17v tytölle ei myönnetykään eutanasiaa
"Juttua päivitetty 5.6. kello 13.30. Korjattu englanninkielisistä lähteistä peräisin ollut virheellinen tieto, jonka mukaan Pothovenille olisi myönnetty eutanasia." -is
Täällä oli aiemmin kiivas keskustelu jossa haukuttiin lääkärit, omaiset ja koko eutanasia käsitteenä kun vielä silloin uutisoitiin että tälle traumatisoituneelle tytölle olisi myönnetty armoku olema. Mutta näin ei ollut, tyttö joutui kieltäytymään ruuasta ja vedestä kunnes kuoli.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Tuommoisista syistä ei IKINÄ sais antaa eutanasiaa.
Ihmismielellä on uskomaton voima parantua.Olisi vaikka hakeutunut tulla uskoon. Se on sen verran iso kokemus, että olisi antanut boostia paranemiselle. Jeesus olisi pystynyt tekemään ihmeitä.
Onhan Euroopassa monia muitakin uskontokuntia. Miksi sen auttajan olisi pitänyt olla juuri Jeesus? Miksei vaikka Al lah tai Zeus tai joku sikäläinen paikallisjumala?
Olisipa olemassa ihmetietokone jonka avulla näkisi kantsiiko jatkaa.
Jokainen saa päättää elämästään ja myös siitä ottaako hoitoja ynnämuita vastaan vai kieltäytyykö kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohoitoon tuossa vaiheessa, ei eutanasia ole ratkaisu, kuuluu pahan masennuksen oireisiin haluta kuolla.
Jospa lukisit jutun. Tyttö oli ollut vuosia hoidossa, ja ainakin osan ajasta tahdonvastaisesti. Kuinka kauan mielestäsi syvästi masentunutta on pidettävänä tarkkailtavana ja lääkittynä laitoksessa? Ei pakkohoito automaattisesti johda siihen, että potilas parantuu tai että tämän elämänlaatu paranee.
No, minä sairastin vakavaa masennusta osastojaksoineen 10 vuotta. Sitten aloin yhtäkkiä parantua. Kylläpä harmittaisi jos minulle olisi tehty eutanasia silloin kun halusin kuolla.
Tuota pakkopaitaa en kyllä hyväksy, sallittakoon ihmisten tappaa itsensä jos haluavat. Mutta eutanasiaa mielenterveysongelmien takia: ei missään nimessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... vai joutui....
Ei eutanasialle!!!!
Miten tytön tilanteessa olisi pitänyt toimia? Hän oli jo vuosien ajan saanut hoitoa postraumaattiseen stressireaktioon, ja hänellä oli perhe tukenaan. Mitä muuta olisi vielä pitänyt tehdä? Itsemurhariskin vuoksi hänellä oli pidetty pakkopaitatyyppistä vaatetta, ja hän koki omien sanojensa mukaan itsensä vangiksi ilman, että oli tehnyt mitään rikosta. Näinkö olisi pitänyt jatkaa ikuisesti? Pitää häntä laitoksessa pakkopaidassa vaikka hän ei ollut vaaraksi muille, ainoastaan itselleen?
No jatkaa sitä hoitoa tietysti! Ei nyt pidä olettaa, että vakavat traumat paranevat parissa vuodessa, ja sitten jos ei parane, niin ei kun piikille..
Mutta kun kaikilla vaan ei ole VOIMIA jatkaa taistelua monia vuosia, parantua jostain mitä itse ei ole aiheuttanut.
Se on oikeasti kuolemaakin kamalempaa ajanjaksoa, kun koittaa pysyä elossa sen takia että EHKÄ 10 vuoden tai pidemmän ajan päästä voit elää normaalia elämää.
Ehkä tuntuu pieneltä ajalta ihmiselämässä, mutta siinä tuskassa se tuntuu monelta vuosisadalta tehdä töitä sen eteen ettet enää kärsi, ehkä. Ei siitä koskaan varmuutta ole
Siksi, kuolema tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jatkaa taistelua, mitä ei ehkä voitakkaan vaikka kuinka yritit.
Been there.
Se paraneminen alkaa kun lopettaa taistelun ja hyväksyy kärsimyksen. Tämä länsimainen taistelumentaliteetti on se, mikä pahentaa kärsimystä. Että pitäisi taistella ja kamppailla sairautta vastaan.
t: se 10 vuoden jälkeen masennuksesta parantunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... vai joutui....
Ei eutanasialle!!!!
Miten tytön tilanteessa olisi pitänyt toimia? Hän oli jo vuosien ajan saanut hoitoa postraumaattiseen stressireaktioon, ja hänellä oli perhe tukenaan. Mitä muuta olisi vielä pitänyt tehdä? Itsemurhariskin vuoksi hänellä oli pidetty pakkopaitatyyppistä vaatetta, ja hän koki omien sanojensa mukaan itsensä vangiksi ilman, että oli tehnyt mitään rikosta. Näinkö olisi pitänyt jatkaa ikuisesti? Pitää häntä laitoksessa pakkopaidassa vaikka hän ei ollut vaaraksi muille, ainoastaan itselleen?
No jatkaa sitä hoitoa tietysti! Ei nyt pidä olettaa, että vakavat traumat paranevat parissa vuodessa, ja sitten jos ei parane, niin ei kun piikille..
Mutta kun kaikilla vaan ei ole VOIMIA jatkaa taistelua monia vuosia, parantua jostain mitä itse ei ole aiheuttanut.
Se on oikeasti kuolemaakin kamalempaa ajanjaksoa, kun koittaa pysyä elossa sen takia että EHKÄ 10 vuoden tai pidemmän ajan päästä voit elää normaalia elämää.
Ehkä tuntuu pieneltä ajalta ihmiselämässä, mutta siinä tuskassa se tuntuu monelta vuosisadalta tehdä töitä sen eteen ettet enää kärsi, ehkä. Ei siitä koskaan varmuutta ole
Siksi, kuolema tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jatkaa taistelua, mitä ei ehkä voitakkaan vaikka kuinka yritit.
Been there.
Se paraneminen alkaa kun lopettaa taistelun ja hyväksyy kärsimyksen. Tämä länsimainen taistelumentaliteetti on se, mikä pahentaa kärsimystä. Että pitäisi taistella ja kamppailla sairautta vastaan.
t: se 10 vuoden jälkeen masennuksesta parantunut
Et taida ymmärtää kuvainnollista selitystä.
Mutta kun kaikilla vaan ei ole VOIMIA jatkaa taistelua monia vuosia, parantua jostain mitä itse ei ole aiheuttanut.
Se on oikeasti kuolemaakin kamalempaa ajanjaksoa, kun koittaa pysyä elossa sen takia että EHKÄ 10 vuoden tai pidemmän ajan päästä voit elää normaalia elämää.
Ehkä tuntuu pieneltä ajalta ihmiselämässä, mutta siinä tuskassa se tuntuu monelta vuosisadalta tehdä töitä sen eteen ettet enää kärsi, ehkä. Ei siitä koskaan varmuutta ole
Siksi, kuolema tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jatkaa taistelua, mitä ei ehkä voitakkaan vaikka kuinka yritit.
Been there.