Miksi vapaaehtoisia harratusten ohjaajia/valmentajia ei arvosteta? Vanhemmilta ei saa mitään kiitosta

Se on kyllä jännä ilmiö, palkatut opettajat, soitonopettajat ja valmentajat lahjotaan kyllä avokätisesti niin keväällä kuin jouluisinkin mutta vapaaehtoinen ohjaaja, joka uhraa omaa vapaa-aikaansa ja rahaakin vieraiden lasten hyväksi ei saa edes sanallista kiitosta.

"Ilmaista" työtä ei arvosteta?

Olet vain palvelemassa Nicopetteriä ja AinoJessicaa mikä on ihan itsestäänselvyys niin mitä sitä kiittelemään. Osa vanhemmista ei edes huomaa sinua paitsi silloin jos on jotain valitettavaa.

Lapsilta itseltään se kiitos ja arvostus tulee.

En tiedä. - Ikäväähän tuo on, että etteivät lainkaan edes kiitä. - Toisaalta arvostuksena voinee pitää sitä, että lapset ovat viihtyneet ohjauksessasi ja vanhemmat ovat antaneet siihen lastensa osallistua. - Kaai tätä pitäisi jo osata arvostaa, un aiemmin täällä jo joku jo avasi keskustelua siitä,e ttä saavatko vieraammat miehet puhua lapsille. - Onko ihme, että ihme jos ja kun syjäytymistä tapahtuu kun osa kokee, ettei eri sukupolven ja ikäluokan edustajat saisi puhua toisilleen. On arvostettavaa, että joku tässä maailmassa uskaltautuu tekemään jotain maksutta. Vaikka kai tätäkin nyt pitäisi alkaa epäillä, että mikä lienee todellien syy toimia näin. Tällainen epäily on kyllä minusta typerää. 

Miksi niitä kiitellä, vapaaehtoisestihan ne hommia paiskivat. Se on niille harrastus,vapaa-ajan viettotapa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niitä kiitellä, vapaaehtoisestihan ne hommia paiskivat. Se on niille harrastus,vapaa-ajan viettotapa.

Siksi, että se on kaunis ja huomaavainen tapa. - Kauniit ja huomaavaiset eleet ei maksa mitään, mutta tekevät yhteiselosta paljon mukavampaa. 

Jos jotain palautetta tulee niin negatiivista: "Ai, te paistatte lettuja tänään, mut meidän Kyösti-Kaalepilla on sitten kanamuna-allergia, kai hänelle on oma taikina? Ai ei ole, no kyllä nyt tulee tosi paha mieli, miten te näin voitte toimia?"

Miksi ketussa tuotakaan ei ole voinut ilmoittaa, siinä ilmoittautumislomakkeessa kysytään kyllä erikseen allergiat...ai mut kun oli just se perhe joka ei useista pyynnöistä huolimatta palauttanut sitä lomaketta.

Tuo kiittämättömyys aiheutti sen että itse en enää jatka. Olkoot ilman kerhoa sitten.

Mistä sen tietää kuka on vapaaehtoinen ja kenelle maksetaan?

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää kuka on vapaaehtoinen ja kenelle maksetaan?

No kyllä sen yleensä jo tietää siitä kuka toiminnan järjestää, maksetaanko kalliita kausimaksuja vai pelkkä nimellinen jäsenyysmaksu.

Harrastus on kallis ja ohjaajat ovat entisiä harrastajia, nuorehkoja itsekin, eivät kovin viisaita ymmärtämään vaaroja ja terveellisiä tapoja edetä, vaikka muuta luulevatkin. Saavat pientä palkkaa, mutta se ei ole meidän vanhempien vika. Urheiluseuran ylläpito tulee kalliiksi! Ollaan sitä mieltä, että olisi parempi, jos saataisiin aikuisia vetämään ryhmiä! Luulisi, että jo nykyisellä määrällä rahaa voisi saada, mutta ei. Kyllä me teille pieni lahja joka vuosi annetaan silti, mutta ei kauaa enää jatketa tätä harrastusta, kun on paljastunut millainen rahastusautomaatti se on!

Meidän lapset lopetti kun selvisi että ohjaaja/valmentaja on alaikäinen lapsi. Hukkaan meni nekin rahat.

Ai, itse olen kyllä joka kauden päätteeksi saanut valikoiman kortteja ja kukkia ja joulun alla lisäksi kasan suklaata, vaikka jälkimmäisiä en olisi lainkaan kaivannut. Tosin en ole enää muutamaan vuoteen vetänyt harrastusryhmiä, olisiko siis meininki näin lyhyessä ajassa muuttunut?

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset lopetti kun selvisi että ohjaaja/valmentaja on alaikäinen lapsi. Hukkaan meni nekin rahat.

Kai tuo riippuu vähän siitä, mikä harrastus ja minkä ikäiset laspset. - Itse en muista, että ketään olisi haitannut kun itse 17 vuotiaana vedin aikanaan kokkikerhoa, jonka osallistujat olivat kymmenen vuoden molemmin puolin ikäisiä lapsia. Mutta en tiedä haluaisinko tänään tällaista edes ehdottaa kun tulee mieleen, että hysteerisimmat leimasiivat minut mahdollsena pedofilina tai lapsiin sekaantujana tai ties miksi.  

Aikanaan kun itse vielä olin lapsi ja harrastin, lahjoimme koko joukkueella valmentajat ja jojot kun he päättivät lopettaa "uran" meidän joukkueemme kanssa. Eräänlainen lähtiäislahja. Mitään kausittaista lahjaa ei annettu, eihän meillä seuran jalkapallosta mitään kesälomaa edes ollut, kuten koulusta on vaan palloa potkittiin kesät ja talvet. Eikä seuran kanssa vietetty kuin mitalijuhlat syksyisin, siinä saivat valmentajatkin mitalit jos joukkue sellaisia oli piirikisoista saanut.

Harrastus seuramaksuineen itsessään oli jo sen verran tyyristä touhua, ettei siinä tullut enää mieleen lahjojakin sysätä. Eikä sitten päässyt vääristämään ykköskentällisen valintoihin, kuka sen kalleimman ja hienoimman lahjan osti. Jääkiekossa taasen jonkun isä teki sponssisopparin poikansa joukkueen kanssa ja ylläri, että se hidas tumpelo pelasi joka pelissä ykkösketjussa vaikka olisi sieltä filttiketjusta parempiakin löytynyt.

Paras kiitos on lasten ilo ja oppiminen. Niin miksi sinä teit tätä teitkään?

Annoin opettajalle kahden euron suklaalevyn ja hän sentään oli lapseni kanssa 30 tuntia viikossa (6-lk). Tasapuolisuuden nimissä en voi lahjoa lapseni kanssa 4 tuntia viettänyttä valmentajaa.

Minulle on vasta mieheni vapaaehtoisvalmennuksen myötä kirkastunut, että ai hitto, tekeekö ne muutkin tuota ilman palkkaa!? Respect!

Vierailija kirjoitti:

Paras kiitos on lasten ilo ja oppiminen. Niin miksi sinä teit tätä teitkään?

Siksi kun kukaan muu ei suostunut. Ei ne lapsetkaan niin ihania aina ole. Osa suorastaan sietämättämiä.

Ex-ohjaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras kiitos on lasten ilo ja oppiminen. Niin miksi sinä teit tätä teitkään?

Siksi kun kukaan muu ei suostunut. Ei ne lapsetkaan niin ihania aina ole. Osa suorastaan sietämättämiä.

Ex-ohjaaja

Pitää täysin paikkansa ja siihen vielä päälle nykypäivän ilmapiiri, jossa kaikki pelaa ja ohjaajan huomion muilta itselleen jatkuvasti varastavaa häröpalloa ei heitetä pihalle. Ja tämä mahdollistaa sen, että jotkut kelvottomat vanhemmat heittävät huomionkipeät kakaransa muiden hoidettavaksi välittämättä opettaa edes alkeellisimpia käytöstapoja.

Ongelmana on myös nykypäivänä erityislapset, jotka tungetaan harrastukseen yksikseen pärjäämään vaikka koulussa ovat avustajan valvovan silmän alla. Pahimmillaan ovat väkivaltaisiakin ja pilaavat muiden lasten harrastusilon.