Jos narsisti ja epävakaa päätyisivät törmäyskurssille, niin kumpi voittais todennäköisemmin?

Kerro ap millainen henkilö ja minkä näköinen ja minkälainen elämä tällä diagnoosihenkilöllä on. Kerro kaikki kun tiedät sen diagnoosin perusteella henkilön koko elämän.

Vierailija kirjoitti:

Aika epävakaa aloitus.

Ei ei, kyllä tää on aika narsistinen aloitus.

Mikä on palkintona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ajatusleikki!

Mutta vastaus on toki selvä. Epävakaa voittaa. Suurimmat edut tässä ovat ennakoimattomuus ja kyky siirtyä aidosti eteenpäin. Narsisti on kaavamainen ja päätyy helposti sahaamaan eestaas.

Tämä. Plus narsistin pitää pitää yllä hoviaan ja mainettaan.

Joka perustuu totaaliseen lapselliseen elämänkatsomukseen ja maailman "hahmottamiseen". Täysii kehareita :D

No ei siinä kumpikaan mitään voita, hirveä kaaosa vaan ja kummankin sairaus jatkuu episodin jälkeenkin.

Oletan kysyjän olevan itse epävakaa. Sinänsä kysymys heijastelee jo sitä vääristynyttä maailmankuvaa, että ihmissuhteissa joku "voittaa" eikä ihmisiin pidä suhtautua sillä tavalla että heidät pitäisi "voittaa" paitsi urheilukilpailuissa. Ei terveissä suhteissa ole sellaiseen tarvetta, vaikka tietysti normi-ihmisilläkin egonsa on. Tosin juurikin suhteissa tällaisten persoonallisuushäiriöisten kanssa saattaa imeytyä yksi jos toinenkin alunperin tavallinen ihminen tähän järjettömään sodankaltaiseen systeemiin.

Aiempana joku väitti että epävakaa on hyvä hyville. Ei pidä paikkaansa, ja sehän se ongelma juuri on, että he olettavat päässään valkoisen mustaksi ja onnistuvat loukkaamaan sellaisiakin ihmisiä, joiden aikeet ovat hyvät.

Epävakaitakin on ns. kahta eri lajia; ulospäin pahan olonsa purkava ja sitten itsekseen murehtivat. Ja sitten tietysti jokaisen omat persoonat dg:n lisäksi vaikuttavat, ei ole kahta samanlaista ihmistä. Ympäristö ja muut diagnoosit vaikuttavat myös. Omia havaintojani ovat, ettei epävakaa olisi väkivaltainen kuin suuttuneena eli ei huvikseen tai nauttiakseen. Voi myös antaa itseään satutettavan toisin kuin narsisti ainakaan tahallaan. Itsellä tilanne jossa pystyisin kostamaan halutessani sadistille (en ole varma diagnoosista), mutta ei ole kiinnostusta. Pidän tilanteista jossa pääsen voitolle niin, että toinen tietää minulle jääneen valta kostaa halutessani :) Kuitenkin pidän siitä tunteesta etten hyvyyttäni tee niin, vaan nousen tavallaan toisen yläpuolelle.

Jenkkilässä on ammattilaisten näkemys se että narsistit ovat epävakaille hyvin vahingollisia. Päinvastainen käsitys kuin mitä tässä keskustelussa esitetään.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin joku diagnoosi oikeuttaisi kirjoittamaan jostain mitä tahansa? Kirjoittajat itse tietenkin upeita ihmisiä tottakai?

Tietenkin kun ei tunneta tapauksia, vaan kirjoitellaan yleisellä tasolla ja spekuloidaan, niin kirjoitukset eivät välttämättä osu johonkuhun epävakaaseen tai narsistiin yhtään. Mutta varmaan yleisesti voidaan olla silti sitä mieltä, että epävakaat ja narsistit pyrkivät aiheuttamaan paljon pahaa lähipiirissä. Vaihtoehtoisesti voidaan tietysti todeta, että se ei johdu sairaudesta, vaan ku*ipäisyydestä, mutta kumpi tulkinta näistä nyt sitten on parempi/pahempi.

Itsekin epävakaan kohdalla pyrin ensiksi yliymmärtämään eli aina kaikki johtui sairaudesta lässynplässyn. Et ei se oikeesti. Lopulta päädyin siihen, että kyllä, se on tätä ihan oikeasti ja kyllä, ei tämä ihminen myöskään ole niin aivoton, etteikö kykenisi olemaan illkeilemättä. Ei sairaus saa olla tekosyy sille, että kamala ihminen. En usko, etteikö sairas ihminen kykenisi lainkaan kontrolloimaan itseään ja ottamaan mitään vastuuta käytöksestään.

Epävakaa kilahtaisi, vetäisi aseen esille ja...loput tiedättekin.