Mistä ateistit saavat tarkoituksen elämäänsä?

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea uskoa että on olemassa ateisteja vaikka Jeesuksen olemassa olo on historiallinen fakta ja hänen ihmeteot on kirjattu ylös monien historioitsijoiden toimesta. Ateisti on reppana.

Kuikka-Koponen oli kiistatta olemassa ja hänen sanotaan sukeltaneen hevosen peräaukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea uskoa että on olemassa ateisteja vaikka Jeesuksen olemassa olo on historiallinen fakta ja hänen ihmeteot on kirjattu ylös monien historioitsijoiden toimesta. Ateisti on reppana.

Monen muunkin henkilön olemassaolo on historiallinen fakta. Ei se vielä ole todiste yhtään mistään. Joka toinen muinaishistorian ukkeli ja akkeli on kirjattujen kuulopuheiden mukaan tehnyt jos jonkinlaista ihmettä ja kummaa. 

Saan virtaa siitä, kun panen uskovaisia naisia jotka yrittää pelastaa mua. Menee aina läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea uskoa että on olemassa ateisteja vaikka Jeesuksen olemassa olo on historiallinen fakta ja hänen ihmeteot on kirjattu ylös monien historioitsijoiden toimesta. Ateisti on reppana.

Monen muunkin henkilön olemassaolo on historiallinen fakta. Ei se vielä ole todiste yhtään mistään. Joka toinen muinaishistorian ukkeli ja akkeli on kirjattujen kuulopuheiden mukaan tehnyt jos jonkinlaista ihmettä ja kummaa. 

Aika uskottavaa, että tuolta suunnasta tulisi mitään todenpitäviä asioita. Osaavat vaan lähinnä valehdella.

Minä olen ateisti ja saan siitä iloa kun saa elää vain tämän elämän, eikä niin että kuoleman jälkeen olisi joku taivas missä olisi ikuinen elämä. En haluaisi ikuista elämää. Ennemminhän se on ikuinen kuolema, kun täältä lähdetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovat satsaavat siihen ”seuraavaan” elämään, joten tämä nykyinen jää oikeastaan käyttämättä. Ateistit elävät tämän nykyisen, koska mitään seuraavaa ei ole, eikä tule.

Mistä tiedät? Oletko kuollut? Oletko koskaan kuullut keneltäkään kuolemanrajakokemuksesta? Ainakin kaverini se muutti koko ihmisen. Oli kuolleena n. 20 minuuttia kunnes saatiin elvytettyä takaisin eloon kuolleista. Koko kaverin elämä muuttui, kaikki alkoi tuntua järkevälle ja mielekkäälle kun kertoi sitä ennen kaiken tuntuneen enempi vähempi turhalle ja koko elämässä ei kokenut olevan mitään "järkeä".

Eniten harmitti se koko kokemuksessa että joutui palaamaan, koko tuonpuoleinen tuntui olevan niin täynnä loputonta autuutta, rauhaa ja hyvää oloa ja uskomattoman mielenkiintoista. Näki kuolleita sukulaisia siellä. Ehti olla parikymmentä minuuttia tuossa tilassa kun tulikin ilmoitus että aikasi ei ole vielä, kävi anomaan että ei, en halua takaisin, mutta luvattiin että aikasi tulee vielä kuten kaikilla, mutta ei nyt ja palasi kehoonsa ja jatkoi maanpäällistä elämää. Kuolemaa ei ole sen jälkeen pelännyt tippaakaan.

Ei tätä maanpäällistä elämää tarvitse jättää elämättä vaikka kuolema onkin välttämätön ja pakollinen asia, ei sen takia että kuoleman jälkeenkin elää tarvitse olla elämättä maan päällä.

Et nähtävästi ymmärrä ihmiskehosta mitään. Sellaista ihmistä ei ole, joka heräisi kuolleista eloon. Kaverisi ei ole ollut kuolleena. Jotain rajaa nyt noihin sepustuksiinne.

Häh? Jos sydän pysähtyy ja verenkierto lakkaa niin ihminen menettää tajuntansa puolessa minuutissa ja kuolee muutamassa minuutissa, se on kaikki toiminta kehossa lakkaa, aivojen toiminta lakkaa, aivosähkökäyrän mukaan mitään ei tapahdu aivoissa, niiden sähköinen toiminta on lakannut kokonaan, samoin verenkierto ja sydämen toiminta. Missä kohden ihminen mielestäsi kuolee sitten kun esim. pää leikataan irti ja aivojen verenkierto lakkaa? On tätä Ranskan vallankumouksen aikana tutkittukin, eräs lääkäri pyysi giljotiinillä mestattavaksi määrättyä henkilö räpyttämään silmiään niin kauan kuin kykenee kun pää on irronnut. Noin 10 sekuntia eli vielä tajuissaan kun aivoihin verenkierto oli lakannut kokonaan pään irrottua. Jos on 20 minuuttia ollut eloton niin on ollt 20 minuuttia kuollut. Kuolema on se että elämä puuttuu, siis negaatio tästä. Matemaattisesti tarkaseltuna ihminen on siis joko kokonaan elossa tai kokonaan kuollut. Luuletko itse kuolevasi esim. tunnin tai kahden päästä siitä kun on sydän pysähtynyt? Vai koska? Silloinko vasta on oikeasti kuollut kun lääkäri on todennut kuolleeksi? Ja on näitäkin sattunut että on jo todettu kuolleeksi ja elvytys lopetettu, mutta on korahtanutkin eloon takaisin, esim. hukkumistapauksia jääkylmään veteen ja sähköiskun saaneita.

Hohhoijaa. T: ensihoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ateismiin päin kallellaan oleva agnostikko. Oma kysymykseni on se, että miten uskonnosta voisi löytää elämälleen tarkoituksen ilman, että se kiertyy ihmisen oman pelastuksen ympärille? Miksi haluaisin pelastaa itseni muiden kustannuksella? Miksi esim. Raamattu puhuu ihmisen henkilökohtaisesta pelastumisesta, eikä anna tietoa tästä maailmankaikkeudesta, luomisesta ja ihmisistä?

Raamattu ja muut vastaavat kirjat tuntuvat vetoavan ihmisen kuolemanpelkoon ja toivoon jostain paremmasta, mutta miksi niissä ei ole tietoa Jumalasta itsestään? Vain ihmisiin liittyviä juttuja.

Välillä ajattelen, että ihmisen on myös annettava anteeksi kaikki se kärsimys, joka hänen osakseen on annettu. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, joten miksi jumala olisi vapaa kärsimykseltä ja siltä, että me hänen lapsinaan katsomme häntä ilman anteeksiantoa? Olemmeko me Jumalan peili? Miksi hän välttyy tuomiolta? Miksi maailma on vain hyväksyttävä? Mikä on todisteena sille, että Jumala on absoluuttisen hyvä? Onko hän? Onko hän ikäänkuin poliitikko, joka laittaa kansan kärsimään todistaakseen jotain?

Seuraisin Jumalaa, jos mulle annettaisiin jokin syy siihen. Mä olen ihminen, jolta on mun koko elämäni ajan viety vapaus ties millä verukkeilla ja se on se, mitä tässä elämässä eniten haluan. Voiko Jumala edes antaa mulle vapauden? Kristittyjen Jumala kuulostaa hyvin kontrolloivalta.

Onhan sinulla vapaus ja vapaa tahto. Ihmisellä on tietoisuus ja vapaa tahto. Raamatun luomiskertomuksessa asiaa kuvataan vertauskuvalla. Kun ihmisen kehityksessä tapahtui kognitiivinen vallankumous johti se nykyisiin sivilisaatioihin ja kehitykseen sieltä ihmisapinoiden keräilijä metsästäjälaumoista. Mielikuvitus on se asia joka ihmisen on tehnyt nykyiseksi. kykenemme kuvittelemaan ja keksimään asioita joita ei ole oikeasti olemassa kuten ihmisoikeudet, valtiot, raha, osakeyhtiöt, mitä vain tällaisia jota ei ole olemassa muuten kuin mielikuvituksessamme muta jotka mahdollistavat modernin yhteiskunnan ja ihmisen hallitsevan aseman tällä planeetalla.

Eikä pelastumiseen tarvita mitään muuta kuin usko ja ilman sitä taas kenenkään on mahdotonta pelastua. Yksin uskosta - yksin armosta, vain niillä ihminen pelastuu. Millään mitä tekee elämässään maan päällä ei ole mitään merkitystä pelastumisen kannalta. Kukaan ei voi elää niin synnittömästi että pelastuisi ilman uskoa ja toisaalta kukaan ei voi tehdä niin paljon syntiä etteikö pelastuisi jos uskoo. Kaikki synnit on jo etukäteen sovitettu ja anteeksi annettu. Muuta ei vaadita kuin usko. Luther tajusi asian parhaiten ja selvensi sen kaikille.

Miksi siihen vaaditaan usko? Monet ihmiset pitävät ajatuksesta, mutta eivät ikinä voi usko, koska se usko ei vain tule.

Itse varmasti kuolen ilman vakaata uskoa. Mulla on mieli, joka kyseenalaistaa

kaiken. En usko mihinkään. Inhoan sitä, millainen tämä yhteiskunta on ja toivon, että Jeesus olisi todellinen. Mutta miksei toivo riitä? Miksi vaaditaan uskoa? Eikö se ole itsekästä Jumalan puolelta?

Mulla on vapaa tahta, mutta ei itseäni koskevissa päätöksissä. Ihminen on mitätöity orjan asemaan. Ja jos ihmisestä tehdään synnitön ja täydellinen, onko se ihminen vapaa? Kyllä, itse voisin seurata Jumalaa, jos näkisin siinä jotain järkeä.

Onko paratiisissa vapaus valita kuolema? Onko siellä vapaus valita?

En voi seurata jotakuta, joka vaatii sokeata uskoa ja uhkaa kuolemalla, jos en usko. Voisin seurata jotakuta, joka todella osoittaa olevansa tämän maailman arvoinen johtaja ja esittää syyt toiminnalleen. Toivon, että Raamatun mukainen maailmanloppu tulee, koska haluan tietää miksi kaikki tapahtui.

Perheestä, ystävistä, lemmikeistä, työstä, harrastuksista. Esimerkiksi. Ei mitenkään vallankumouksellista vai mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovat satsaavat siihen ”seuraavaan” elämään, joten tämä nykyinen jää oikeastaan käyttämättä. Ateistit elävät tämän nykyisen, koska mitään seuraavaa ei ole, eikä tule.

Mistä tiedät? Oletko kuollut? Oletko koskaan kuullut keneltäkään kuolemanrajakokemuksesta? Ainakin kaverini se muutti koko ihmisen. Oli kuolleena n. 20 minuuttia kunnes saatiin elvytettyä takaisin eloon kuolleista. Koko kaverin elämä muuttui, kaikki alkoi tuntua järkevälle ja mielekkäälle kun kertoi sitä ennen kaiken tuntuneen enempi vähempi turhalle ja koko elämässä ei kokenut olevan mitään "järkeä".

Eniten harmitti se koko kokemuksessa että joutui palaamaan, koko tuonpuoleinen tuntui olevan niin täynnä loputonta autuutta, rauhaa ja hyvää oloa ja uskomattoman mielenkiintoista. Näki kuolleita sukulaisia siellä. Ehti olla parikymmentä minuuttia tuossa tilassa kun tulikin ilmoitus että aikasi ei ole vielä, kävi anomaan että ei, en halua takaisin, mutta luvattiin että aikasi tulee vielä kuten kaikilla, mutta ei nyt ja palasi kehoonsa ja jatkoi maanpäällistä elämää. Kuolemaa ei ole sen jälkeen pelännyt tippaakaan.

Ei tätä maanpäällistä elämää tarvitse jättää elämättä vaikka kuolema onkin välttämätön ja pakollinen asia, ei sen takia että kuoleman jälkeenkin elää tarvitse olla elämättä maan päällä.

Et nähtävästi ymmärrä ihmiskehosta mitään. Sellaista ihmistä ei ole, joka heräisi kuolleista eloon. Kaverisi ei ole ollut kuolleena. Jotain rajaa nyt noihin sepustuksiinne.

Häh? Jos sydän pysähtyy ja verenkierto lakkaa niin ihminen menettää tajuntansa puolessa minuutissa ja kuolee muutamassa minuutissa, se on kaikki toiminta kehossa lakkaa, aivojen toiminta lakkaa, aivosähkökäyrän mukaan mitään ei tapahdu aivoissa, niiden sähköinen toiminta on lakannut kokonaan, samoin verenkierto ja sydämen toiminta. Missä kohden ihminen mielestäsi kuolee sitten kun esim. pää leikataan irti ja aivojen verenkierto lakkaa? On tätä Ranskan vallankumouksen aikana tutkittukin, eräs lääkäri pyysi giljotiinillä mestattavaksi määrättyä henkilö räpyttämään silmiään niin kauan kuin kykenee kun pää on irronnut. Noin 10 sekuntia eli vielä tajuissaan kun aivoihin verenkierto oli lakannut kokonaan pään irrottua. Jos on 20 minuuttia ollut eloton niin on ollt 20 minuuttia kuollut. Kuolema on se että elämä puuttuu, siis negaatio tästä. Matemaattisesti tarkaseltuna ihminen on siis joko kokonaan elossa tai kokonaan kuollut. Luuletko itse kuolevasi esim. tunnin tai kahden päästä siitä kun on sydän pysähtynyt? Vai koska? Silloinko vasta on oikeasti kuollut kun lääkäri on todennut kuolleeksi? Ja on näitäkin sattunut että on jo todettu kuolleeksi ja elvytys lopetettu, mutta on korahtanutkin eloon takaisin, esim. hukkumistapauksia jääkylmään veteen ja sähköiskun saaneita.

Ihan googlaamalla löydät kyllä kysymyksiisi vastaukset.

Uskomatonta, että uskonnot pitävät vieläkin ihmisiä otteessaan vuonna 2019.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ateismiin päin kallellaan oleva agnostikko. Oma kysymykseni on se, että miten uskonnosta voisi löytää elämälleen tarkoituksen ilman, että se kiertyy ihmisen oman pelastuksen ympärille? Miksi haluaisin pelastaa itseni muiden kustannuksella? Miksi esim. Raamattu puhuu ihmisen henkilökohtaisesta pelastumisesta, eikä anna tietoa tästä maailmankaikkeudesta, luomisesta ja ihmisistä?

Raamattu ja muut vastaavat kirjat tuntuvat vetoavan ihmisen kuolemanpelkoon ja toivoon jostain paremmasta, mutta miksi niissä ei ole tietoa Jumalasta itsestään? Vain ihmisiin liittyviä juttuja.

Välillä ajattelen, että ihmisen on myös annettava anteeksi kaikki se kärsimys, joka hänen osakseen on annettu. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, joten miksi jumala olisi vapaa kärsimykseltä ja siltä, että me hänen lapsinaan katsomme häntä ilman anteeksiantoa? Olemmeko me Jumalan peili? Miksi hän välttyy tuomiolta? Miksi maailma on vain hyväksyttävä? Mikä on todisteena sille, että Jumala on absoluuttisen hyvä? Onko hän? Onko hän ikäänkuin poliitikko, joka laittaa kansan kärsimään todistaakseen jotain?

Seuraisin Jumalaa, jos mulle annettaisiin jokin syy siihen. Mä olen ihminen, jolta on mun koko elämäni ajan viety vapaus ties millä verukkeilla ja se on se, mitä tässä elämässä eniten haluan. Voiko Jumala edes antaa mulle vapauden? Kristittyjen Jumala kuulostaa hyvin kontrolloivalta.

Onhan sinulla vapaus ja vapaa tahto. Ihmisellä on tietoisuus ja vapaa tahto. Raamatun luomiskertomuksessa asiaa kuvataan vertauskuvalla. Kun ihmisen kehityksessä tapahtui kognitiivinen vallankumous johti se nykyisiin sivilisaatioihin ja kehitykseen sieltä ihmisapinoiden keräilijä metsästäjälaumoista. Mielikuvitus on se asia joka ihmisen on tehnyt nykyiseksi. kykenemme kuvittelemaan ja keksimään asioita joita ei ole oikeasti olemassa kuten ihmisoikeudet, valtiot, raha, osakeyhtiöt, mitä vain tällaisia jota ei ole olemassa muuten kuin mielikuvituksessamme muta jotka mahdollistavat modernin yhteiskunnan ja ihmisen hallitsevan aseman tällä planeetalla.

Eikä pelastumiseen tarvita mitään muuta kuin usko ja ilman sitä taas kenenkään on mahdotonta pelastua. Yksin uskosta - yksin armosta, vain niillä ihminen pelastuu. Millään mitä tekee elämässään maan päällä ei ole mitään merkitystä pelastumisen kannalta. Kukaan ei voi elää niin synnittömästi että pelastuisi ilman uskoa ja toisaalta kukaan ei voi tehdä niin paljon syntiä etteikö pelastuisi jos uskoo. Kaikki synnit on jo etukäteen sovitettu ja anteeksi annettu. Muuta ei vaadita kuin usko. Luther tajusi asian parhaiten ja selvensi sen kaikille.

Miksi siihen vaaditaan usko? Monet ihmiset pitävät ajatuksesta, mutta eivät ikinä voi usko, koska se usko ei vain tule.

Itse varmasti kuolen ilman vakaata uskoa. Mulla on mieli, joka kyseenalaistaa

kaiken. En usko mihinkään. Inhoan sitä, millainen tämä yhteiskunta on ja toivon, että Jeesus olisi todellinen. Mutta miksei toivo riitä? Miksi vaaditaan uskoa? Eikö se ole itsekästä Jumalan puolelta?

Mulla on vapaa tahta, mutta ei itseäni koskevissa päätöksissä. Ihminen on mitätöity orjan asemaan. Ja jos ihmisestä tehdään synnitön ja täydellinen, onko se ihminen vapaa? Kyllä, itse voisin seurata Jumalaa, jos näkisin siinä jotain järkeä.

Onko paratiisissa vapaus valita kuolema? Onko siellä vapaus valita?

En voi seurata jotakuta, joka vaatii sokeata uskoa ja uhkaa kuolemalla, jos en usko. Voisin seurata jotakuta, joka todella osoittaa olevansa tämän maailman arvoinen johtaja ja esittää syyt toiminnalleen. Toivon, että Raamatun mukainen maailmanloppu tulee, koska haluan tietää miksi kaikki tapahtui.

Hyviä kysymyksiä. Monihan sanoo ettei haluaisi elää ikuisesti jos asiasta kysytään. Mutta voi olla hyvinkin pakko, eli on mahdollista että sinun on pakko elää ikuisesti eikä sinulta sitä kysytä. Tässä ei välttämättä ole vapautta valita.

Ei ap:ta tai ketään muutakaan uskovaista oikeasti kiinnosta, mistä ateistit saavat merkitystä elämäänsä. Kuten tästäkin ketjusta näkee, he haluavat vain tuoda alentuvasti esiin omaa eriomaisuuttaan. Lisäksi uskovaiset näyttävät olevan niin yksinkertaista porukkaa, että heille on turha selittää mitään monimutkaisempaa. Yksinkertaista väkeä jumalineen ja jessuksineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovat satsaavat siihen ”seuraavaan” elämään, joten tämä nykyinen jää oikeastaan käyttämättä. Ateistit elävät tämän nykyisen, koska mitään seuraavaa ei ole, eikä tule.

Mistä tiedät? Oletko kuollut? Oletko koskaan kuullut keneltäkään kuolemanrajakokemuksesta? Ainakin kaverini se muutti koko ihmisen. Oli kuolleena n. 20 minuuttia kunnes saatiin elvytettyä takaisin eloon kuolleista. Koko kaverin elämä muuttui, kaikki alkoi tuntua järkevälle ja mielekkäälle kun kertoi sitä ennen kaiken tuntuneen enempi vähempi turhalle ja koko elämässä ei kokenut olevan mitään "järkeä".

Eniten harmitti se koko kokemuksessa että joutui palaamaan, koko tuonpuoleinen tuntui olevan niin täynnä loputonta autuutta, rauhaa ja hyvää oloa ja uskomattoman mielenkiintoista. Näki kuolleita sukulaisia siellä. Ehti olla parikymmentä minuuttia tuossa tilassa kun tulikin ilmoitus että aikasi ei ole vielä, kävi anomaan että ei, en halua takaisin, mutta luvattiin että aikasi tulee vielä kuten kaikilla, mutta ei nyt ja palasi kehoonsa ja jatkoi maanpäällistä elämää. Kuolemaa ei ole sen jälkeen pelännyt tippaakaan.

Ei tätä maanpäällistä elämää tarvitse jättää elämättä vaikka kuolema onkin välttämätön ja pakollinen asia, ei sen takia että kuoleman jälkeenkin elää tarvitse olla elämättä maan päällä.

Et nähtävästi ymmärrä ihmiskehosta mitään. Sellaista ihmistä ei ole, joka heräisi kuolleista eloon. Kaverisi ei ole ollut kuolleena. Jotain rajaa nyt noihin sepustuksiinne.

Häh? Jos sydän pysähtyy ja verenkierto lakkaa niin ihminen menettää tajuntansa puolessa minuutissa ja kuolee muutamassa minuutissa, se on kaikki toiminta kehossa lakkaa, aivojen toiminta lakkaa, aivosähkökäyrän mukaan mitään ei tapahdu aivoissa, niiden sähköinen toiminta on lakannut kokonaan, samoin verenkierto ja sydämen toiminta. Missä kohden ihminen mielestäsi kuolee sitten kun esim. pää leikataan irti ja aivojen verenkierto lakkaa? On tätä Ranskan vallankumouksen aikana tutkittukin, eräs lääkäri pyysi giljotiinillä mestattavaksi määrättyä henkilö räpyttämään silmiään niin kauan kuin kykenee kun pää on irronnut. Noin 10 sekuntia eli vielä tajuissaan kun aivoihin verenkierto oli lakannut kokonaan pään irrottua. Jos on 20 minuuttia ollut eloton niin on ollt 20 minuuttia kuollut. Kuolema on se että elämä puuttuu, siis negaatio tästä. Matemaattisesti tarkaseltuna ihminen on siis joko kokonaan elossa tai kokonaan kuollut. Luuletko itse kuolevasi esim. tunnin tai kahden päästä siitä kun on sydän pysähtynyt? Vai koska? Silloinko vasta on oikeasti kuollut kun lääkäri on todennut kuolleeksi? Ja on näitäkin sattunut että on jo todettu kuolleeksi ja elvytys lopetettu, mutta on korahtanutkin eloon takaisin, esim. hukkumistapauksia jääkylmään veteen ja sähköiskun saaneita.

Hohhoijaa. T: ensihoitaja

Milloin sitten arvon ensihoitajan mukaan ihminen kuolee? Mitä eroa mielestäsi elottomalla on kuolleeseen muuta kuin juridinen toteamus kuolemasta lääkäriltä. Toki lain mukaan ei voida todeta kuolleeksi kuin lääkärin toimesta, mutta jos on talvella hukkunut jäihin ja keväällä löydetään ruumis niin onko henkilö elossa vielä ensihoitajan mielestä kun ei ole lääkäri todennut kuolleeksi? Eloton on ihan yhtä kuin kuollut, kuollut on sama kuin ei-elävä ja elävä on sama kuin ei-kuollut. Ihminen voi olla joko kokonaan elossa tai kokonaan kuollut. Sama kuin sanoisi että joku on osittain raskaana kun sanoo että joku on osittain kuollut. Ilmeisesti ensihoitajien mukaan ihminen voi olla vähän niin kuin kuollut mutta ei kuitenkaan, eli elot9n on vähän niin kuin jo kuollut. Eloissaan olevaa ei taas saa elvyttää, vain elottomia eli kuolleita elvytetään ja koetetaan saada takaisin eloon. Olen itse nähnyt kun DNR-potilas kuoli eikä sitä elvytetty ja kuolleeksi se todettiin saman tien kun se kuoli eikä vasta esim. puolen tunnin päästä. Olisiko pitänyt ensin todeta elottomaksi ja joskus vaikka tunnin päästä kuolleeksi vasta? Vai milloin tuo ihminen kuoli jonka sydän pysähtyi ja verenkierto lakkasi. Olen elvyttänyt äkisti kuollutta, ei se siitä elpynyt enää eloon, mutta kuoli selvästi samaan aikaan kuin meni elottomaksi. Tämä on matemaattisesti tarkasteltuna siis binäärinen systeemi kuten raskauskin. Joko olet 1 elossa tai 0 kuollut tai olet 1 raskaana tai 0 et ole raskaana. Ei siinä mitään välimuotoja ole eli et ole vähän niinkuin kuollut tai osittain raskaana.

On monikin palannut kuolleista ja kuolemanrajakokemuksia on paljonkin. Esim. on potilaita jotka on tahallisesti tapettu väliaikaisesti esim. aivoleikkauksen takia, nukutettu, jäähdytetty, pysäytetty sydän eli verenkierto ja leikattu sekä palautettu henkiin käynnistämällä sähköisesti sydän uudelleen. Nämä leikkauspotilaatkin ovat kertoneet kuoleman kokemuksistaan eli mitä ovat kuolleena kokeneet.

Eräs televisiosarjakin ja elokuvakin on siitä kuinka lääkisopiskelijat tahallaan pysäyttävät nukutetun kaverinsa sydämen ja antavat olla kuolleena sovitun ajan esim. 10 minuuttia ja defibrillaattorilla käynnistävät sen sitten. Itseänikin kiehtoisi ajatus että nukutuksessa sydän pysäytettäisiin ja kuolisi joksikin aikaa ja sitten se defibrillaattorilla käynnistettäisiin taas niin saisi nähdä mitä tapahtuu kuollessa. Olisi ainoa tapa itse saada selvyys mitä tapahtuu kuoleman jälkeen kun kokisi sen itse. No joskushan se on joka tapauksessa meillä kaikilla edessä. Ainoa varma asia kun elämässä on kuolema. Myös ainoa pakollinen asia. Mikään muu elämässä ei ole 100% varmaa kuin kuolema ja mikään muu ei ole 100% pakko kuin kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta, että uskonnot pitävät vieläkin ihmisiä otteessaan vuonna 2019.

Vaikka eihän uskonnoilla ole enää tarvetta siinä määrin, kun ollaan pystytty luomaan sivistynyt oikeusvaltio ja meillä on toimiva sosiaalihuolto. Enää ei tarvitse pelotella ihmisiä millään jumalilla.