymmenellä tuotu esiin uusi pehmeämpi kurinpitokeino (esim. jäähy ja holding), joka on seuraavalla vuosikymmenellä tuomittu raakana väkivaltana. Lopulta vanhemmille ei pystytä tarjoamaan enää mitään muita sallittuja kasvatuskeinoja kuin loputon neuvottelu ja sanoittaminen. Minä en väitä, etteikö joku superkasvattajaguru saisi kasvatettua lasta läpi uhma- ja murrosiän pelkällä hymistelyllä ja loputtomalla ymmärtämisellä, mutta väitän että suurin osa vanhemmista ei saa. Ja että lopputuloksena meillä on huomattavasti enemmän inhimillistä tuskaa ja kärsimystä kuin koivuniemenherran aikoina koskaan.
En missään nimessä hyväksy lapsiin kohdistuvaa pahoinpitelyä missään muodossa. Mutta kyseenalaistan nykytrendin, jossa kaikki ne pehmeämmätkin kurinpitokeinot kielletään yksi kerrallaan ja leimataan raa'aksi väkivallaksi. Silloin kun pelkästä riehuvan lapsen kiinnipitämisestäkin voi saada tuomion, ollaan jo menty helkkarin pitkälle metsään.
Joten älä kysy miksei lapsia kasvateta. Lapsia ei kasvateta, koska kasvatus sellaisessa muodossa johon perustallaajalla taidot riittää on kiellettyä.
Tämä, tämä ja tämä. Lapselle ei voi eikä uskalla pitää kuria. Tässä on iso syy miksi lapsestani tuli uhmakkuushäiriöinen.
Jos sosiaalityöntekijäksi opiskelevaltakin otetaan lapsi huostaan bipon ja niin säännöllisen pirin käytön vuoksi, että hän onnistuu jäämään siitä kaikista varotoimista huolimatta kiinni, niin mikäköhän tässä yhteiskunnassa lopulta oikein on vialla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n mielestä Wilin äidin pitää tehdä? Miten hän töistä käsin valvoo lapsen netinkäyttöä ja pelaamista JA estää myös sen, että lapsi ei mene ulos? Toisin sanoen, mitä lapsen sitten pitäisi tehdä koko ilta yksistään kotona?
Oma lapseni on 10-vuotias, joten älypuhelimet ovat nopeasti yleistyneet lapsilla ja aikuisilla hänen elinaikanaan. Niiden käyttöön ei ollut mitään ohjeistusta moneen vuoteen. On vähän tekopyhää sanoa, että olisitte alusta asti rajoittaneet. Joskus viisi vuotta sitten pidettiin hyvänä, että ekaluokkalainen lapsi voi omalla (äly)puhelimella olla tavoitettavissa iltapäivällä koulun jälkeen ja se siitä. Pari vuotta sitten on vasta puhuttu laajemmin puhelinaddiktion vaaroista.Wilin äiti voi laittaa puhelimeen rajoituksia joita voi hallinnoida etänä, Wilin äiti voi laittaa Wilin puhelimeen myös seurannan niin, että tietää missä Wili liikkuu, Wilin äiti voi muuttaa sinne missä on tukiverkostoja tai ystäviä, jos äidille ei aikuisikään mennessä ole suhdetta kumpaankaan, niin äiti voi hyvin ottaa itseään niskasta kiinni ja luoda niitä verkostoja, äiti voi luoda myös Wiliin semmoiseen suhteen, että Wilillä ei ole tarvetta tai haua lähteä pois kotoa, Wilin äiti voi opettaa lapsen lukemaan, askartelemaan tai harrastamaan.
Kaikki nuo esittämäsi "ongelmat" ovat vain älyllistä ja kirjaimellista laiskuutta. Kyllä sen näkee koulussa heti kenen kotona jaksetaan tehdä ja keksiä, ja kenen kotona keskitytään vain tekosyihin.
Jahas. Kuka 10v. poika vain lukee kaikki illat yksin kotona. Onko se ihan tervettäkään? Kyllä on täysin normaalia olla sosiaalinen ja nähdä kavereita, toki valvontaa tarvitaan. Minusta yksinhuoltajilta ei yksinkertaisesti voi olettaa vuorotöitä, yhtälö on yksinkertaisesti liian vaativa, eikä se ole mikään "ota vain itseäsi niskasta"- ja "olet vain laiska" -tyyppinen juttu. Ei lasta voi kaataa isovanhempien ja ystävien kontollekaan, isovanhemmilla on omat matkansa ja menonsa tai he voivat olla iäkkäistä ja sairaita. Eikä muutto tuppukylään, josta on lähtenyt, ole aina mahdollista tai mitenkään mielekäs ratkaisu mihinkään.
Miksi yksinhuoltajilta vaaditaan sellaista, joka voi olla jopa mahdotonta? Yksinhuoltajat ovat jo muutenkin paljon kovemmilla, kuin muut. Helpotuksiahan he tarvitsevat.
Tuleeko lapsi tai vuorotyö aikuiselle jotenkin yllätyksenä? Kyllä molemmat ovat oman valinnan tuotosta, sillä nykyisin voi hyvinkin kouluttautua päiväaikaan työhön jota voi tehdä päiväaikaan. Mitä itse esittäisit ratkaisuksi näihin yksinhuoltajien valitsemiin ongelmiin? Lapsi huostaan? Vai kenties äidille ilmaista rahaa seinästä? Onko tosiaan viho viimeinen ratkaisu kasvattaa lapsi niin, ettei se yksin oleminen johda syrjäytymiseen ja ongelmiin? Niistähän tässä ketjussa puhutaan.
Tää on tyhmintä mitä olen pitkään aikaan kuullut.
Ihan puistattaa.
Onneksi on ihmisiä jotka työskentelee yöllä ja illalla.
Ap sitä mieltä että sairaalassa ei olisi sitten hoitajia koska suurin osa on naisia joilla on lapsia tai saavat myöhemmin lapsia.
Että voi olla ihminen tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Alkusyy kaikkeen on vanhempien lapsellisuus. Lapset hankkivat lapsia. Mikä ihme siinä on, että nykyään niin iso joukko parikymppisistä on vielä ihan lapsia ja vielä kolmekymppisetkään eivät ole kunnolla aikuistuneet? Välillä tuntuu, että tämä ihmisaines vain huononee koko ajan, toiset eivät uskalla hankkia lapsia ollenkaan ja toiset, joiden ei pitäisi niitä hankkia, tekevät urakalla.
Suurilla ikäluokilla oli varma työ ja vapaa seksi. Nykynuorilla ei ole mitään töitä, nollasopparia tai pätkää. Lisäksi rahahuolien ohella faktoja ovat massasukupuutto, ilmastonmuutos ja kaiken järjetön digitalisointi. Esim.tinderin käyttö lisää tutkitusti mielenterveysongelmia.
Mitä ne suuret ikäluokat on? Sotien jälkeen 40-luvulla ja 50-luvun alussa syntyneitä kai yleensä tarkoitetaan. Tietyssä suhteessa heillä on varmasti ollut helpompaa, mutta nuo ikäluokat ovat sotaveteraani-isien lapsia. Kaikki tietää mitkä traumat niillä isillä on ollut, eikä äideilläkään helppoa. Suuri osan tuon ikäluokan lapsista on köyhien ja suurten pienviljelijäperheiden lapsia, eli ainakin aineelliset lähtökohdat ovat olleet lähinnä nykyajan köyhyyttä vastaavat.
Minun vanhimmat sisarukseni ovat syntyneet 50-luvun alkupuolella ja että he pystyivät käymään edes keskikoulun, heidän oli käytävä töissä jo teini-iässä. Onneksi silloin oli töitä nuorillekin (lähes lapsille), muuten olisi monelta jäänyt koulut käymättä. Työllisyystilanne heillä on ollut hyvä ja inflaatio söi talolainat ja työelämä oli kevyempää kuin nykyään. Toisaalta heidän nuoruudessaan ja vielä aikuisuudessaankin elettiin Neuvostoliiton sanelemana ja maailma oli suunnilleen jaettu kahtia. Elettiin myös ydinsodan pelossa, kunnes alettiin puhumaan happosateista ja saasteista. Tämä oli omaakin nuoruuttani, muistan varsinkin ydinsodan pelon. Itse olen syntynyt 60-luvun lopulla.
Minun varhaista aikuisuuttani taas hallitsi suuri lama. Töitä ei todellakaan ollut. Muistan kun hain erästä ihan tavallista työpaikkaa pieneltä paikkakunnalta, en päässyt. Hakijoita oli yli 300. Opintotuki oli mitätön, asumislisä vielä mitättömämpi, oli pakko ottaa opintolainaa, jonka korot pomppasivat pilviin pankkikriisin aikana. Moni tuttava ja sukulainen jäi työttömäksi, yrityksiä meni nurin kuin petäjiä myrskytuulella, perheet menettivät kodin ja koko omaisuuden, liian usein perheen isä teki sen lopullisen ratkaisun. Päättäjiä ei kiinnostanut muut kuin pankit. Asuntolainaa ei nuoret saaneet ja korot olivat hirmuiset. Tuntui, että ei ole mitään tulevaisuutta, eikä tästä suosta nousta ikinä. Samaan aikaan huoli ympäristöstä alkoi kasvaa, alettiin puhua kasvihuoneilmiöstä.
Kaikilla sukupolvilla on omat uhkakuvansa, niiden kanssa on vain elettävä. Varmasti sotien aikaan ihmisillä on ollut aikalailla maailmanlopun tunnelmat.
Niinpä niin, yh:than ei juuri ole niitä siiderin lipittäjiä. Ääni käheänä käkättäen otetaan "tyttöjen" kanssa vielä yhret..