Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö on ihmisiä, jotka ovat olleet sängyssä vain puolisonsa kanssa?
Yksiavioinen seksitiikeri
03.06.2019 |
Itse päätin odottaa avioliittoon. Se ei ollut helppoa, se oli välillä aivan hirveää, myönnetään. Mutta kyllä, uskonnollisista syistä näin valitsin. Olen myös aina ollut romantikko ja rakastan seksiä. Mietin joskus, olenkohan ikäryhmässäni jo niitä ainoita ihmisiä, joilla on ollut vain yksi seksikumppani? Olisi kiva tietää, jos on muitakin. En ole seksinvastainen, päinvastoin seksi on minulle valtavan tärkeä asia. Olen itse viimeaikoina etsinyt vinkkejä seksielämän piristykseksi, esim. uusia asentoja ja tapoja miellyttää miestä ;) Olen myös saanut mieheni, joka on aika estynyt, mukaan tutkailemaan vähän lisää seksin saloja. Elämä ei ole ollut helppoa ja välillä on ollut halutkin hukassa. Olen mt-kuntoutuja ja välillä on ollut pitkiäkin aikoja, ettei ole pystynyt harrastamaan seksiä. Lääkkeistä on inhottavia, seksielämää haittaavia sivuvaikutuksia kuten limakalvojen kuivuminen ja on inhottavaa, kun aina tarvitsee liukastetta avuksi. Muistan yhteen aikaan, kun olin hetken ilman lääkkeitä, kun paikat oikein pulppusi himosta eikä tosiaan tarvinnut liukasteita. Nyt sitten ollaan taas tässä tilanteessa, että pakko on käyttää.
Mä koen itseni tosi ulkopuoliseksi nykyajan maailmassa, kun en oikeen uskaltais puhua tästä aiheesta tosielämässä. Siis siitä, kun on ollut vain yhden kanssa. Pidetäänkö sitä jotenkin naiivina? Typeränä? Miksi se on, jos on, huono juttu? Ymmärrän kyllä, ettei avioliittoon odottaminen ole takuu sille, että kaikki menee hyvin. Se on vain oman vakaumukseni mukaan tärkeää. Mutta omassa liitossa huomaan "miinuksena" sen, että meillä on tosi erilaiset seksihalut, mulla tosi suuremmat kuin miehellä. Se on vähän kipeä asia, sillä usein käsittääkseni se on mies, jolla on suuremmat halut. Mä haluaisin tosi sponttaanisti sillon, kun mieli tekee, mies taas on aika tapojensa orja ja estynyt ihminen. Olen kuitenkin koettanut vaikeina hetkinä ajatella, että rakkaus on ehkä sitäkin, että kumpikin opettelee tulemaan toista vastaan. Opetellaan tuntemaan toista ja toisen tarpeita. Siksi minäkin niitä seksivinkkisivustoja olen selaillut. Ja puhunut miehelle. Onneksi hän on hieman tullut vastaan ja ihana mies onkin. Elämässä ei aina saa kaikkea juuri sillä tavalla kuin on halunnut (esim. tosi tulista seksiä aina ja kaikkialla), mutta mä yritän ajatella sitä niin, että mulla on kuitenkin vieressä mies, joka rakastaa mua ja mä sitä, ja me mennään joka ilta yhdessä nukkumaan sylikkäin. Se on musta enemmän kuin se, että aina pitäis etsiä seksiseuraa ja olla yksin. Onhan niitä joskus mielessä niitä ajatuksia, että mietin, millaista se ois ollu, jos oisinkin elänyt sellasta elämää, että aina ois erilainen seksikumppani. Oishan se ollut jännää. Mutta mun moraali ois sitten tosi erilainen. Millasii ajatuksia?
N34
Kommentit (20)
.Itse olen ollut vain mieheni kanssa. Yhdessä 15 vuotta, nyt olen 40. Minulla taustalla ei ole mitään moraalia tai uskonnollista näkemystä. Kesti vaan 25-vuotiaaksi saakka löytää mies joka on kaikin puolin täydellinen. En käsitä miksi pitäisi harrastaa seksiä miehen kanssa joka ei vastaa täysin kaikkea sitä mitä mieheltä haluan.
Tuntuisi tosi alentavalta harrastaa seksiä miehen kanssa joka ei esim. ole riittävän älykäs tms. Tai jos kävisikin myöhemmin ilmi että se kaivaa nenäänsä tai jotain.
MInulla kävi tuuri: mielitekomme sopivat hyvin yhteen ja 15 vuoden jälkeenkin riittää mielenkiintoa ja kokeilunhalua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on ollut vain yksi kumppani. Ei tosin odoteltu mitään "aamenta". Päinvastoin, päädyttiin sänkyyn heti tapaamisiltana. Sitä ennen ei kummallakaan ollut mitään haluja yhden yön juttuihin mutta välillämme oli joku niin suuri kemia että sänkyyn pädyttiin heti. Sen jälkeen on oltu yhdessä eikä hyvää ole tarvinnut vaihtaa.
Joskus toki mietti että millaista se olisi jonkun muun kanssa mutta en jaksa uskoa että niin kauhean erilaista että kannttaisi kokeilla jos sen hintana olisi nykyisen upean suhteen rikkominen. Ja seksiä meillä on aina ollut hyvin säännöllisesti vaikka yhdessä jo melkein 20 vuotta. Koemme molemmat tärkeäksi että se läheisyys jonka seksi tuo, säilyy välillämme.
En ole koskaan harrastanut seksiä sellaisen kanssa, jonka kanssa en ole seurustellut. Yhden eksän kanssa harrastin seksiä muutaman kerran suhteen jälkeenkin ollessani sinkku. Yhteensä seksikumppaneita on siis ollut viisi (ikäni tänä aikana 19-34). Toivottavasti enempää ei tulekaan, nykyisen kanssa mennään naimisiin tällä viikolla.
En ole uskonnollinen, enkä kadu yhtään näistä suhteista, jotka ovat kestäneet puolestatoista vuodesta ylöspäin.
Itsellani on ollut kolminumeroinen maara seksikumppaneja. Ovat opettaneet mulle ainoastaan mun omia rajoja (so. mista tykkaan ja mista en) seka sen, etta tarkein asia ja kiihottavinta seksissa on toisen ihmisen kunnioittaminen ja henkisen tason(kin) laheisyys. Sellainen rakastelu, etta voi antaa itsensa kokonaan toiselle ja olla oma itsensa, keskittya omaan ja toisen nautintoon. Itse en pysty tahan ilman tervetta parisuhdetta ja toiseen 100% luottamista.
Ei se random-seksi oikeastaan koskaan voi olla mitenkaan tajunnanrajayttavaa - jokainen ihminen on yksilo ja jokainen keho pitaa erilaisesta kosketuksesta, eli tavallaan jokainen ensimmainen kerta uuden kumppanin kanssa on "eka kerta", toisen kehon opettelua.
Vierailija kirjoitti:
... Joskus toki mietti että millaista se olisi jonkun muun kanssa mutta en jaksa uskoa että niin kauhean erilaista että kannttaisi kokeilla jos sen hintana olisi nykyisen upean suhteen rikkominen...
Juuri tätä samaa asiaa olen monesti ajatellut. Miksi laittaa sen hetken huuman takia pilaan oma suhde. Just not worth it.
M35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on, paljonkin. Ollaan ylpeitä siitä, että yksi ainoa kumppani riittäänyt koko elämän ajaksi.
Vain yhden kanssa on hommat mennyt loppuun asti. Alettiin tapailla 14-vuotiaana ja nyt olen 35v. Ennen mieheni tapaamista oli muutamia säätöjä, mutta ei noin nuorilla seksi ollut ihan ekana asialistalla.
En ole kyllä kaivannut useampia seksisuhteita, meillä on miehen kanssa ihan hyvä seksielämä, mitä nyt lapsiperhearki sitä vähän verottaa, mutta ei siihen kumppanin muutos vaikuttaisi. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, minullakin vain yksi kumppani. Alettiin seurustella alaikäisinä, nyt ollaan nelikymppisiä.
Kaikenlaisia tarjouksia on tullut vuosien varrella, mutta ei ole ollut vaikeaa pysyä uskollisena.
Minäkään en ole ollut kuin yhden kanssa, nyt jo toistakymmentä vuotta ja edelleen tuntuu hyvin menevän. Emme olleet mitenkään poikkeuksellisen nuoria, kun aloitimme seurustelun, reilusti yli kaksikymppisiä. Sitä ennen ei vain oikein syntynyt sellaista luottamussuhdetta kenenkään kanssa, että olisi halunnut päästää lähelle. Puolisonkin kanssa tutustuttiin kaikessa rauhassa melkein vuoden ajan ennen kuin edettiin loppuun asti - ihan ei kyllä kihloihin tai alttarille asti odoteltu.
Ollaan kumpikin luonteeltamme aika rauhallisia ja harkitsevia muissakin asioissa. En pitäisi sitä naiiviutena tai muutenkaan huonona ominaisuutena, ettei ole ensimmäisenä koheltamassa ja repimässä itseään tai muita ihan vain kokemuksen nimissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta suhtautumisessasi ei ole mitään typerää, päin vastoin on hienoa, että olet kuunnellut itseäsi. Pidän ihanteellisena tilanteena, jos yhden ja saman kumppanin kanssa selviää läpi elämän. Itselläni on nyt takana yksi mutta haluan, että seuraava on sitten se viimeinen.
Menin naimisiin ensimmäisen kumppanin kanssa. Seksiä oli kyllä jo seurusteluaikana. Erosimme 25 vuoden liiton jälkeen. Nykyisen kumppanin toivoisin jäävän loppuiäksi. En ole kaivannut vaihtelua, enkä enempiä kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sängyssä oleminen tarkoittaa panemista, niin kyllä: vain yhden naisen kanssa ja 52 vuotta. Olen toki pussannut ja tissiä puristanut muiltakin ennen ja jälkeen vihkimisen.
M72
Mulla on ollut kaksi 34 vuoden ikään mennessä. Molempien kanssa pitkä suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin 15 kesäisinä toistemme ensimmäiset vaimon kanssa, on edelleen ainut jonka kanssa olen sängyssä ollut
Mies, 38
Mä oli 23 kun tää suhde alkoi. Ensimmäinen ja ainoa, yhdessä nyt 15 vuotta. Ei mitäään uskonnollista syytä tai vakaumusta. Olen vain hitaasti syttävä eikä lyhyet suhteet tuonneet vielä sitä luotettavuutta että sekstailisin.
En kadu eikä harmita. Meillä on kaikinpuolin hauskaa yhdessä.
Miehen naisista en tiedä.
On hyvinkin, paitsi exän kanssa teini-iässä tuli kyllä käsipuuhia ja vaatteet päällä kopelointia harrastettua loppuun saakka puolin ja toisin. En voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä tuntemattoman ihmisen kanssa, vaan se vaatii kyllä romanttisia tunteita partneria kohtaan. Ei me nykyisen puolison kanssa läheskään avioliittoon odotettu tosiaankaan silloin 18-19-vuotiaina, kun parin kuukauden jälkeen alettiin panemaan. Naimisiin mentiin vasta 10 vuoden avoliiton jälkeen, jo ennen yhteenmuuttoakin heilasteltiin pari vuotta ja lapset ovat nyt pieniä yli 20 vuoden yhteiselon jälkeen. Mutta yhdyntää ja suuseksiä en ole muiden kuin puolisoni kanssa koskaan harrastanut. Ei ole uskonnollista tausta, pidän kyllä seksistä paljon ja katson pornoa, mutta seksi on mulle tunne-ja luottamusasia.
M41
Täällä yksi kohtalotoveri. Uskonnolla ja vakaumuksella ei ole meidänkään kanssa kyse. Itse biletin paljonkin, mutten pannut ketään, ei sattunut sellaista vastaan joka olisi vienyt tunteen. Vaimoni tapasin 19 täyttäessä ja hän täytti silloin 18. Vaimolla oli kokemusta jo 14v asti jokusen kaverin. Jo heti alusta tajusimne olevamme sielunkumppaneita, suutelut ja rakastelut vei heti mennessään. Eivätkä ne ole siitä reilun 40v aikana mihinkään muuttuneet. Henkinen osuus on aina ollut suurempaa kuin fyysinen rakastelu. Fyysinen on vain keino telakoitua vaihtamaan energioita. Alunperin lähdimme rohkeasti liikkeelle katsomaan mihin asti riittää, mutta tiesimne kyllä, että se on siinä. Seksiä ollut aina paljon.
Kyllä, yhdessä 20v. Ennen miestä oli jotain suutelua ja säätöä, ei yhdyntää kun ei tuntunut siltä. Miehellä minua ennen yksi jota on kovasti katunut, kertoi ettei edes muista tapahtunutta kunnolla. En ole katunut ettei ole muita ollut. Meillä on usein seksiä, en usko että se olisi parempaa kenenkään muun kanssa.
Yleisempää kuin luullaan. Kaveripiirissäkin muutama pari melko varmasti olleet vain keskenään. Eikä olla mistään uskonnollisista piireistä.
Mitään uskonnollista ei omassa taustassani ole, mutta olen elämässäni ollut vain yhden ihmisen kanssa sängyssä, nykyisen puolisoni jonka kanssa yhteiselo on alkanut jo alaikäisenä. En ole siis koskaan viettänyt ns. villiä ja vapaata aikuisuutta ja lentänyt kukasta kukkaan. Erilaisia tilanteita on elämänvarrelle osunut, jossa seksiä olisi ollut tarjolla, mutta oma moraali on pitänyt. Onhan se monesti ollut mielessä, että millaista se olisi, että onko se ruoho vihreämpää aidan takana, mutta ne ovat jääneet kuitenki vain ajatuksen tasolle.
Itselläni on ollut samoja mietteitä, että onko se huono juttu, onko siinä jotain naiivia jne. Seksielämä puolison kanssa on onneksi aika avointa ja sitä seksiä on, ehkä ei ihan niin useasti kuin haluaisin, mutta pääsääntöisesti olen aika tyytyväinen seksielämäämme. Kyllä seksi parisuhteeseen kuuluu, en minä ainakaan seksittömässä suhteessa viihtyisi, ei se perusläheisyys vaan riitä pidemmän päälle. Tosin tuskimpa sitä läheisyyttäkään kovin on, jos ei ole seksiäkään...
Ne kenellä näitä useita kumppaneita on ollut, niin osannevat kertoa, onko se sitten suurempi rikkaus että niitä seksikumppaneita ja sitä kautta vertailupohjaa löytyy. Oma moraalini tuskin olisi kovin erilainen, vaikka seksikumppaneita olisi ollutkin useita. Tuskin ketään olisin pettänyt vaan näiden aktien olisi täytynyt tapahtua sinkkuna ollessa.
M35