Miksi et muuttaisi maalle?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Olemme joka talvi palkanneet lumityön tekijäksi tuttavan työttömän alkamiesihan.
Alkamiesihan? Tarkoitatko aikamiessian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi? Kaikkien on hyvvin kaupungissa. Hyvä työ, kämppä, harrastukset, kaverit. Ei mitään syytä lähteä jonnekin Junttilaan.
Te urbaanijuntit olette junteista junteimpia. Maalaisjuntitkin yleensä ymmärtävät ja hyväksyvät kaupungit sekä ihmisen valinnat ja syyt asua niissä. Junttiudestaan huolimatta. Vain urbaanijuntti on niin omaan erinomaisuuteensa sulkeutunut että solvaa kaikkia maalaisia junteiksi.
Kerro mikä tekee maalla asuvista juntin?
Töihin olisi sitten liian pitkä matka, eikä oikein olisi julkistaliikennettäkään. Tämä tutkittiin viime vuonna, kun tuli pienen tilan osto ajankohtaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ai maalla ei ole tekemistä? Asun maalla ja en edes ehdi töissä käymään koska tekemistä on paljon.
Eli me veronmaksajat elätämme sinua.
Näinhän se on, että pääkaupunkiseutu elättää loisivaa muuta Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen maalta kotoisin. Helv sentään sitä juoruilua ja kyttäämistä. Kaikki tiedot ja varsinkin luulot kulkivat osapuilleen valonnopeudella jo aikana ennen kännyköitä. Huippua se, kun 18-vuotiaana ostin kylän marketista siideriä, joku muori oli informoinut siitä vanhempiani jo ennen kuin ehdin kotiin. Jossain ihan syrjäkylillä voisin ehkä asuakin, niin että olisi vain muutamia naapureita ja niihinkin riittävästi välimatkaa, mutta se kirkonkyläelämä oli aivan perceestä.
Loistava kommentti.
Vielä nykyäänkin käydessäni äitini luona maalla, kaupoissa kysytään : kenen tyttäriä sinä olet, lomallako ollaan. Missä se sinun mies on? Oletko nyt elävän leski?
Komppaan. Kummivanhempani asuvat maalla, ja siellä vieraillessani kun istutaan kahvipöydässä niin tuota se on: Kurkitaan ikkunaverhon raosta liikennettä tiellä ja mietitään kuka meni, minne, miksi. Kenelläkäs se tuollainen auto on, oliko sillä herra mukana vai ei, mitä ne nyt tähän aikaan ajaa, jne.
Mutta tässä kyttäyksessä on kuulemma se pointti, että se toimii myös turvaverkkona: jos jotakuta ei vähään aikaan näy, osataan arvella, että on jokin ongelma, ja lähdetään katsomaan. Sillä tavoin yksin asuvan vanhapoikaenoni tajuttomaksi vienyt sairauskohtauskin huomattiin, kun oli talossa puolenyön jälkeen valot, mikä oli ihan tavatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen maalta kotoisin. Helv sentään sitä juoruilua ja kyttäämistä. Kaikki tiedot ja varsinkin luulot kulkivat osapuilleen valonnopeudella jo aikana ennen kännyköitä. Huippua se, kun 18-vuotiaana ostin kylän marketista siideriä, joku muori oli informoinut siitä vanhempiani jo ennen kuin ehdin kotiin. Jossain ihan syrjäkylillä voisin ehkä asuakin, niin että olisi vain muutamia naapureita ja niihinkin riittävästi välimatkaa, mutta se kirkonkyläelämä oli aivan perceestä.
Minä ajattelen aina sivukyliä maalla olemisesta, kirkonkylät on samanlaisia ghettoja kuin kaupungitkin.
Aivan sama asutko kirkonkylässä vai kaupungissa.
Lapsuudenkodissa huoneeni ikkunasta näkyi laiduntavia lehmiä, aina joku ysiluokkalainen kävi koulussa traktorilla ja kaupassa törmäsi joka kerta vähintään yhteen navetalle tai sikalalle haisevaan tyyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai maalla ei ole tekemistä? Asun maalla ja en edes ehdi töissä käymään koska tekemistä on paljon.
Eli me veronmaksajat elätämme sinua.
Näinhän se on, että pääkaupunkiseutu elättää loisivaa muuta Suomea.
Totta on että muu Suomi elättää kaupunkeja. Toivoisin että pääkaupunkiseutu erotettaisiin omaksi alueekseen joka saisi kaikin mokomin elättää itsensä. Miten hienosti pärjäisimmekään täällä ja saisimme päättää asioistamme itse, ilman mitään todellisesta maallaelämisestä tietävien luonnosta vieraantuneiden betonilähiötermiittien asioihin puuttumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen maalta kotoisin. Helv sentään sitä juoruilua ja kyttäämistä. Kaikki tiedot ja varsinkin luulot kulkivat osapuilleen valonnopeudella jo aikana ennen kännyköitä. Huippua se, kun 18-vuotiaana ostin kylän marketista siideriä, joku muori oli informoinut siitä vanhempiani jo ennen kuin ehdin kotiin. Jossain ihan syrjäkylillä voisin ehkä asuakin, niin että olisi vain muutamia naapureita ja niihinkin riittävästi välimatkaa, mutta se kirkonkyläelämä oli aivan perceestä.
Loistava kommentti.
Vielä nykyäänkin käydessäni äitini luona maalla, kaupoissa kysytään : kenen tyttäriä sinä olet, lomallako ollaan. Missä se sinun mies on? Oletko nyt elävän leski?Komppaan. Kummivanhempani asuvat maalla, ja siellä vieraillessani kun istutaan kahvipöydässä niin tuota se on: Kurkitaan ikkunaverhon raosta liikennettä tiellä ja mietitään kuka meni, minne, miksi. Kenelläkäs se tuollainen auto on, oliko sillä herra mukana vai ei, mitä ne nyt tähän aikaan ajaa, jne.
Mutta tässä kyttäyksessä on kuulemma se pointti, että se toimii myös turvaverkkona: jos jotakuta ei vähään aikaan näy, osataan arvella, että on jokin ongelma, ja lähdetään katsomaan. Sillä tavoin yksin asuvan vanhapoikaenoni tajuttomaksi vienyt sairauskohtauskin huomattiin, kun oli talossa puolenyön jälkeen valot, mikä oli ihan tavatonta.
Samoin varkaita ei juuri ole. Oudot liikkujat huomataan ja tokihan kaikki nyt hoksaa, jos Korhosen venettä hinaa vieras auto ja vielä ihan väärään suuntaan. Sana epäilyttävistä leviää valonnopeudella.
En osaa muuttaa kuin kaupungin kämpästä toiseen. Haluisin kyllä muuttaa maalle.
NäinMeillä kirjoitti:
Kesä mökillä riittää maalla asumista. Aina kun tulee syksy ja pimeää, kaupunki tuntuu taas oikein mukavalta.
Minä taas viihdyn mökillä parhaiten keväällä ja syksyllä. Kevään valo ja syksyn pimeät illat, aah mikä kontrasti.
Moni ei saa maalla kaipaamaansa statusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai maalla ei ole tekemistä? Asun maalla ja en edes ehdi töissä käymään koska tekemistä on paljon.
Eli me veronmaksajat elätämme sinua.
Näinhän se on, että pääkaupunkiseutu elättää loisivaa muuta Suomea.
Minäkään en itse halua enää asua maalla, mutta tuollaiset möläytykset ovat todella epäreiluja ja paikkansapitämättömiä. Emmeköhän me kaupungissa asuvatkin (juuret ja suku meistäkin useimmilla on toki maaseudulla) halua kotimaista ruokaa pöytäämme. Maalla asuvat ovat niitä, jotka sen mahdollistavat omalla työllään. Jos siitä työstä ei mitään maksettaisi, niin ruoka tuotaisiin sitten jostakin muualta.
En halua olla riippuvainen autosta. Voisin muuttaa johonkin kylään tai lähelle isompaa keskusta, josta menee julkisia kohtuullisesti ja jonka voisi olettaa pysyvän elossa (=palvelut ei katoa).. Syynäettä olen nähnyt miten hankalaa muutamalla läheisellä on ollut kun ajokyky onkin mennyt (esim sairauden takia).
Tätä on kiva seurata, vaikken ole muuttamassakaan.
- Maalla ei olisi mulle töitä (työskentelen asiantuntijana ja ala on aika erikoinen)
- Mulla ei ole autoa eikä ajokorttia
- Kaipaisin kulttuuria, ravintoloita jne.
Muuten voisin mielelläni asua maalla. Työt ei sinänsä minua pelota. Ehkä eläkepäivinä muutankin maalle.
Ällöttävää maalla on juoruilu ja kyttäyskulttuuri. Muutenkin sisään lämpiävä ilmapiiri. Palvelujen puuttuminen. Pimeys. Ei katuvaloja. Rosvojen mahdollisuudet täydelliset. Köyhä kulttuurielämä. Haluan lähteä matkoille koska vaan. Laivat ja lentokoneet lähellä. Kaupungissa saa elää vapaasti.
kamala ajatuskin! Ei pääsis kauppaan kuin joskus ja jouluna.
Pitäs olla saakelin iso pulkka että sais tavarat kotiin.
Onko siellä' edes sähköjä.
Lehmiä,itikoita mitä ihme elikoita.
Kiitos ei.
Paitsi jos löytys kiva jyväjemmari jolla ois aut....ei,ei sittenkään kiitos ei
Jännä miten erilaisia kokemuksia ja mielikuvia ihmisillä on. Me asutaan maaseudulla, lähimpään kaupunkiin (yli 100000 asukasta) ajaa sujuvasti 20 min, kun osa matkasta on moottoritietä. Kaupunkialueella olevista kaupunginosistakin on pikkuteitä pitkin hitaampaa ajaa ruuhkassa keskustaan.
Täällä ei kyllä kukaan kyttää, eikä sosiaalinen todellakaan tarvitse olla. Tervehdin naapuria aivan kuten kaupungissakin asuessani tervehdin. Pidän ulkona puuhastelusta, maalla keksii aina jotain tekemistä kun lähtee ulos. Kaupungissa ärsytti, kun piti aina keksimällä keksiä syy lähteä ulos. Kerrostalon pihalla ei mielestäni nyt vaan voi hengailla samallalailla kuin okt:n pihalla maalla.
Ainut huono puoli on syksyn pimeys, mutta yhtä ankeaa se kaupungissakin on.
Monilla tuntuu olevan kummallinen käsitys maalla asumisesta. Ikään kuin se tarkoittaisi että kaikki elämä ja sivistys on kaukana ja sitä joutuu kykkimään eristyksissä.
Asun maalla. Järven rannalla, 2 hehtaarin tontilla. Naapurissa maatila ja lehmiä. Kaupunkiin on kuitenkin 15min ajomatka, eikö kyseessä ole mikään kuoleva kirkonkylä vaan yliopistokaupunki. On ravintoloita, festareita, teatteria, kylpylöitä, golfkenttiä, jne...
Aika mukavaa minusta:)
Loistava kommentti.
Vielä nykyäänkin käydessäni äitini luona maalla, kaupoissa kysytään : kenen tyttäriä sinä olet, lomallako ollaan. Missä se sinun mies on? Oletko nyt elävän leski?