Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaajat perustavat perheitä, kiusatut jäävät yksin
Kommentit (37)
Se että vain kiusatut astuvat esiin, on todiste siitä että ovat uhriutuneet.
Jos ymmärtäisi mielen toiminnan niin siitä pääsisi helposti eroon.
Suosittelen asian opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OT/ Tämä malli toistuu palstalla aiheessa kuin aiheessa.
On kaksi eri asiaa: Miten näen ja sitten mikä on oikeasti totuus.
Pastalla totuus on se miten näkee asiat.
Siinä mielessä kiusaajat ovat sosiaalisesti taitavia että tietävät mitä nappia painaa ja miten kääntää tapahtunut uhrin syyksi.
Narsistitkin ovat usein hyvin suosittuja ja ihailtuja ihmisiä.
Parisuhteita on ollut useitakin, mutta olen lapseton kiusattu.
Vierailija kirjoitti:
Kristinuskon mukaan maailma on paha ja pahemmaksi vain menee.
Eikö Jumala olekaan kaikkivaltias?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinuskon mukaan maailma on paha ja pahemmaksi vain menee.
Eikö Jumala olekaan kaikkivaltias?
Ihmiset itse ovat leiviskänsä saaneet ja katso kuinka he siitä huolehtivat. Vapaasti lainattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiusaaminen tutkimusten mukaan vaikeuttaa sekä kiusaajan että kiusatun elämää. Ei kaikkiin, ja kiusattuun tietty yleensä valtavan paljon syvemmin.
Useimmat kiusatut onneksi pääsevät jaloilleen, saavat koulutuksen ja parisuhteen/perheen. Mutta esim. työelämässä menestyminen voi silti olla omia taitoja heikompaa ja joutuu helpommin myös työpaikkakiusaamisen uhriksi.
Vai niin että kiusaaminen vaikeuttaa kiusaajan itsensä elämää?
On aivan tavallista että kiusattu tai hyväksikäytetty jää alisuorittajaksi.
Sitenhän kiusaajat tavallaan karsii kilpailijoita pois jotta itse pääsisivät eteenpäin eli kiusaajat ovat päinvastoin entistä onnellisempia. Eivät itse siitä kärsi kun se empatiapalikka puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
OT/ Tämä malli toistuu palstalla aiheessa kuin aiheessa.
On kaksi eri asiaa: Miten näen ja sitten mikä on oikeasti totuus.
Pastalla totuus on se miten näkee asiat.
Juuri näin. Totuus ja omakohtainen näkemys asiasta. Jos tuntee kärsivänsä, tuskaa, voi olla varma ettei totuus ja oma "totuus" kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee. Kiusaaja on joissakin tapauksessa reppana, mutta monesti kuitenkin sosiaalisesti taitava ja sellainen jolla on vaikutusvaltaa.
Kovin pahasti reppanat eivät edes pysty kiusaamaan, koska heidät laitettaisiin itse ruotuun.
"Vain luuserit kiusaavat" on puolitotuus, jota aikuisena toistellaan paremman mielen saamiseksi itselle.
Sosiaalisesti taitava ei kiusaa. Heikolla itsetunnolla varustettu kiusaa ja yhtä heikolla itsetunnolla varustettu hovi peesaa.
Millainen ihminen nauttii muiden kiusaamisesta?Taitaa tulla jo apinoiden kanssa yhteisestä perimästä kaukaa historiasta tuo että joidenkin yksilöiden yhteisössä sosiaalisen menestyksen strategia on kiusaaminen. Se on monella kädellislajilla varsin menestyksekäs strategia, ei ne apinalauman johtajat yleensä ole asemaansa päässeet olemalla "kilttimiehiä" vaan paskamaisia pelureita, kiipijöitä (toki heikompia alistamalla) ja toisaalta sopivien ylempien "nuoleskelulla".
Ja ihmisilläkin se toimii epäkypsien keskuudessa, ja lapset toki ovat vielä aika epäkypsiä luonnostaan. On totta ettei kiusaajien sosiaalinen menestys johdu yleensä siitä että heistä pidettäisiin, mutta onko sillä heille sitten sen enempää väliä kuin on sille gibboniurokselle, joka pyrkii vaan kohti laumansa alfan roolia kaikin mahdollisin keinoin...
Juuri näin. Sikäli että kiusaajat ovatkin pohjimmiltaan apinan tasolla (oikeita apinoita mitenkään väheksymättä),
vika onkin siinä että me toiset jotka ymmärrämme ihmisyyttä, niin jokin ei täsmää.
Kaiken maailman sekopäät ovat minuakin luulleet entiseksi kiusaajaksi ulkonäön pohjalta ja kiusanneet minua sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinuskon mukaan maailma on paha ja pahemmaksi vain menee.
Eikö Jumala olekaan kaikkivaltias?
Ihmiset itse ovat leiviskänsä saaneet ja katso kuinka he siitä huolehtivat. Vapaasti lainattuna.
Isäni jonka olisi pitänyt suojella minua opastaa ja antaa turvaa, sen lisäksi hyväksikäytti eikä minun tahdollani tai ein sanomisella ollut mitään merkitystä. Minusta tuli vakavasti ohutnahkainen jota on voinut kiusata.
Tietynlaiset kiusaajat oikein hakivat hyvää ja herkkää ihmistä jonka kustannuksella pitää hauskaa ja nauttivat epävarmuudestani siitä että hajosin. Se on minun leiviskäni, olla murusina mutta oliko se minun syytäni?
Nyt vanhana kaduttaa että en koskaan päässyt lähtemään mihinkään. En aloittanut mitään, ei ole perhettä ei ole mitään. Tekijöillä on ollut pitkät työurat, he ovat matkustelleet, muuttaneet, saaneet lapsia, eläneet.
Parisuhteella ei ole niin väliä jos kuitenkin saa lapsia, jossa oma elämä jatkuu. Minulla ei ole mitään.
Vanhenen yksin ja sairaana kirjoitan tätä sanelukoneella. Koko ajan uskoin, uskoin, uskoin. Itkin ja rukoilin mutta kukaan ei auttanut. Houkkain pilkaksi minut luotiin mutta ainakaan en ole hyväksikäyttänyt muita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
OT/ Tämä malli toistuu palstalla aiheessa kuin aiheessa.
On kaksi eri asiaa: Miten näen ja sitten mikä on oikeasti totuus.
Pastalla totuus on se miten näkee asiat.
Ja sitten on vielä kolmas asia: totuus on yksilöllinen asia. Yhtä monta totuutta kuin on kokijaakin.
Lähes joka päivä kun joudun ajamaan päiväkodin ohitse työmatkalla, näen kouluaikaisia mulkkuja viemässä lapsiaan hoitoon. Kyllä ne niillä samoilla taidoilla perheenkin saavat, kun kostuttavat tyttöjen pöksyt eli kiusaamalla heikompiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinuskon mukaan maailma on paha ja pahemmaksi vain menee.
Eikö Jumala olekaan kaikkivaltias?
Ihmiset itse ovat leiviskänsä saaneet ja katso kuinka he siitä huolehtivat. Vapaasti lainattuna.
Isäni jonka olisi pitänyt suojella minua opastaa ja antaa turvaa, sen lisäksi hyväksikäytti eikä minun tahdollani tai ein sanomisella ollut mitään merkitystä. Minusta tuli vakavasti ohutnahkainen jota on voinut kiusata.
Tietynlaiset kiusaajat oikein hakivat hyvää ja herkkää ihmistä jonka kustannuksella pitää hauskaa ja nauttivat epävarmuudestani siitä että hajosin. Se on minun leiviskäni, olla murusina mutta oliko se minun syytäni?
Nyt vanhana kaduttaa että en koskaan päässyt lähtemään mihinkään. En aloittanut mitään, ei ole perhettä ei ole mitään. Tekijöillä on ollut pitkät työurat, he ovat matkustelleet, muuttaneet, saaneet lapsia, eläneet.
Parisuhteella ei ole niin väliä jos kuitenkin saa lapsia, jossa oma elämä jatkuu. Minulla ei ole mitään.
Vanhenen yksin ja sairaana kirjoitan tätä sanelukoneella. Koko ajan uskoin, uskoin, uskoin. Itkin ja rukoilin mutta kukaan ei auttanut. Houkkain pilkaksi minut luotiin mutta ainakaan en ole hyväksikäyttänyt muita!
Nämä ovat surullisia tosiasioita.
Vaimoni sai neurologisen sairauden kolmekymppisenä ja hän joutui pyörätuoliin. Olen hoitanut häntä kokopäivätoimisesti n. 20 vuotta. Sairaus on hänen leiviskänsä ja hän minun. En kuitenkaan valita, sillä olen saanut tehdä jotain hyvää tässä elämässä. Tuo Hänen hoivaminen. Olen siitä kiitollinen.
Mutta miksi niin useasti ilkeät ja pahat porskuttavat korkeaan ikään terveinä ja toimintakykyisinä? Tuosta ei saisi olla katellinen ja katkera, mutta kuitenkin...
- Tuo edellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OT/ Tämä malli toistuu palstalla aiheessa kuin aiheessa.
On kaksi eri asiaa: Miten näen ja sitten mikä on oikeasti totuus.
Pastalla totuus on se miten näkee asiat.
Ja sitten on vielä kolmas asia: totuus on yksilöllinen asia. Yhtä monta totuutta kuin on kokijaakin.
Juuri näin ja seuraava askel on havaita se lopullinen totuus joka on kaikille sama.
Se mitä ei voi sanoilla kuvata.
Olen kiusattu ollut oikeastaan koko ikäni. Suhteita aloin saamaan vasta kun muutin pois kotipaikkakunnalta. Toisaalta tunsin myös kiusattuja joilla oli suhteita. En voi siis olla täysin varma oliko tuo juuri syynä sinkkuuteeni. Ja nainen olen siis. Ihan perusnätti ja hoikka..tosin teininä oli aknea.
Useimmiten kyllä totta, omalla kohdallani tähän on tosin myös vaikuttanut omat valinnat. Olin koko peruskouluajan kiusattu, ja tämä vei itseltäni uskon muihin ihmisiin. Nykyään, kun olen saanut itsevarmuutta lisää ja kuntokin on kohentunut huomattavasti, tulee paljonkin lähestymisyrityksiä, mutta kiusaamiskokemusten vuoksi en pysty vieläkään luottamaan kehenkään ja tämä käytös on ajanut minut olemaan yksin. Onhan tässä poikuus lähtenyt jo vuosia sitten ja yksi lyhyt parisuhde takana, mutta siihen se jääkin :D Mutta miten olen havainnut, ei näillä kaikilla kiusaajillakaan mene kovin hääppöisesti, melko suurin osa heistä on työttömänä, kun taas itseltä löytyy koulupaikka + vakkariduuni, joten en valita :)
M23