Lue keskustelun säännöt.
Olenko yli herkkä jos koin tämän vääräksi ja minua hieman alentavaksi? (miehen veljen ylppärit ja ilmainen työnteko)
31.05.2019 |
Eli miehelläni on kaksi veljeä jolla on eri äiti kun miehelläni. Toisella näistä on ylioppilasjuhlat huomenna ja ne järjestetään veljen äidin luona jonka kanssa en ole juurikaan ollut missään tekemissä enkä laske häntä millään tasolla perhepiiriin ja tuskin hänkään minua(minä olen 22 ja mies 24 tähän väliin jos joku miettii). No tämä veljen äiti on tosi pitkään painostanut että mieheni kuvaisi juhlat "ettei tarvitse mitään kallista valokuvaajaa palkata" minun ja miehen mielestä toi oli jo hieman erikoista varsinkin kun eivät suostu sitten miehelleni mitään maksamaan. Toisaalta se voisi olla ylppärilahja hänelle ja onhan hän tämän veli. No mutta nyt eilen tämä äiti oli saanut päähänpiston että mähän voisin tarjoilla siellä ja jäädä tiskaamaan juhlien jälkeen ja tästäkään ei rahaa tarvitsisi kuulemman maksaa. Mulla meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun kun kuulin että ihan tosissaan ehdottivat että tulisin sinne ilmaiseksi palvelusväeksi varsinkin kun en edes tätä äitiä tunne ja miehelläni on nuorempi veli joka voisi tämän hoitaa ihan hyvin. Tiedän että se ei ole tyhmä joka pyytää mutta silti koko toi asetelma että miehen veljen äiti näkee että minä naisena olen jotenkin velvollinen auttamaan vaikka hänellä olisi tosiaan tämä toinen veli myös. Asia olisi eri jos siitä olisi sovittu jo viikkoja ennen tai kysyjä olisi mieheni isä joka taas kuuluu perhepiiriin ja on minullekkin tärkeä ihminen joten kysymys on asiallinen.
Mitä mieltä olette, olenko yli herkkä jos minusta toi oli tökeröä ja ehkä jopa seksististä?
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään velvollisuutta ei tietenkään ole. Yleensä noihin juhliin yritetään saada avuksi joku, joka on riitäävän läheinen, että voisi tehdä palveluksen, mutta silti ei niin lähipiiriin kuuluva, että olisi tärkeä olla juhlissa maljoja nostamassa alusta loppuun. Ylioppilaan veli ei siis todennäköisesti voi olla tiskaamassa. Tapana on pyytää sukulaisia avuksi ja kyllähän siinä tiettyä seksismiä on, kun tiskauspyynnöt kohdistetaan enemmän naisiin. Joissain suvuissa on tapana auttaa, toisissa ei. Itse olen ollut ja saanut lähtiessä mukaan kuoharipullon tmv.
Ihan normaali tapa ja vanhanaikaista yhteisöllisyyttä, ei kaikilla ole varaa pitopalveluihin. Olen nuorempana ollut kaatamassa maljoja kaverin isän viisikymppisillä, laittanut ruokaa naapurin rippijuhliin, ym.
Ideana on että esim he tulevat sitten avuksi muutossa, tai häissä, tai ristiäisissä.
Varmaan on väärin että nämä lankeaa naisille, niin kuin juhlien projektinhallinta yleensäkin. Naiset sitten käytännössä organisoi miesväenkin, ei pelkoa että hommat loppuisi kesken.Niitä kenen pitää olla kuvissa, ei voi pyytää, joten sisarukset ei käy eikä mummot. Mutta serkut, tädit, veljen vaimot, naapurin tai työkaverin tytär.
Minusta tämä on yhteisöllistä toistensa auttamista, pitäisi ajatella että sillä lailla laittaa hyvän kiertämään. Ei siitä kuulu pitää tilikirjaa, eikä odottaa siltä samalta ihmiseltä konkreettisesti takaisin, vaan se tulee sulle joskus takaisin, kun sulla on eka vauva, ja naapuri tulee sulle köksäämään ristiäisiin.
N52
"hyvä kiertämään" tarkoittaa minusta juurikin sitä että joku itse ehdottaa että voiko auttaa eikä sitä että vaaditaan tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavaksi ap löytää itsensä ties mistä talkootöistä. Ilmaiseksi tietenkin, koska suku.
Vierailija kirjoitti:
Eli naisille raha on tärkeämpää kuin miehen sukulaiset.
Paljollako ap möisi itsensä keittiöön?
t.mies joka auttaa sukulaisiaan ja tuttujaan juhlissa ja auttaa keittiössä, aina
No itse en ainakaan mistään hinnasta. En ole mikään tarjoilija tai köksä. Omiin juhliin ( 4 kpl) olen aina ihan normaalipalkalla ottanut tarjoilut ja astiat pitopalvelusta.
Hyvä että aloittajan todellinen luonne paljastuu miesystävällekin.
Itse en aloittajaa katselisi hetkeäkään.
Ilolla seurasin aikoinaan miniäkandidaattia juhlissa, joka ei juuri tikkua ristiin laittanut. Nautti täysivertaisena vieraana, eikä keittiössä paljon pyörinyt. Oikea asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten työkaveri mietti tuota tarjoiluapu-juttua ääneen ja sanoin voivani tulla avuksi jos tarvitsee.
Kyseli palkasta, niin sanoin etten rahan toivossa/takia tule. Ruokapalkka riittää. Eli se että saan palan kakkua ja kahvia.
Sain ottaa ja syödä mitä halusin kuten muutkin vieraat. Kohotimme myös maljan ylioppilaalle. Kotiinlähtiessä sain mukaani muistaakseni kuohuviinipullon, voileipäkakkua, kakkua ja pikkuleipiä. Myöhemmin kesällä työkaveri toi vielä konjakkipullon ja suklaata.Olen tottunut auttamaan juhlissa vaikka vieraana olenkin. Löydän itse yleensä keittiöstä jossain vaiheessa.
Tämä meni nyt vähän ohi aiheen ehkä, mutta olkoon.
Minäkin löydän itse usein keittiöstä mutta se johtuu siitä että pakenen sinne muita vieraita. Yli 80-vuotias mummi ilmestyy sinne aina myös, olen olettanut että samasta syystä, tunnen hänet sen verran hyvin että tiedän ettei hän ole sosiaalinen seuraneiti vaan viihtyy hiljaisuudessa. Hän en enää vuosiin ole tiskannut kanssani istuu vain hiljaa.
Isäni vaimo taas olettaa että minä hoidan siivoamisen, on työntänyt minut tiskialtaan eteen (se tilanne huvitti), kävelin vain pois.
En tapaa isääni usein ja silloin kun tapaan en halua kykkiä keittiössä vaan olla hänen kanssaan. Se on ainut syy miksi edes niihin juhliin menen.
Suoraan sanottuna jättäisin menemättä juhliin joissa suora oletus on että olen siivoamassa ja tiskaamassa. Silloin se olisi velvollisuus eikä olisi oman halun mukaan mahdollista seurustella muiden kanssa tai poistua juhlista silloin kun itse haluaa.
Kannattaa joskus niellä ylpeytensä ja auttaa toisia. No minun lienee helppo sanoa, kun minua ei pyydetä noihin hommiin, en myöskään pyydä ketään talkootöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään velvollisuutta ei tietenkään ole. Yleensä noihin juhliin yritetään saada avuksi joku, joka on riitäävän läheinen, että voisi tehdä palveluksen, mutta silti ei niin lähipiiriin kuuluva, että olisi tärkeä olla juhlissa maljoja nostamassa alusta loppuun. Ylioppilaan veli ei siis todennäköisesti voi olla tiskaamassa. Tapana on pyytää sukulaisia avuksi ja kyllähän siinä tiettyä seksismiä on, kun tiskauspyynnöt kohdistetaan enemmän naisiin. Joissain suvuissa on tapana auttaa, toisissa ei. Itse olen ollut ja saanut lähtiessä mukaan kuoharipullon tmv.
Ihan normaali tapa ja vanhanaikaista yhteisöllisyyttä, ei kaikilla ole varaa pitopalveluihin. Olen nuorempana ollut kaatamassa maljoja kaverin isän viisikymppisillä, laittanut ruokaa naapurin rippijuhliin, ym.
Ideana on että esim he tulevat sitten avuksi muutossa, tai häissä, tai ristiäisissä.
Varmaan on väärin että nämä lankeaa naisille, niin kuin juhlien projektinhallinta yleensäkin. Naiset sitten käytännössä organisoi miesväenkin, ei pelkoa että hommat loppuisi kesken.Niitä kenen pitää olla kuvissa, ei voi pyytää, joten sisarukset ei käy eikä mummot. Mutta serkut, tädit, veljen vaimot, naapurin tai työkaverin tytär.
Minusta tämä on yhteisöllistä toistensa auttamista, pitäisi ajatella että sillä lailla laittaa hyvän kiertämään. Ei siitä kuulu pitää tilikirjaa, eikä odottaa siltä samalta ihmiseltä konkreettisesti takaisin, vaan se tulee sulle joskus takaisin, kun sulla on eka vauva, ja naapuri tulee sulle köksäämään ristiäisiin.
N52"hyvä kiertämään" tarkoittaa minusta juurikin sitä että joku itse ehdottaa että voiko auttaa eikä sitä että vaaditaan tekemään.
Ei aikuista ihmistä "vaadita", mutta pyytäähän ja kysyä voi, ja pitääkin. Liian paljon ihmiset vain puree hammasta eikä pyydä apua.
Minä ainakin olen tyytyväinen jos joku pyytää apua, jos en itse ole tiennyt tai tajunnut tarjota.
Tuon ikäisenä en ymmärtänyt tarjota apua senkään vertaa, kun ei itsellä ollut vielä perhettä, enkä tajunnut miten paljon työtä on juhlien järjestämisessä.
Tietysti jos nyt suorastaan inhoaisin ihmistä, niin sanoisin että valitettavasti oli jo muuta menoa. Mutta jos olisi ystävän tai miehen sukua, yrittäisin päästä.
N52
Mun mielestä ylioppilasjuhlat on sellaiset että kyllä niissä vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset on vastuussa järjestämisessä. Jos haluaa isot juhlat niin sitten palkataan pitopalvelu tai vastaava. Äiti voi itse jopa hoitaa tarjoilun ja tiskaaisen, eihän juhlissa ole kyse hänestä vaan pojasta. Häät ja hautajaiset on musta sellaiset että niihin voi ihan puhtaalla omatunnolla kysyä jonkun auttamaan mutta minusta silloinkin pitäisi olla palkka ja sellainen ihminen joka on oikeasti sukua. Itse olin ilmaseksi esim entisen mieheni isoisän hautajaisissa katsomassa lapsien perään sen ajan kun aikuiset söivät ja oli pitkä muistotilaisuus. Mutta tähän tehtävään minua ei pyydetty vaan kysyin että voinko auttaa jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilolla seurasin aikoinaan miniäkandidaattia juhlissa, joka ei juuri tikkua ristiin laittanut. Nautti täysivertaisena vieraana, eikä keittiössä paljon pyörinyt. Oikea asenne.
Tämä oli varmaan sarkasmia. Ei ole yhtään hyvä elämänasenne, että muiden auttaminen on halventavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin suvussa on aivan itsestäänselvää, että kaikki lähisuvun naiset raatavat keittiössä päivänsankarin hyväksi. Aluksi luulin, että tämä työvelvollisuus koskee vain ihan lähipiiriä eli miehen siskoa ja minua, mutta kyllä vaan sinne keittiöön pelmahti myös anopin siskot ja siskontytöt. Niin, ja vastaavasti anopin siskontyttöjen juhlissa olen tiskannut keittiössä juhlien ajan, vaikka siis olen ollut siinä luulossa, että menen sinne vieraaksi. Heillä on siis tällainen (typerä) tapa, että lähipiiri auttaa kyselemättä.
Edelleen aloittaja ei ole edes sukua koko naiselle tai tälle "päivänsankarille" :D tai minusta edes millään tasolla missään vastuussa olemaan "suvun nainen" juhlissa.
Tämä on hyvä muistaa myöhemminkin, kun ollaan vaikka hankkimassa joululahjoja. Miehen veljen perheelle riittää, että ostavat lahjan vain aloittajan miehelle, aloittajalle ei tarvitse ostaa, koska hän ei ole sukua. Tai jos veli tarjoaa vaikka ravintolassa sapuskat, risteilyn tms ap:n miehelle, ap:lle ei tarvitse tarjota, koska ap ei ole sukua. Tai juhannuksen viettoon voi kutsua vain miehen eikä ap:tä, koska ap ei ole mitään sukua.
Ap:lle sanoisin, että et ylireagoi. Et vain ole tottunut siihen, että - varsinkaan uusperheissä - ihmiset auttaisivat toisiaan. Meillä autetaan puolin ja toisin. Tämä helpottaa jokaisen juhlien järjestämistä ja vähentää niistä aiheutuvaa stressiä. Joskus on itse auttamassa ja joskus saa muilta apua. Tiedän, ettei tällainen sovi kaikille.
Muistan hyvin ensimmäisen joulun, jolloin siskoni pojan tyttöystävä oli mukana. Oletin, että hän haluaa vain seurata sivusta, kun muu porukka vuosikymmenten rutiinilla kattaa pöydän, laittaa tarjottavat tarjoiluastioihin ja kantaa ne pöytään isolle porukalle. Mutta hän tulikin heti kysymään, mitä hän voisi tehdä. Olin ilahtunut, koska en todellakaan odottanut häneltä (palstalaisten mielestähän hän ei edes kuulu sukuun) osallistumista. Eihän hän ollut edes tavannut miehensä tätiä (minua) ja serkkuja (minun lapsiani) koskaan aikaisemmin. Hän kuitenkin halusi olla heti osa porukkaa eikä suvun ulkopuolinen. Tästä seurasi, että hän saattoi pyytää minua koiransa hoitajaksi lomareissujensa ajaksi (ja aika monta kertaa olinkin) ja myöhemmin, kun heillä oli jo lapsia, pyytää minua lapsenvahdiksi, hänen miehensä serkku toimii hänen lapsilleen joka vuosi joulupukkina jne.
Teet juuri niinkuin itse haluat. Ei ole miään pakko osallistua mihinkään, mihin et halua osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilolla seurasin aikoinaan miniäkandidaattia juhlissa, joka ei juuri tikkua ristiin laittanut. Nautti täysivertaisena vieraana, eikä keittiössä paljon pyörinyt. Oikea asenne.
Tässähän ei ole kyse edes mistään miniäkandinaatista, mutta munkin mielestä arvostettavaa että on naisia jotka oikeasti tietävät oman arvonsa eivätkä mene sinne keittiöön säheltämään vaan koska pakko. Toki sinne voi mennä jos siitä nauttii tai pitää mutta jos ei pidä niin ei sinne tarvitse mennä. Varsinkin toisen ihmisen ilmaisena tiskikoneena oleminen ilman että siitä pitää on oman arvonsa alentamista.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ylioppilasjuhlat on sellaiset että kyllä niissä vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset on vastuussa järjestämisessä. Jos haluaa isot juhlat niin sitten palkataan pitopalvelu tai vastaava. Äiti voi itse jopa hoitaa tarjoilun ja tiskaaisen, eihän juhlissa ole kyse hänestä vaan pojasta. Häät ja hautajaiset on musta sellaiset että niihin voi ihan puhtaalla omatunnolla kysyä jonkun auttamaan mutta minusta silloinkin pitäisi olla palkka ja sellainen ihminen joka on oikeasti sukua. Itse olin ilmaseksi esim entisen mieheni isoisän hautajaisissa katsomassa lapsien perään sen ajan kun aikuiset söivät ja oli pitkä muistotilaisuus. Mutta tähän tehtävään minua ei pyydetty vaan kysyin että voinko auttaa jotenkin.
En ole kyllä nähnyt ylioppilasjuhlia, joissa äiti olisi koko juhlat keittiössä essu päällä, eikä yhtään seurustelisi vieraiden kanssa.
Eikä voi olettaa, että hänellä olisi mitään isovanhempia apuna, tai lapsella sisaruksia tai serkkuja. Ei sellaisia sukuja nykyään niin paljon ole, varsinkin niillä jotka on joutuneet muuttamaan aikanaan etelään töiden perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin suvussa on aivan itsestäänselvää, että kaikki lähisuvun naiset raatavat keittiössä päivänsankarin hyväksi. Aluksi luulin, että tämä työvelvollisuus koskee vain ihan lähipiiriä eli miehen siskoa ja minua, mutta kyllä vaan sinne keittiöön pelmahti myös anopin siskot ja siskontytöt. Niin, ja vastaavasti anopin siskontyttöjen juhlissa olen tiskannut keittiössä juhlien ajan, vaikka siis olen ollut siinä luulossa, että menen sinne vieraaksi. Heillä on siis tällainen (typerä) tapa, että lähipiiri auttaa kyselemättä.
Edelleen aloittaja ei ole edes sukua koko naiselle tai tälle "päivänsankarille" :D tai minusta edes millään tasolla missään vastuussa olemaan "suvun nainen" juhlissa.
Tämä on hyvä muistaa myöhemminkin, kun ollaan vaikka hankkimassa joululahjoja. Miehen veljen perheelle riittää, että ostavat lahjan vain aloittajan miehelle, aloittajalle ei tarvitse ostaa, koska hän ei ole sukua. Tai jos veli tarjoaa vaikka ravintolassa sapuskat, risteilyn tms ap:n miehelle, ap:lle ei tarvitse tarjota, koska ap ei ole sukua. Tai juhannuksen viettoon voi kutsua vain miehen eikä ap:tä, koska ap ei ole mitään sukua.
Ap:lle sanoisin, että et ylireagoi. Et vain ole tottunut siihen, että - varsinkaan uusperheissä - ihmiset auttaisivat toisiaan. Meillä autetaan puolin ja toisin. Tämä helpottaa jokaisen juhlien järjestämistä ja vähentää niistä aiheutuvaa stressiä. Joskus on itse auttamassa ja joskus saa muilta apua. Tiedän, ettei tällainen sovi kaikille.
Muistan hyvin ensimmäisen joulun, jolloin siskoni pojan tyttöystävä oli mukana. Oletin, että hän haluaa vain seurata sivusta, kun muu porukka vuosikymmenten rutiinilla kattaa pöydän, laittaa tarjottavat tarjoiluastioihin ja kantaa ne pöytään isolle porukalle. Mutta hän tulikin heti kysymään, mitä hän voisi tehdä. Olin ilahtunut, koska en todellakaan odottanut häneltä (palstalaisten mielestähän hän ei edes kuulu sukuun) osallistumista. Eihän hän ollut edes tavannut miehensä tätiä (minua) ja serkkuja (minun lapsiani) koskaan aikaisemmin. Hän kuitenkin halusi olla heti osa porukkaa eikä suvun ulkopuolinen. Tästä seurasi, että hän saattoi pyytää minua koiransa hoitajaksi lomareissujensa ajaksi (ja aika monta kertaa olinkin) ja myöhemmin, kun heillä oli jo lapsia, pyytää minua lapsenvahdiksi, hänen miehensä serkku toimii hänen lapsilleen joka vuosi joulupukkina jne.
Teet juuri niinkuin itse haluat. Ei ole miään pakko osallistua mihinkään, mihin et halua osallistua.
Tämä miehen veljien äiti ei edes osta miehelleni mitään jouluksi eivätkä enää ole musta edes mitenkää läheisiä kun ei ole yhdessä mieheni isän kanssa enää. Itselleni on myös tuttua uusiperhe arki koska äitini uusissa naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin suvussa on aivan itsestäänselvää, että kaikki lähisuvun naiset raatavat keittiössä päivänsankarin hyväksi. Aluksi luulin, että tämä työvelvollisuus koskee vain ihan lähipiiriä eli miehen siskoa ja minua, mutta kyllä vaan sinne keittiöön pelmahti myös anopin siskot ja siskontytöt. Niin, ja vastaavasti anopin siskontyttöjen juhlissa olen tiskannut keittiössä juhlien ajan, vaikka siis olen ollut siinä luulossa, että menen sinne vieraaksi. Heillä on siis tällainen (typerä) tapa, että lähipiiri auttaa kyselemättä.
Edelleen aloittaja ei ole edes sukua koko naiselle tai tälle "päivänsankarille" :D tai minusta edes millään tasolla missään vastuussa olemaan "suvun nainen" juhlissa.
Tämä on hyvä muistaa myöhemminkin, kun ollaan vaikka hankkimassa joululahjoja. Miehen veljen perheelle riittää, että ostavat lahjan vain aloittajan miehelle, aloittajalle ei tarvitse ostaa, koska hän ei ole sukua. Tai jos veli tarjoaa vaikka ravintolassa sapuskat, risteilyn tms ap:n miehelle, ap:lle ei tarvitse tarjota, koska ap ei ole sukua. Tai juhannuksen viettoon voi kutsua vain miehen eikä ap:tä, koska ap ei ole mitään sukua.
Ap:lle sanoisin, että et ylireagoi. Et vain ole tottunut siihen, että - varsinkaan uusperheissä - ihmiset auttaisivat toisiaan. Meillä autetaan puolin ja toisin. Tämä helpottaa jokaisen juhlien järjestämistä ja vähentää niistä aiheutuvaa stressiä. Joskus on itse auttamassa ja joskus saa muilta apua. Tiedän, ettei tällainen sovi kaikille.
Muistan hyvin ensimmäisen joulun, jolloin siskoni pojan tyttöystävä oli mukana. Oletin, että hän haluaa vain seurata sivusta, kun muu porukka vuosikymmenten rutiinilla kattaa pöydän, laittaa tarjottavat tarjoiluastioihin ja kantaa ne pöytään isolle porukalle. Mutta hän tulikin heti kysymään, mitä hän voisi tehdä. Olin ilahtunut, koska en todellakaan odottanut häneltä (palstalaisten mielestähän hän ei edes kuulu sukuun) osallistumista. Eihän hän ollut edes tavannut miehensä tätiä (minua) ja serkkuja (minun lapsiani) koskaan aikaisemmin. Hän kuitenkin halusi olla heti osa porukkaa eikä suvun ulkopuolinen. Tästä seurasi, että hän saattoi pyytää minua koiransa hoitajaksi lomareissujensa ajaksi (ja aika monta kertaa olinkin) ja myöhemmin, kun heillä oli jo lapsia, pyytää minua lapsenvahdiksi, hänen miehensä serkku toimii hänen lapsilleen joka vuosi joulupukkina jne.
Teet juuri niinkuin itse haluat. Ei ole miään pakko osallistua mihinkään, mihin et halua osallistua.
Tämä miehen veljien äiti ei edes osta miehelleni mitään jouluksi eivätkä enää ole musta edes mitenkää läheisiä kun ei ole yhdessä mieheni isän kanssa enää. Itselleni on myös tuttua uusiperhe arki koska äitini uusissa naimisissa.
En puhunutkaan veljen äidistä yhtään mitään vaan veljestä, jonka yo-juhlista on nyt kysymys. Jos miehen veli ei kerran ole ap:lle mitään sukua, ei tietenkään ap:kään ole miehensä veljelle mitään sukua.
Itse olen monta kertaa ollut kutsuttuna läheisten ihmisten juhliin vieraana, ja sitten sivulauseessa kysytty, että voisiko "vähän" auttaa ja sitten huomannut olevani 12h keittokirja..... No omaa naiviutta, ja silleen, mutta kun olen ajatellut, että ei voi ihmisiä jättää pulaan.Eipä kyllä sitten ole vastapalveluksiakaan näiltä ihmisiltä herunut.
Näitten muutamien kertojen jälkeen päätin, että ei enää, ja kun ystäväni jälleen kerran pyysi minua "vieraaksi" ja sivulauseessa "kysäisi" että voisinko "samalla" ja "vähän", niin kysyin, että enkö ole tervetullut pelkkänä vieraana?Hiljaiseksi meni....ja kiitin kutsusta, mutta olen jo sopinut muuta. Eipä ole enää kutsuja tullut kekkereihin. Sukulaistenkin juhlista olen tämän jälkeen kieltäytynyt.
Älä ap suostu, tai saat aina suostua ilmaiseksi orjaksi.Hyväntahtoisuutta ihmiset käyttävät hyväkseen.Jos menet, niin pyydä palkka ja tuntipalkka!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin suvussa on aivan itsestäänselvää, että kaikki lähisuvun naiset raatavat keittiössä päivänsankarin hyväksi. Aluksi luulin, että tämä työvelvollisuus koskee vain ihan lähipiiriä eli miehen siskoa ja minua, mutta kyllä vaan sinne keittiöön pelmahti myös anopin siskot ja siskontytöt. Niin, ja vastaavasti anopin siskontyttöjen juhlissa olen tiskannut keittiössä juhlien ajan, vaikka siis olen ollut siinä luulossa, että menen sinne vieraaksi. Heillä on siis tällainen (typerä) tapa, että lähipiiri auttaa kyselemättä.
Edelleen aloittaja ei ole edes sukua koko naiselle tai tälle "päivänsankarille" :D tai minusta edes millään tasolla missään vastuussa olemaan "suvun nainen" juhlissa.
Tämä on hyvä muistaa myöhemminkin, kun ollaan vaikka hankkimassa joululahjoja. Miehen veljen perheelle riittää, että ostavat lahjan vain aloittajan miehelle, aloittajalle ei tarvitse ostaa, koska hän ei ole sukua. Tai jos veli tarjoaa vaikka ravintolassa sapuskat, risteilyn tms ap:n miehelle, ap:lle ei tarvitse tarjota, koska ap ei ole sukua. Tai juhannuksen viettoon voi kutsua vain miehen eikä ap:tä, koska ap ei ole mitään sukua.
Ap:lle sanoisin, että et ylireagoi. Et vain ole tottunut siihen, että - varsinkaan uusperheissä - ihmiset auttaisivat toisiaan. Meillä autetaan puolin ja toisin. Tämä helpottaa jokaisen juhlien järjestämistä ja vähentää niistä aiheutuvaa stressiä. Joskus on itse auttamassa ja joskus saa muilta apua. Tiedän, ettei tällainen sovi kaikille.
Muistan hyvin ensimmäisen joulun, jolloin siskoni pojan tyttöystävä oli mukana. Oletin, että hän haluaa vain seurata sivusta, kun muu porukka vuosikymmenten rutiinilla kattaa pöydän, laittaa tarjottavat tarjoiluastioihin ja kantaa ne pöytään isolle porukalle. Mutta hän tulikin heti kysymään, mitä hän voisi tehdä. Olin ilahtunut, koska en todellakaan odottanut häneltä (palstalaisten mielestähän hän ei edes kuulu sukuun) osallistumista. Eihän hän ollut edes tavannut miehensä tätiä (minua) ja serkkuja (minun lapsiani) koskaan aikaisemmin. Hän kuitenkin halusi olla heti osa porukkaa eikä suvun ulkopuolinen. Tästä seurasi, että hän saattoi pyytää minua koiransa hoitajaksi lomareissujensa ajaksi (ja aika monta kertaa olinkin) ja myöhemmin, kun heillä oli jo lapsia, pyytää minua lapsenvahdiksi, hänen miehensä serkku toimii hänen lapsilleen joka vuosi joulupukkina jne.
Teet juuri niinkuin itse haluat. Ei ole miään pakko osallistua mihinkään, mihin et halua osallistua.
Hah, ei kukaan osta joululahjoja miehen aiemmasta avioliitosta olevan lapsen puolisolle ja jos ostaakin, niin se on kolmen euron konvehtirasia. Vasta ylioppilaaksi päässyt 19-vuotias ei tarjoa ravintolassa ruokia kuin korkeintaan omalle tyttöystävälle, ei tuon ikäisellä ole rahaa.
Jos näitä uusia lasten seurustelukumppaneita tai kaukaisia serkkuja haluaa nakittaa keittiöhommiin, niin siitä pitää sopia hyvissä ajoin etukäteen. Sen ymmärrän, jos pyytää toista keittämään kahvit tai kaatamaan kuovuviinit laseihin, mutta nämäkin voi tehdä juhlittavan sisarus. Juhlien jälkeen talon asukkaat pystyvät siivoamaan jäljet ihan itse ja juhlittavakin seuraavana päivänä, se ei ole vieraiden homma.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että aloittajan todellinen luonne paljastuu miesystävällekin.
Itse en aloittajaa katselisi hetkeäkään.
Musta tuntuu että tämän kommentin on kirjoittanut ap:een miehen veljen äiti :D itse juurikin katselisin naista joka tietää oman arvonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi itsekään. Ei kuulu sun hommiis, eikä varsinkaan palkatta
Onko noista juhlissa auttamisista yleensä ollut tapana maksaa? Oon ollut useamman kerran, mutta en ole ikinä ajatellut, että siitä maksettaisiin. Huomennakin olen menossa naapuriin yo-juhliin köksäämään.
Ei niistä ole tapana maksaa, jos tuon tapainen auttaminen on vaihtovuoroista. Toimii vain ystävien ja läheisempien sukulaisten välillä eli minä autan sinun juhlissasi ja sinä taas tulet auttamaan jossain muussa jutussa, esim. muutossa ymv. Ihan vieraita ei tällaisiin hommiin ole tapana pyytää.
Törkeää. En missään nimessä suostuisi. Hyväksikäyttöä jota ei viitsitä edes naamioida muuksi.