Millainen ihminen pääsee yliopistoon pelkkä ammattikoulu pohjalla?

Ahkera ja motivoitunut.

Ne pari, jotka tunnen ovat ainakin hyvin motivoituneita ja ahkeria opiskelijoita. Ei ole ollut vaikeuksia.

Ihmienn joka on pärjännyt pääsykokeissa hyvin. Varmaan enempi uteliaa kuin vähemmän utelias. Mitä itse tunen ja tiedän ammattikoulun pohjalta yliopistelle tulleita, niin en minä heitä ertottaisi heidän joukotaan, jotka ovat suorittaneet aikanaan lukion ja kirjoittaneet ylioppilaaksi. 

Lukio ei ole enää pakollinen ja ainoa reitti yliopistoon. Ei ole ollut pitkään aikaan. Voit vaikka opiskella avoimessa ja sit niillä suorituksilla suoraan yliopistoon ilman pääsykokeita. Saattaa myös olla niin et puolet yo ja puolet muita.

Tiedän kauppikseen ja oikikseen päässeitä. Ovat päässeet suoraan amiksesta.

Vierailija kirjoitti:

Ihmienn joka on pärjännyt pääsykokeissa hyvin. Varmaan enempi uteliaa kuin vähemmän utelias. Mitä itse tunen ja tiedän ammattikoulun pohjalta yliopistelle tulleita, niin en minä heitä ertottaisi heidän joukotaan, jotka ovat suorittaneet aikanaan lukion ja kirjoittaneet ylioppilaaksi. 

Ja kuten edellisestä viestistäni huomaatte niin lukion käymien ja yliopistooon pääseminen ei ainakaan minun kohdallani näy siinä, että osaisin kirjoittaa hyvin ja välttää ainakin kaikkein tylsimmät kirjoitusvirheeet... 

Tein sen ja nykyään vakivirassa ulkoministeriössä. Eli ihan kuten sanottiin ylempänä, motivoituneena ja pääsykokeista huippupisteillä.

Vierailija kirjoitti:

Lukio ei ole enää pakollinen ja ainoa reitti yliopistoon. Ei ole ollut pitkään aikaan. Voit vaikka opiskella avoimessa ja sit niillä suorituksilla suoraan yliopistoon ilman pääsykokeita. Saattaa myös olla niin et puolet yo ja puolet muita.

Yli puolet totta, mutta yksi asia on kuitenkin huomautettava. Eli vaikka yliopistoon pääseminen ei enää vuosiin kenties "jo" vuosikymmenoon ole vaatinut Suomessa lukion käymistä ja ylioppilaaksi kirjoittamista ja paikan on voinut saada melkein yhtä hyvin myös ammattikoulupohjalta, niin valitulla on kuitenkin aina täytynyt olla saavutettuna yleinen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu kelpoisuus e. jompi kumpi edellä mainituista =lukio käytynä  ja hyväksytty ylioppilastutkintotodistus tai sitten suorittanut vähintään perusasteen ammattitutkinnon, kuten esimerkiksi merkonomin, parturi-kampaajan tai vaikka lhihoitajan tai sähköasentajan tutkinto.

Yleisen korkeakoulu/ yliopisto- opiskelukelpoisuuden saavuttamisen jälkeen voi myöhemmin saada paikan korkeakoulusta/ yliopistosta. Tavallisimmin pääsykokeen kautta, mutta myös suoraan aiemman opintomenestksen perusteella (kuten hyvällä ylioppilastutkinto -todistuksella) Pelkästään suorittamalla avoimen yliopiston puolella opintoja ja ilman yleistäkorkeakoulu/ yliopisto-opiskelukelpoisuutta et voi paikkaa saada. (Hyvin satunnaiser ja yksittäiset ääripoikkeusket lienevät, ehkä mahdollisia, mutta en laskisi niiden varaan mitään) 

Se miksi edellä kirjoitin että ammattikoulutaustaisilla on (ollut) melkein yhtä helppoa (tai vaikeaa) saada opiskelupaikka korkeakoulusta/ yliopistosta johtuu lähinnä siitä, että en äkkiseltään muista ainoatakaan korkeakoulu/yliopisto -opiksleupaikkaa, jonne oltaisiin annettu lisäpisteitä tai valittu suoraan osa opiskelijoista ammattikoulu -tutkinnon (arvosanojen) perusteella, Kun taas vaikka tänä keväänä huomattava joukko tulee saamaan opiskelupaikan, jos on saavuttanut tarpeeksi hyvät arvosanat ylioppialskirjoituksissa.

 Aimemmin pääsi "vain" erilliseen ylioppilaskiintiöön, jolloin lisöksi täytyi myös pärjätä pääsykokeissa "riittävän hyvin"  Kun taas ammattikoulutaustainen hakija saattoi luullakseni aina saada paikan vain ns. pääsykoekiintiiössä, jossa myös (huomattava) osa ylioppilaaksikirjoittaneistakin sai paikkansa.

Sinänsä sillä mitä kautta opiskelupaikan saa (tai sai) ei myöhemmin ja opintojen alettua ole mitään merkitystä. - - Ellei sitten koe harmia siitä, että ainakin toistaiseksi valtaosalla korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevilla taitanee edelleen olla valkoinen Wappulakki, jos vain muistavat tai haluavat sitä käyttää.    

En ole yhtään ammattikoulupohjalta yliopistoon päässyttä tavannut vaikka jokusen vuoden olen opiskellut. Lienevät todella pieni marginaali opiskelijamäärässä. Suurimmalla osalla kuulemistani tapauksista on pohjalla amis -> amk -> yliopisto -polku, joka on jo järkevämpi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä ammattikoulututkintoja näillä suoraan pääsykokeiden kautta sisään pääsijoillä on.

Vierailija kirjoitti:

En ole yhtään ammattikoulupohjalta yliopistoon päässyttä tavannut vaikka jokusen vuoden olen opiskellut. Lienevät todella pieni marginaali opiskelijamäärässä. Suurimmalla osalla kuulemistani tapauksista on pohjalla amis -> amk -> yliopisto -polku, joka on jo järkevämpi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä ammattikoulututkintoja näillä suoraan pääsykokeiden kautta sisään pääsijoillä on.

Miksi nostaisin kättä jokaisen luennon alussa ja kuuluttaisin muille, että olen amiskapohjalta tullut?

Näin vanhempana 40-vuotiaana voisikin lähteä opiskelemaan yliopistoon kun älliä riittää kunhan jaksaa keskittyä ja olla ahkera. En ymmärrä miten teininä käyty lukio vaikuttaisi opintomenestykseen. Enkä se vaikuttaa nuorisolla, mutta ei varmaan vanhemmalla joka seuraa politiikkaa sekä historiaa ja elämänkokemus on vähän eri mallilla kuin parikymppisellä.

Lääkikseenkin on päästy amispohjalta ja sinnehän on tunnetusti vaikea päästä sisään. Eikä amispohjaiset yliopistossa huutele taustastaan, sen tietää vain harvat ja valitut.  Ottakaa huomioon, että amikseen menee porukkaa myös 9 keskiarvolla peruskoulusta ja pitemmälle opiskelu alkaa kiinnostaa vasta myöhemmin. Kaikkki lahjakkaat eivät myöskään tule rikkaista tai keskituloisista perheistä. Kyllä Suomessakin osalla ei ole taloudellisesti muuta tietä eteenpäin kuin amiksen kautta. Lisäksi osa lahjakkaista ei ole lukuintoista vaan haluaa käytännönläheisemmät opinnot. Eikä kaikilla vanhemmat painosta lukioon. Osalla lukio on taas pakko perheen takia käydä vaikka peruskoulun keskiarvo olis seiska. Sitten lukio mennään läpi rimaa hipoen ja opinnot jää lukioon, kun kaikki opiskelumoti on tapettu. Toki amiksesta löytyy myös niitä kuutosen oppilaita joille senkin läpikäynti on todella vaikeaa. Eikö vois jo unohtaa vanhan kliseen, että kaikki lukion käyvät on lahjakkaita ja amiksen käyneet heikkoja? Näinhän ei asia ole. Aina sekaan mahtuu myös sitä toisensorttista sakkia.

Sellainen pääsee, joka osaa kirjoittaa yhdys sanoja. Esim. ammattikoulupohja.

Tyttäreni kävi amiksessa merkonomiksi. Tajusi opislellessaan, että matikka ja laskeminen yleensä sujuvat helposti. Itse olin hokenut tytölle sitä jo peruskouluaikoina, muttei kovassa murrosiässä kuunnellut minua. Tyttö haki amiksen jälkeen Tampereelle DI:ksi ja pääsi heittämällä sisään. Valmistui 3.5 vuodessa ilman yhtäkään lukokurssia. Ainut aine, mikä tökki, oli virkamiesruotsi. Preppasin tyttöäni ja tankkasimme ruotsia n. kuukauden (minun lempiaine lukiossa, kirjoitin L). Pääsi ruotsistakin läpi arvosanalla 2 :) Harmitteli huonoa arvosanaansa, kun muista aineista sai vähintään 4. Nykyään hyväpalkkaisessa vakityössä kotikaupungissaan ja vaikuttaa kaikin puolin onnelliselta 2 lapsen äidiltä :)

Pari ihmistä tiedän, eivät ole mitään superneroja mutta tietysti jotain lahjakkuutta täytyy olla. Toinen pääsi opiskelemaan kirjallisuutta (ei koskaan valmistunut, koska psyykeongelmia). Joskus lehdestä luin että joku linnakundi eli mopokerholainen pääsi sisään pelkällä pääsykokeella oikikseen, mikä lienee aika vaikeaa, mutta ei siis lainkaan mahdotonta. 

Lukion suurin hyöty ylioppilaalle on laaja yleissivistävä koulutus ja hyvä kielitaito.

Aikaa ei käytetä hiusten leikkaamiseen tai pullan paistamiseen kuten amiksessa.

Taas tämä ikuisuusaihe! Miksi ihmeessä tämän harvinaisuuden huutaminen täällä on teille hyvin tarpeellista?

Minä. Amispaperit olivat erinomaiset ja pisteitä taisin saada työkokemuksesta. Pääsykokeet menivät hyvin ja heittämällä sisään. Nyt olen KTM. N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio ei ole enää pakollinen ja ainoa reitti yliopistoon. Ei ole ollut pitkään aikaan. Voit vaikka opiskella avoimessa ja sit niillä suorituksilla suoraan yliopistoon ilman pääsykokeita. Saattaa myös olla niin et puolet yo ja puolet muita.

Yli puolet totta, mutta yksi asia on kuitenkin huomautettava. Eli vaikka yliopistoon pääseminen ei enää vuosiin kenties "jo" vuosikymmenoon ole vaatinut Suomessa lukion käymistä ja ylioppilaaksi kirjoittamista ja paikan on voinut saada melkein yhtä hyvin myös ammattikoulupohjalta, niin valitulla on kuitenkin aina täytynyt olla saavutettuna yleinen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu kelpoisuus e. jompi kumpi edellä mainituista =lukio käytynä  ja hyväksytty ylioppilastutkintotodistus tai sitten suorittanut vähintään perusasteen ammattitutkinnon, kuten esimerkiksi merkonomin, parturi-kampaajan tai vaikka lhihoitajan tai sähköasentajan tutkinto.

Yleisen korkeakoulu/ yliopisto- opiskelukelpoisuuden saavuttamisen jälkeen voi myöhemmin saada paikan korkeakoulusta/ yliopistosta. Tavallisimmin pääsykokeen kautta, mutta myös suoraan aiemman opintomenestksen perusteella (kuten hyvällä ylioppilastutkinto -todistuksella) Pelkästään suorittamalla avoimen yliopiston puolella opintoja ja ilman yleistäkorkeakoulu/ yliopisto-opiskelukelpoisuutta et voi paikkaa saada. (Hyvin satunnaiser ja yksittäiset ääripoikkeusket lienevät, ehkä mahdollisia, mutta en laskisi niiden varaan mitään) 

Se miksi edellä kirjoitin että ammattikoulutaustaisilla on (ollut) melkein yhtä helppoa (tai vaikeaa) saada opiskelupaikka korkeakoulusta/ yliopistosta johtuu lähinnä siitä, että en äkkiseltään muista ainoatakaan korkeakoulu/yliopisto -opiksleupaikkaa, jonne oltaisiin annettu lisäpisteitä tai valittu suoraan osa opiskelijoista ammattikoulu -tutkinnon (arvosanojen) perusteella, Kun taas vaikka tänä keväänä huomattava joukko tulee saamaan opiskelupaikan, jos on saavuttanut tarpeeksi hyvät arvosanat ylioppialskirjoituksissa.

 Aimemmin pääsi "vain" erilliseen ylioppilaskiintiöön, jolloin lisöksi täytyi myös pärjätä pääsykokeissa "riittävän hyvin"  Kun taas ammattikoulutaustainen hakija saattoi luullakseni aina saada paikan vain ns. pääsykoekiintiiössä, jossa myös (huomattava) osa ylioppilaaksikirjoittaneistakin sai paikkansa.

Sinänsä sillä mitä kautta opiskelupaikan saa (tai sai) ei myöhemmin ja opintojen alettua ole mitään merkitystä. - - Ellei sitten koe harmia siitä, että ainakin toistaiseksi valtaosalla korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevilla taitanee edelleen olla valkoinen Wappulakki, jos vain muistavat tai haluavat sitä käyttää.    

Et nyt tiedä lainkaan mistä puhut. Avoimen kautta voi päästä tutkinto-opiskelijaksi vaikka edes peruskoulua ei olisi käytynä. Älä turhaan ala edes väittelemään ja nolaamaan itseäsi, koska minä kerroin kuinka asia on.

Vierailija kirjoitti:

Minä. Amispaperit olivat erinomaiset ja pisteitä taisin saada työkokemuksesta. Pääsykokeet menivät hyvin ja heittämällä sisään. Nyt olen KTM. N45

hmm. en tiennytkään, että sitä on voinut saada hyvityksiä kauppatieteiden opinnoista työkokemuksesta. Vai saiko jo hakiessaan yliopistoon kauppatieteitä lisäpisteitä työkokemuksesta....