Otetaanko työelämässä rennosti?
Olen opiskelija ja alotan työelämän vuoden sisällä. Siis olen tottakai tehnyt pätkätöitä ennenkin, mutta kunnolla työelämä alkaa vuoden sisään. En malta odottaa, sillä inhoan opiskeluaikaa. Köyhää ja kokoajan sitä sun tätä tehtävää.
Millaisia vinkkejä annatte työelämään? Onko työelämässä rento ja letkeä meininki? Itse siis haluan ehdottomasti rennon työpaikan, missä mukavia ihmisiä ja rento meininki. Mihinkään p*skapaikkaan en suostu jäämään.
Kommentit (15)
Ihan vähän saattaa alasta riippua.
No jopas. Mikä koulutus nykyään on semmoinen, että voi laskeskella olevansa vuoden päästä työelämässä kiinni, ja vielä olisi varaa valita mieluinen työpaikka?
Omalla kohdalla homma on selvä. Jos meininki ei ole leppoisaa, en tee työtä. Siinä kaikki.
Opiskelussa tosiaan se huono puoli, että koko ajan on joku juttu päällä, josta usein on varsin rajallinen hyöty. Työelämässä harvemmin on turhaa tekemistä, koska työnantaja haluaa yleensä pelkkää hyötyä. Tekemisen siis voi olettaa olevan mielekästä. Tietysti, mitä ”hienommassa” työssä ollaan, sitä enemmän työt voi seurata kotiin, jolloin työ on todellinen elämäntapa eikä ”pelkkä työ”. Rennosti voi kyllä ottaa, kunhan tulosta syntyy. Jos ymmärsin oikein, mitä rentoudella tarkoitat. Itse pystyn keskittymään omaan elämääni (eli opiskelun/työn ulkopuoliseen) paljon paremmin työelämässä ollessa kuin opiskellessa, vaikka ensin voisi luulla päinvastaista. Käyn vain työpaikalla vetämässä työpäivän ja that’s it, opiskellessa oli päivän jälkeen iltaisin aina jotain itsenäisesti tehtäviä juttuja. En viihtynyt opiskelijana, vaikka toiset ovatkin ikuisesti sellaisia.
Rentoa on. Kun tulee jääkiekkovoitto, jäädään makaamaan krapulassa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdalla homma on selvä. Jos meininki ei ole leppoisaa, en tee työtä. Siinä kaikki.
Ja vielä tämä: jos ihmiskunta ei ole kehittynyt sen vertaa että työelämä ei muka voisi olla muuta kuin ankeaa puurtamista ja muiden pillin tahtiin tanssahtelua, niin sanon että pitäkää tunkkinne. Myyn kaupunkiasuntoni ja lähden elämään elämääni linkolalaisittain maalle. Mitä nykyaikaa se on että luontokin on armeliaampi kuin nykytyönantajat.
-sama
Meillä oli rentoa ja letkeää aikoinaan, kun oli enemmän porukkaa töissä eikä kaikki hommat kasautunut omaan niskaan. Nykyään aivan toista pienemmällä porukalla ja tympii nää kiirekaudet jotka pamahtaa aina ennen kesälomia ja työn määrä ennen lomapäivämäärää tuntuu välillä ylipääsemättömältä.
Kunnalle tai valtiolle töihin niin eiköhän aika rentoa ole. Trafissa esim. minimipalkka n.5000€/kk.
Hyvässä työpaikassa osataan ottaa sopivalla tavalla rennosti. Eihän sitä muuten kukaan eläkepäiviin saakka kestäisi. Päänuppi poksahtaisi jos pitäisi vaan suu mutrussa raataa vuosikymmenien ajan.
Onko sitten kaikille näitä hyviä työpaikkoja riittävästi...
Julkiselle töihin vakituiseen työsuhteeseen ja mielellään terveydenhuollon alalle. Voit ottaa rennosti.
Tottakai työt on tehtävä. Mutta paljon on kiinni myös itsestä. Sopivan rento asenne matkaan ja muistaa, että työ on vaan työ. On muutakin elämää.
Juodaan toimmistolla kahvia, juoruillaan ja käydään p*skalla.
Työpaikat on täynnä viihdyttäviä ja hyviä jees-tyyppejä jotka ovat täynnä ongelmia ja katkeruutta. Lupsakkaa ja alla kytee häpeä ja katkeruus, joten valitse siis mukava, leppoisa ja kiva työelämä. Pettyneitä ja väsyneitä ihmisraunioita joka nurkissa. Ihmisiä, jotka tuovat omat halunsa, toiveensa, unelmansa töihin ja pettyvät kun huomaavat, että työssä on aivan omat lakinsa ja sääntönsä. Ei mikään unelmatehdas.
DI nyt ainakin, en ole vielä edes valmistunut ja hyvin työelämässä kiinni.
Aloita tekemällä sijaisuuksia, jolloin voit tsekkailla tarjontaa.