Mitä ajattelette miehestä?
Joka aloittaa riidan siitä että vaimon äänensävy on väärä.
Vaimo huomauttaa edellisen väittelyn alkaneen siitä että mies itse turhaan korotti ääntään lapselle ja vaimo koki tarvetta puuttua tilanteeseen.
Tällöin mies väittää vaimon kuvittelevan olevansa niin täydellinen. Vaikka mies itse samanaikaisesti ja kirjaimellisesti ilmoittaa olevansa niin täydellinen että hänen ei tarvitse muuttua yhtään, ei tarvitse hän sanoo, vika on aina muissa ei hänessä. Vaimo ei ole koskaan väittänyt olevansa täydellinen.
Jos vaimo yrittää saada miestä ottamaan vastuuta joka hänelle kuuluu, mies sanoo että aina voi erota. Mies kieltäytyy lähtemästä lapsen tärkeään tilaisuuteen, jonne oltiin jo tehty lähtöä. Vaimo joutuu anelemaan miestä mukaan, ettei lapsi pahoita mieltään.
Seuraavana päivänä mies on hyvin hellyydenkipeä ja ongelma on "unohdettu".
Eikö tämä ole kontrollointia ja kiristystä?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Kimakka ja jankuttava ääni ärsyttää oli se mäkättäjä kuka hyvänsä.
Hyvin vakuuttavaa, jos tämä neuvo tulee henkilöltä joka viimeksi itse turhaan korotti ääntään.
Tekopyhää.
Tajuat kai ap että sinä kirjoitat ihan vain oman täysin subjektiivisen näkemyksesi riidan kulusta ja syistä? Miehesi kirjoittaisi ihan erilaisen tarinan. Eli on täysin mahdotonta neuvoa asiassa mitään tai antaa joku näkemys kun mitään oikeaa totuutta asiassa ei edes ole löydettävissä.
TotuusSattuu kirjoitti:
Tajuat kai ap että sinä kirjoitat ihan vain oman täysin subjektiivisen näkemyksesi riidan kulusta ja syistä? Miehesi kirjoittaisi ihan erilaisen tarinan. Eli on täysin mahdotonta neuvoa asiassa mitään tai antaa joku näkemys kun mitään oikeaa totuutta asiassa ei edes ole löydettävissä.
Normikaava näillä palstoilla, yksipuolinen naisen näkökulmasta vahvalla värikynällä miestä mustamaalaava tarina, johon odotetaan täältä miesvihaa tihkuvia sympatioita ja peukutuksia.
TotuusSattuu kirjoitti:
Tajuat kai ap että sinä kirjoitat ihan vain oman täysin subjektiivisen näkemyksesi riidan kulusta ja syistä? Miehesi kirjoittaisi ihan erilaisen tarinan. Eli on täysin mahdotonta neuvoa asiassa mitään tai antaa joku näkemys kun mitään oikeaa totuutta asiassa ei edes ole löydettävissä.
Kirjoitin asioiden kulun juuri kuten se oli.
Minusta on merkitsevää että mies sanoo olevansa täydellinen, vaimo ei sellaista ole koskaan väittänytkään olevansa.
Mies vaikka pahoittaa lapsen mielen, jos se vaan pahoittaa myös vaimon mielen, koska hän haluaa loukata.
Häntä ei kiinnosta ketä muita hän siinä samalla loukkaa.
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Tajuat kai ap että sinä kirjoitat ihan vain oman täysin subjektiivisen näkemyksesi riidan kulusta ja syistä? Miehesi kirjoittaisi ihan erilaisen tarinan. Eli on täysin mahdotonta neuvoa asiassa mitään tai antaa joku näkemys kun mitään oikeaa totuutta asiassa ei edes ole löydettävissä.
Kirjoitin asioiden kulun juuri kuten se oli.
Minusta on merkitsevää että mies sanoo olevansa täydellinen, vaimo ei sellaista ole koskaan väittänytkään olevansa.
Mies vaikka pahoittaa lapsen mielen, jos se vaan pahoittaa myös vaimon mielen, koska hän haluaa loukata.
Häntä ei kiinnosta ketä muita hän siinä samalla loukkaa.
Et kirjoita koska sellainen ei ole mahdollista. Kirjoitit kuten sinä koit asioiden kulun ja se ei ole sama asia kuin miten ne oikeasti ovat tapahtuneet. Ja mitä useampaan kertaan tapahtumia päässäsi prosessoit, sen vähemmän ne muistuttavat alkuperäistä tapahtumaan. Eli muistosi muuttuu jatkuvasti. Tämä on ihan peruspsykologiaa.
Usko jo että miehesi mielestä hän versioinsa on juuri se oikea ja juuri niin kuin tapahtui vaikka hänen versionsa onkin ihan erilainen.
Mitä diktatuurimaista rajatonta valtaa naisella on määritellä milloin äänen korottaminen lapselle on turhaa ja milloin ei?
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Tajuat kai ap että sinä kirjoitat ihan vain oman täysin subjektiivisen näkemyksesi riidan kulusta ja syistä? Miehesi kirjoittaisi ihan erilaisen tarinan. Eli on täysin mahdotonta neuvoa asiassa mitään tai antaa joku näkemys kun mitään oikeaa totuutta asiassa ei edes ole löydettävissä.
Kirjoitin asioiden kulun juuri kuten se oli.
Minusta on merkitsevää että mies sanoo olevansa täydellinen, vaimo ei sellaista ole koskaan väittänytkään olevansa.
Mies vaikka pahoittaa lapsen mielen, jos se vaan pahoittaa myös vaimon mielen, koska hän haluaa loukata.
Häntä ei kiinnosta ketä muita hän siinä samalla loukkaa.
Et kirjoita koska sellainen ei ole mahdollista. Kirjoitit kuten sinä koit asioiden kulun ja se ei ole sama asia kuin miten ne oikeasti ovat tapahtuneet. Ja mitä useampaan kertaan tapahtumia päässäsi prosessoit, sen vähemmän ne muistuttavat alkuperäistä tapahtumaan. Eli muistosi muuttuu jatkuvasti. Tämä on ihan peruspsykologiaa.
Usko jo että miehesi mielestä hän versioinsa on juuri se oikea ja juuri niin kuin tapahtui vaikka hänen versionsa onkin ihan erilainen.
Se mitä kirjaimellisesti sanottiin ei ole minun subjektiivinen kokemus, vaan se on faktuaalisesti se mitä sanottiin. Huomaatko kuinka en kirjoittanut tapahtumien kulkua minusta tuntuu näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Tilaisuus on lapselle tärkeä, koska äiti sanoo niin? Kumpi isää pyysi mukaan äiti vai lapsi? Kumpi päätti, että nyt lapsi pettyi, äiti vai lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä diktatuurimaista rajatonta valtaa naisella on määritellä milloin äänen korottaminen lapselle on turhaa ja milloin ei?
Jos lapsi itkee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Tilaisuus on lapselle tärkeä, koska äiti sanoo niin? Kumpi isää pyysi mukaan äiti vai lapsi? Kumpi päätti, että nyt lapsi pettyi, äiti vai lapsi?
Lapsi odotti kumpaakin vanhempaa todistuksenjakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä diktatuurimaista rajatonta valtaa naisella on määritellä milloin äänen korottaminen lapselle on turhaa ja milloin ei?
Jos lapsi itkee?
Niin lapset itkee.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Ei hänelle ole se yhdentekevääkään. Mies tuli muutama päivä sitten silminnähden ylpeänä näyttämään artikkelia parisuhteista ja oli iloinen koska meidän suhde on niin hyvä ja luja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Tilaisuus on lapselle tärkeä, koska äiti sanoo niin? Kumpi isää pyysi mukaan äiti vai lapsi? Kumpi päätti, että nyt lapsi pettyi, äiti vai lapsi?
Lapsi odotti kumpaakin vanhempaa todistuksenjakoon.
Päätötodistuksen? Pahasti näyttää siltä, että lapsikaan ei voi saada kaikkea haluamaansta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä diktatuurimaista rajatonta valtaa naisella on määritellä milloin äänen korottaminen lapselle on turhaa ja milloin ei?
Jos lapsi itkee?
Niin lapset itkee.
Et vaan itse ollenkaan kykene ottamaan vastuuta siitä että jos sinä itketät lasta niin lapsi itkee.
Et pyydä anteeksi? Et lohduta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Tilaisuus on lapselle tärkeä, koska äiti sanoo niin? Kumpi isää pyysi mukaan äiti vai lapsi? Kumpi päätti, että nyt lapsi pettyi, äiti vai lapsi?
Lapsi odotti kumpaakin vanhempaa todistuksenjakoon.
Päätötodistuksen? Pahasti näyttää siltä, että lapsikaan ei voi saada kaikkea haluamaansta.
Palstanarsisti? Sinä olet sairas.
Mies on oikeassa aina voi erota, jos paha paha mies silkkaan pahuttaa kiusaa kilttiä äitiä ja tekee lapsenkin elämästa samalla ihan kamalaa, kun saa lapsen oikein itkemäänkin. Niin ja eikä lähde mukaan hakemaan todistusta ja kuvaamaan kyyneleet silmissä , kun lapsi syö jäätelöä.
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Tajuat kai ap että sinä kirjoitat ihan vain oman täysin subjektiivisen näkemyksesi riidan kulusta ja syistä? Miehesi kirjoittaisi ihan erilaisen tarinan. Eli on täysin mahdotonta neuvoa asiassa mitään tai antaa joku näkemys kun mitään oikeaa totuutta asiassa ei edes ole löydettävissä.
Kirjoitin asioiden kulun juuri kuten se oli.
Minusta on merkitsevää että mies sanoo olevansa täydellinen, vaimo ei sellaista ole koskaan väittänytkään olevansa.
Mies vaikka pahoittaa lapsen mielen, jos se vaan pahoittaa myös vaimon mielen, koska hän haluaa loukata.
Häntä ei kiinnosta ketä muita hän siinä samalla loukkaa.
Et kirjoita koska sellainen ei ole mahdollista. Kirjoitit kuten sinä koit asioiden kulun ja se ei ole sama asia kuin miten ne oikeasti ovat tapahtuneet. Ja mitä useampaan kertaan tapahtumia päässäsi prosessoit, sen vähemmän ne muistuttavat alkuperäistä tapahtumaan. Eli muistosi muuttuu jatkuvasti. Tämä on ihan peruspsykologiaa.
Usko jo että miehesi mielestä hän versioinsa on juuri se oikea ja juuri niin kuin tapahtui vaikka hänen versionsa onkin ihan erilainen.
Se mitä kirjaimellisesti sanottiin ei ole minun subjektiivinen kokemus, vaan se on faktuaalisesti se mitä sanottiin. Huomaatko kuinka en kirjoittanut tapahtumien kulkua minusta tuntuu näkökulmasta.
On ihan tutkimuksilla todettu että ihmisten muistot eivät ole luotettavia. Esim. sisarukset saattavat muistaa saman lapsuuden tapahtuman hyvin eri tavoin. Nimenomaan se miten asiat koet, vaikuttaa siihen miten muistat asioiden taphtuneen. Et siis voi erottaa tunnetta ja "faktuaalista tapahtumaa" koska muistosi on aivojesi luoma kuva tapahtumista, siis yhdistelmä faktaa ja tunnetta, ei mikään filmi tai arkisto joka kirjaisi asiat sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi, että se on kontrollointia tai kiristystä. Selvää on, että miehelle on yhdentekevää, oletteko yhdessä vai eroatteko. Muuhun osaan aloituksesta: miehesi ei yksinkertaisesti enää välitä. Ei sinusta eikä ilmeisesti kovin paljoa lapsestakaan, koska ei halua lähteä lapsen tärkeään tilaisuuteen.
Tilaisuus on lapselle tärkeä, koska äiti sanoo niin? Kumpi isää pyysi mukaan äiti vai lapsi? Kumpi päätti, että nyt lapsi pettyi, äiti vai lapsi?
Lapsi odotti kumpaakin vanhempaa todistuksenjakoon.
Päätötodistuksen? Pahasti näyttää siltä, että lapsikaan ei voi saada kaikkea haluamaansta.
Palstanarsisti? Sinä olet sairas.
Kur kur, kulta. Voit yrittää r a i s k a t a itsetuntoani. Se onkin oikein oivallinen tapa nostattaa omaa egoaan ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla.
Kimakka ja jankuttava ääni ärsyttää oli se mäkättäjä kuka hyvänsä.