Jos narsisti ja epävakaa päätyisivät törmäyskurssille, niin kumpi voittais todennäköisemmin?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Tällä otannalla, tunnen vuosien ajalta yhden hyvin lääkityn epävakaan (nainen) ja neljä narsistia (miehiä), sanoisin epävakaan vievän vaikka kaikkia noita narsisteja kuin litran mittaa. On myös ehdottomasti menestynein.
Jos sukupuolet olisivat toisin päin, myös peukutukset olisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä otannalla, tunnen vuosien ajalta yhden hyvin lääkityn epävakaan (nainen) ja neljä narsistia (miehiä), sanoisin epävakaan vievän vaikka kaikkia noita narsisteja kuin litran mittaa. On myös ehdottomasti menestynein.
Jos sukupuolet olisivat toisin päin, myös peukutukset olisivat.
Miksi? Narsisti on myrkyllinen sukupuolesta riippumatta eikä siihen mitkään lääkkeet tai terapiat tepsi. Epävakaa ei yleensä halua kenellekään mitään pahaa ja voi olla oikean lääkityksen/terapian avulla ihan hyvä tyyppi.
Itseäni ärsyttää tämän ketjun otsikko. Syystä, että voittaminen yhdistetään kuitenkin lähtökohtaisesti johonkin hyvään. Ei se ole mitään voittamista, että pyrkii painamaan toista alas, kertoo valheita, manipuloi tai on ihan vaan ku*ipää. Lähinnä voisi kysyä, että kumpi on enemmän luuseri, epävakaa vai narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaisempi voittaa ekonomis-moraalisesti, sympaattisempi sosio-emotionaalisesti.
Höpsis. Inhimmillisyys "voittaa" aina eli kyky asettua toisen asemaan ja kykeneminen anteeksiantoon, sovintoon. Riidoissa, nahisteluissa yms. törmäyskursseissa ei ole voittajia tai häviäjiä tämän takia. Ihminen on kollektiivinen elämänmuoto.
No just näin. Sen takia tämä otsikko on niin sairas. Etenkin kun asiaan yhdistetään vielä kaksi sairasta ihmistä ja sen jälkeen kysytään, että hohoo, kumpi voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää tämän ketjun otsikko. Syystä, että voittaminen yhdistetään kuitenkin lähtökohtaisesti johonkin hyvään. Ei se ole mitään voittamista, että pyrkii painamaan toista alas, kertoo valheita, manipuloi tai on ihan vaan ku*ipää. Lähinnä voisi kysyä, että kumpi on enemmän luuseri, epävakaa vai narsisti.
Niin no, kysehän on hyvin pitkälti siitä miten voittaminen määritellään. Ehkä otsikon voisi muotoilla uudelleen: kumpi tekee toiselle enemmän vahinkoa, narsisti vai epävakaa?
Yksi narsisti poissa pelistä tuhoamasta muiden elämää, uraa ja mielenterveyttä on kollektiivinen voitto kaikille muillekin sen epävakaan lisäksi. Epävakaalla on toivoa. Narsisti on usein täysin haluton ja kykenemätön aitoon muutokseen, vaan läpi elämän tekee pahaa muille.
Lakimiehett voittaisi. Ne saa aina rahaa kun luuserit kohtaavat ja puukko vilahtaa.
Itse olen epävakaa (no, näin yli 40 v kyllä vähemmän kuin vaikka 20 v sitten) ja jostain syystä vetänyt ainakin nuorempana narsisteja puoleeni kuin kärpäsiä (2 toki vain oikeasti diagnosoitu, mutta niillä muilla oli kyllä samat piirteet), opin että heti kun tunnen oloni miehen seurassa sellaiseksi että "ylimaallisen helppo olla, on kuin olisimme aina tunteneet", on kyseessä minun kohdallani melko varmasti narsisti, koska he saa minut helposti pauloihinsa. Mutta on käynyt heidän kanssa niin, että kun he tajuaa että olenkin ripustautuva, mustasukkainen jne niin HE haluavat erota ja minä soittelen sitten ahdistavia puheluita perään pari kk. Eli ilmeisesti olen hyvä karkottamaan narsisteja, kun he aluksi luulee että olen kiltti ja empaattinen kiva tasapainoinen nainen, ja sitten en olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen epävakaa (no, näin yli 40 v kyllä vähemmän kuin vaikka 20 v sitten) ja jostain syystä vetänyt ainakin nuorempana narsisteja puoleeni kuin kärpäsiä (2 toki vain oikeasti diagnosoitu, mutta niillä muilla oli kyllä samat piirteet), opin että heti kun tunnen oloni miehen seurassa sellaiseksi että "ylimaallisen helppo olla, on kuin olisimme aina tunteneet", on kyseessä minun kohdallani melko varmasti narsisti, koska he saa minut helposti pauloihinsa. Mutta on käynyt heidän kanssa niin, että kun he tajuaa että olenkin ripustautuva, mustasukkainen jne niin HE haluavat erota ja minä soittelen sitten ahdistavia puheluita perään pari kk. Eli ilmeisesti olen hyvä karkottamaan narsisteja, kun he aluksi luulee että olen kiltti ja empaattinen kiva tasapainoinen nainen, ja sitten en olekaan.
Toki tuo käytös karkottaa ihan terveetkin miehet :D Ja jollain toisella taas saattaa tulla pataan, jos yhtäkkiä rupeaa hankalaksi väkivaltaisen narsistin kanssa.
Epävakaalla ei edes ole sellaista vakaata itsetuntoa tai pysyvää persoonallisuutta, johon narsisti voisi tarttua tuhotakseen sen. Sen sijaan epävakaa ei edes itsekään tiedä, mitä hän tältä elämältä haluaa. Epävakaa on tavallaan enemmän rikki sisältä kuin narsisti. Vähemmän paha, koska oireilee omaa rikkoinaisuuttaan, eikä tee sitä vain tuhotakseen vastustajansa. Siksi hänellä ei ole mitään hävittävää kulisseista piittavan narsistin rinnalla. Narsistin sosiaaliset pelit voivat vaikuttaa hänestä tyhjänpäiväisiltä sen tyhjyyden edessä, jonka hän kohtaa joka päivä. Siksi epävakaa ei niistä piittaa, vaikka hän samalla vetää puoleensa niitä, jotka mieluusti sanelevat hänelle, mitä hänen pitäisi tuntea tai tehdä.
Epävakaa on hyvä ihminen hyville.
Narsisti, niille joista haluaa hyötyä.
Epävakaudesta kärsii vain epävakaa itse silloin kun oireita on. Mutta siitä hyötyy myös muut. Epävakaa ei nöyrry pahuuden edessä, vaan sivaltaa takaisin.
Kaikki eivät kuitenkaan ole epävakaita, jotka uskaltavat vääryyden edessä vastustaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen epävakaa (no, näin yli 40 v kyllä vähemmän kuin vaikka 20 v sitten) ja jostain syystä vetänyt ainakin nuorempana narsisteja puoleeni kuin kärpäsiä (2 toki vain oikeasti diagnosoitu, mutta niillä muilla oli kyllä samat piirteet), opin että heti kun tunnen oloni miehen seurassa sellaiseksi että "ylimaallisen helppo olla, on kuin olisimme aina tunteneet", on kyseessä minun kohdallani melko varmasti narsisti, koska he saa minut helposti pauloihinsa. Mutta on käynyt heidän kanssa niin, että kun he tajuaa että olenkin ripustautuva, mustasukkainen jne niin HE haluavat erota ja minä soittelen sitten ahdistavia puheluita perään pari kk. Eli ilmeisesti olen hyvä karkottamaan narsisteja, kun he aluksi luulee että olen kiltti ja empaattinen kiva tasapainoinen nainen, ja sitten en olekaan.
'kuin olisimme aina tunteneet' -mielikuvan aikaansaa tyypillisesti sosiopaatti, koska on perusluonteeltaan empatiakyvytön manipuloija
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa on hyvä ihminen hyville.
Narsisti, niille joista haluaa hyötyä.
Epävakaudesta kärsii vain epävakaa itse silloin kun oireita on. Mutta siitä hyötyy myös muut. Epävakaa ei nöyrry pahuuden edessä, vaan sivaltaa takaisin.
Kaikki eivät kuitenkaan ole epävakaita, jotka uskaltavat vääryyden edessä vastustaa sitä.
No huh huh! Eihän tämä ole totta lainkaan. Itse käyn terapiassa mm. sen takia, että olen ollut epävakaan kanssa seurustelusuhteen kaltaisessa suhteessa. Ihmissuhde oli lähinnä valheiden meri, eikä kelvannut hyvä tai huono toiselta. Epävakaalla on ihan omat ihmissuhdesääntönsä.
Voi toki olla, että maailmasta löytyy myös kohteliaita ja mukavia epävakaita, mutta lähemmissä ihmissuhteissa ainakin jotkut ovat uskomattoman karmeita. Sen sijaan epävakaa, jonka itsekin tunnen, osaa olla myös pe*seennuolija eli jos joillekin kertoisin, millainen hän on, niin he todennäköisesti eivät uskoisi minua. Sinällään heidän ei toki tarvitsekaan uskoa, sillä hyvähän se toki on, että ihminen ei kuitenkaan kaikille ole kauhea.
Ihan kuin joku diagnoosi oikeuttaisi kirjoittamaan jostain mitä tahansa? Kirjoittajat itse tietenkin upeita ihmisiä tottakai?
Kumpi ap on? Narsku ilmeisesti kun voittoa pohtii. On muuten käsittämättömän lapsellista juttua.
Kyllä, jos se vaan onnistuu ilman vuosien vääntöä ja taistelua. Normaali ihminen uupuu jatkuvaan taisteluun, mutta narsisti nauttii siitä ja saa vain lisää virtaa. Kiero ja sairas kun on. Tässä myös syy kiertää narsisti kaukaa. Takuu masennukseen, uupumukseen ja ahdistumiseen on narsistin kanssa tekemisissä ollessa varma. Aikaa menee vaan hukkaan ja menee itse sisältä rikki vuosiksi, koska se toipuminen kestää.