Herkuista kieltäytyminen
Olen saanut laihdutuksen hyvään alkuun, tänään huomasin miten helppoa olikin kieltäytyä turhista herkuista. Saatiin tuliaisena konvehtirasia, ensimmäistä kertaa ehkä ikinä en ottanut yhtäkään. Rasia hävisi kyllä äkkiä kolmilapsisessa perheessä, kukaan ei edes huomannut ettei äiskä ottanut yhtään. Tuntui vaan, ettei päivän kalorivajetta kannata hukata siihen. Pieni asia, mutta tuli ihan voittajafiilis :)
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Siiderivalas hehkuttaa..
Elämäänsä kyllästynyt vänkyttää.
Hienoa! Noi onnistumiset tekee hyvän mielen ja saa jatkamaan.
Miten ihmeessä pystyt siihen? Mä olen niin hukassa. Pakkomielle herkkuihin. Eka ajatus joka aamu, että on saatava makeaa. Koko ajan ajattelen vain herkuttelua. Iltaisin mietin, mitä herkkuja seuraavana päivänä söisin. :(
Kun on lähes sietämätön herkun tarve, voi ajatella, että ne riutuvat ja kutistuvat rasvasolut siellä vinkuu ; )
Vierailija kirjoitti:
Kun on lähes sietämätön herkun tarve, voi ajatella, että ne riutuvat ja kutistuvat rasvasolut siellä vinkuu ; )
Luin kerran jostain tiedelehdestä vatsan mikrobeista, jotka pysyy elossa ihmisen syömien herkkujen ansiosta. Halutessaan makeaa mikrobit esim. voivat aiheuttaa ihmiselle alakuloisen olon, jotta tämä haluaisi piristää itseään herkuilla ja täten tietämättään ruokkii niitä mikrobeja. Joskus herkkuja himoitessani yritän kuvitella, että olotila, johon herkkuja himoitsen, on vain niiden mikrobien harjoittamaa manipulointia.
Tosin tuo ajatus auttoi minua ehkä yhden kerran. Paremmin on tehonnut se, että syö oikeaa ruokaa riittävän paljon ja säännöllisesti, jotta ei ehdi tulla makeanhimoa. Mutta sitten kun kyllästyn oikeaan ruokaan ja sen laittamiseen, herkuttelu alkaa taas. Etenkin pimeään aikaan vuodesta herkuista on lähes mahdotonta päästä eroon. Näin kesällä on vähän enemmän tahdonvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Siiderivalas hehkuttaa..
Voi kuule, sano vaikka maitovalaaksi mutta siiderit on tästä valaasta kaukana, kolme lasta kuuden vuoden sisään imetyksineen on pitäneet siitä huolen ;D
ap
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä pystyt siihen? Mä olen niin hukassa. Pakkomielle herkkuihin. Eka ajatus joka aamu, että on saatava makeaa. Koko ajan ajattelen vain herkuttelua. Iltaisin mietin, mitä herkkuja seuraavana päivänä söisin. :(
Mulle avainsana on kalorivaje. Sitä voi lisätä liikkumalla tai syömistä vähentämällä. Herkuissa vähentäminen on erityisen tehokasta. Aiemmin tällä viikolla vältin kahvipöydässä berliininmunkin, ihan itseäni onnitellakseni tsekkasin paljonko "säästin", 463 kcal. Viisisataa on ihan hyvä päivittäinen vaje, yksi onneton munkki olisi tuhonnut sen melkein kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä pystyt siihen? Mä olen niin hukassa. Pakkomielle herkkuihin. Eka ajatus joka aamu, että on saatava makeaa. Koko ajan ajattelen vain herkuttelua. Iltaisin mietin, mitä herkkuja seuraavana päivänä söisin. :(
Mulle avainsana on kalorivaje. Sitä voi lisätä liikkumalla tai syömistä vähentämällä. Herkuissa vähentäminen on erityisen tehokasta. Aiemmin tällä viikolla vältin kahvipöydässä berliininmunkin, ihan itseäni onnitellakseni tsekkasin paljonko "säästin", 463 kcal. Viisisataa on ihan hyvä päivittäinen vaje, yksi onneton munkki olisi tuhonnut sen melkein kokonaan.
Yllättävän paljon. Mutta sokeri ja rasva on sellaista.
Itse en pystynyt. Söin tänään 300g keksipaketin, yht. 1500 kaloria. Olen normaalipainoinen, mutta haluaisin pudottaa pari kiloa.
Herkkuhimo vain on tosi voimakas, enkä viimeaikoina ole onnistunut vastustamaan sitä.
Hienoa ap. Ja mahtava, että koit voittajafiiliksen, se kannustaa jatkamaan.
Minä pääsin kieltäytyjänä tänään jäätelö altaan ohitse.😁 Kokonaan en herkkuja ole lopettanut mutta täytyy rajoittaa.