Lue keskustelun säännöt.
On nää lapsivapaat viikot vaan mahtavia!
29.05.2019 |
Vuosi sitten tapahtunut ero tuntui ahdistavalta pitkään. Mutta asiat järjestyivät ja nyt nautin joka toinen viikko olevista lapsivapaista. Voi elää niin kuin nuori, bilettää, elää villiä sinkkuelämää, ainut ero on, että tätä omaa elämää on vain joka toinen viikko. Kuitenkin tää on ihan mahtavaa, koen eläväni nuoruutta täysillä, vaikka ns. oikea nuoruus menikin osittain hukkaan mm. mielenterveysongelmien takia.
Usein erot on säätöä, mutta meillä tämä toimii! Joka toinen viikko lapsi on itsellä, joka toinen viikko lapsivapaata nuoruuselämää!
N29
Kommentit (31)
Miksi ihmeessä sinulla sitten on lapsia? Jos kerran elämä olisi paljon parempaa ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on syy, miksi lapsia ei kannata tehdä liian nuorena. Jos lapset ovat vain taakka, seikka, jonka kanssa ei voi toteuttaa itseään eikä olla oma itsensä, niin miksi ihmeessä sellaiseen ryhtyy. Ja kun puhut lapset etkä lapsi, niin olet toistanut virhettäsi ainakin kerran. Miksi? Eikö netti ole pullollaan ohjeita, neuvoja ja kertomuksia?
Minä elän ydinperheen kanssa (vielä) ja yksi monista syistä, miksi en eroa, on se, että silloin meillekin tulisi tuo viikko-viikko-systeemi. En ole valinnut perhe-elämää voidakseni todella elää silloin, kun se perhe on muualla. Enkä jättänyt nuoruutta väliin voidakseni haaveilla siitä tai elää sitä sitten, kun oikeasti pitäisi olla jo aikuinen. Ei ole mitään tarvetta bilettää tai ylipäätään viettää elämää, johon lapset eivät kuulu. Teemme lomamatkatkin perheenä - tosin suunnittelen ystäväni kanssa viikonloppureissua kaksin, mutta en siksi, että nimenomaan pääsen perheestäni eroon vaan siksi, että nautin myös ystävieni seurasta. Olen matkustanut myös yhden lapsen kanssa kaksin ja sekin on oikeasti hieno kokemus. Viihdyn lasteni kanssa ja yhden ystävän kanssa matkustammekin aina lapset mukana. Kaikki lapseni ovat muuten kiinnostuneita nähtävyyksistä, museoista, historiasta jne. Erityisesti esikoinen oli jo 4-vuotiaana oikea museofriikki.
Terveisiä sille eiliselle yh-äidille, joka eilen baarissa julisti tätä samaa...myötähäpeä.
Jaa.
Mun nähdäkseni kannattaisi ydinperhe-elämää viettävienkin ihmisten kyseenalaistaa valintojaan ja suhdetaaan jos siinä suhteessa ei ole tilaa sille omalle persoonalle.
Toki sellainen sopii toisille, mutta mulle tai exälleni ei sopinut. Lapsen myötä hän toisaalta oletti että hanskaisin koko paletin mutta samalla kuitenkin pysyisin huolettomana omana itsenäni.
Ei onnistunut. Minusta tuli ahdistunut ja masentunut läjä koska tunsin vetäväni koko kivirekeä yksin.
Jos on kaksi vetäjää ja reessäkin vähemmän kuormaa niin mikäpäs siinä kiskoessa, mutta minulla ei sellaista tilannetta ollut.
Minä teinnlapset yhdessä hoidettaviksi, ja jos se ei muuten onnistu kuin viikko-viikko-jaolla niin sitten hoidetaan niin. Lapsi kuitenkin saa perimänsä molemmilta, olisi yksinkertaisesti valheellista esittää että hänellä olisi enemmän ominaisuuksia ja yhteistä minun kanssani. Olen myös vanhempana huonompi jos en koskaan saa kylliksi taukoa vetovastuusta, se on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä sinulla sitten on lapsia? Jos kerran elämä olisi paljon parempaa ilman.
Miksi ihmiset tekevät mitään tuskallista, vaikeaa ja hankalaa?
Koska mikään vaivan arvoinen ei ole pelkästään helppoa ja kivaa.
Tauon ottaminen ei ole sama kuin kokonaan luovuttaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Go Girl! Happy Mama = Happy Mama :D
Mullakin on kokonaan lapseton arki. Lapseni ovat jo aikuisia, mutta sain elää heidän kanssaan koko lapsuuden, en vain puolta lapsuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin myönnän nauttivani lapsivapaista viikoista. Mä olen jo niin vanha, että en jaksa bilettää, mutta treenaan, nukun, näen ystäviä, teen rästihommia, siivoan kaikessa rauhassa jne. Pitäisikö tässä sitten itkeä kohtaloaan joka toinen viikko?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin myönnän nauttivani lapsivapaista viikoista. Mä olen jo niin vanha, että en jaksa bilettää, mutta treenaan, nukun, näen ystäviä, teen rästihommia, siivoan kaikessa rauhassa jne. Pitäisikö tässä sitten itkeä kohtaloaan joka toinen viikko?
Sun olis pitänyt tehdä lapset nuorempana. Nyt oot tuollainen muumio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kokonaan lapseton arki. Lapseni ovat jo aikuisia, mutta sain elää heidän kanssaan koko lapsuuden, en vain puolta lapsuutta.
Ihan sitten toisten ihmisten suhteita ja erojen syitä tuntematta tulit siihen leijumaan.
Onko sinusta parempi että lapsi katselee koko lapsuutensa vanhempiensa valtataistelua ja repiviä riitoja, vai kannattaisiko olla kuitenkin sellainen malli että jos ei osata olla yhdessä niin sit ei olla?
Vai oletko sillä kannalla että jos mies alistaa niin nainen alistuu, ja siinä on lapsille myös hyvä suhdemalli omiine elämiinsä, sukupuokesta ja taipumuksista riippumatta?
Onko kivaa kun on noin yksinkertainen että osaa kehittää itselleen ylemmyydentunteen faktoista riippumatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin myönnän nauttivani lapsivapaista viikoista. Mä olen jo niin vanha, että en jaksa bilettää, mutta treenaan, nukun, näen ystäviä, teen rästihommia, siivoan kaikessa rauhassa jne. Pitäisikö tässä sitten itkeä kohtaloaan joka toinen viikko?
Sun olis pitänyt tehdä lapset nuorempana. Nyt oot tuollainen muumio.
Kannattaa kuitenkin omalla kohtaa tarkistaa että se viinanjuonti ja menojalan vipatus eivät ole yhteydessä kyvyttömyyteen käsitellä vaikeita tunteita ja pyrkimykseen vältellä niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, kyllä sun elämäs on ihan tyhjää ja merkityksetöntä kun mukulat on muualla. Lapsethan on elämän tarkoitus ja suola!
Merkityksetöntä kyllä, kun vaan bilettää.
Ehkä ap on tehnyt ne lapset liian nuorena?
Ihmisen persoona kehittyy koko ajan, mitä vanhempi on, sitä paremmin tuntee itsensä/voimavaransa/halunsa jne.
Jos elää sen nuoruudensa 20-vuotiaasta alkaen --> niin esim. tuossa 29- vuotiaana yleensä tietää mitä haluaa/ kenen kanssa/ mihin voimat riittää jne. parikymppisenä voi vaan mennä "hetkessä mukana".
On oikeasti aika kamalaa kun ns. "aikuinen ihminen" alkaa elää nuoruuttaan, se on kamalaa katsottavaa kun keski-ikäinen kreisibailaa teinien keskellä.
Ja ei, ei se elämä ja hauskanpito pääty vaikka ikää tuleekin, on vaan erilaista, KÄRJISTÄEN känni ja halpa siideri ja snägärin kautta kotiin mmeno on vaihtunut viiniin ja hyvään ruokaan jne.
Kaikkien ei kannattaisi lapsia tehdä, jos kuitenkin tuntuu, että puolet vuodesta tarvitsee lapsivapaata. Minusta ei olisi siihen, että näkisin lapsia vain kaksi viikkoa kuukaudessa. Mutta toisaalta hyvä, että sinulle se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ap on tehnyt ne lapset liian nuorena?
Ihmisen persoona kehittyy koko ajan, mitä vanhempi on, sitä paremmin tuntee itsensä/voimavaransa/halunsa jne.
Jos elää sen nuoruudensa 20-vuotiaasta alkaen --> niin esim. tuossa 29- vuotiaana yleensä tietää mitä haluaa/ kenen kanssa/ mihin voimat riittää jne. parikymppisenä voi vaan mennä "hetkessä mukana".
On oikeasti aika kamalaa kun ns. "aikuinen ihminen" alkaa elää nuoruuttaan, se on kamalaa katsottavaa kun keski-ikäinen kreisibailaa teinien keskellä.
Ja ei, ei se elämä ja hauskanpito pääty vaikka ikää tuleekin, on vaan erilaista, KÄRJISTÄEN känni ja halpa siideri ja snägärin kautta kotiin mmeno on vaihtunut viiniin ja hyvään ruokaan jne.
Noinhan se olis, jos kaikkien elämä noudattelis jotain normatiivisen "oikean" elämän kaarta.
Mutta kun "nuoruus", "aikuisuus" "halpa siideri ja snägäri" ja "viini ja hyvä ruoka" ovat vain tuollaisia kulttuurisia rakenteita jotka eivät lopulta kuitenkaan sanele sitä mistä kukin yksilö diggailee.
Tai toki monen kohdalla sanelevat. Mutta eivät kaikkien.
Olen samaa mieltä ap:n kanssa, vaikka olenkin vähän vanhempi ja olen mies. Ensin ajattelin, että ero on todella huono juttu, mutta nyt kun olen tottunut, niin tämähän on paljon parempi näin.
Lapsilla on joka tapuksessa toinen aikuisista lähellään joka viikko. Itse voin keskittyä puolet viikoista kunnolla töihini, tehdä kavereiden kanssa jotain, jos siltä tuntuu, laiskotella kotona jos siltä tuntuu jne. Huomaan, että aiemmin toinen aikuinen oli passiivisesti tai aktiivisesti aina painostamassa, miten kuuluisi elää. Nyt voin hengittää vapaammin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien ei kannattaisi lapsia tehdä, jos kuitenkin tuntuu, että puolet vuodesta tarvitsee lapsivapaata. Minusta ei olisi siihen, että näkisin lapsia vain kaksi viikkoa kuukaudessa. Mutta toisaalta hyvä, että sinulle se on ok.
Niin, miksiköhän olet noin riippuvainen lapsistasi, ja mitä ajattelit tehdä sitten kun he kuitenkin lähtevät elämään omaa elämäänsä?
Ei viikko-viikkohuoltajuus ole minulle mikään unelmien täyttymys ja ideaali. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
Aivan kuten olisi siinä kohtuullisen huonossa ihmissuhteessa sinnittelemisessäkin.
Kohtuuttoman huonoja ihmissuhteita eivät kohtuullisen huonossa ihmissuhteessa sinnittelevät ihmiset näemmä osaakaan kuvitella.
Sitä en ymmärrä miksi täytyy jonkun eri tavalla valinneen ihmisen kimpulle käydä, kun olisi syytä olettaa että itse kukin aikuinen täysvaltainen ihminen valitsee sen vähiten huonon vaihtoehdon.
Unelmien ideaalia on tosi harvoille tarjolla.
Ei, kyllä sun elämäs on ihan tyhjää ja merkityksetöntä kun mukulat on muualla. Lapsethan on elämän tarkoitus ja suola!