Miksi kaikki homesairaat ovat vähävaraisia ja väsyneitä pienten lasten äitejä?
Tai jos ei äitejä, niin vähävaraisia naisia kuitenkin.
Ja heitä kaikkia yhdistää omien oireiden valittelu ja surkuttelu ja fb-spämmääminen homeasioista.
Tuoksuyliherkkyyttäkään ei koskaan tunnu sairastavan normaali työssäkäyvä mies. Aina se on nainen ja aina sen tietää kaikki, tutun kaiman naapurin serkun siskokin.
Kommentit (49)
Totta, Onko kukaan koskaan lukenut kuullut keski-ikäisestä, keskituloisesta miehestä, joka kertoo homeallergiastaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta, Onko kukaan koskaan lukenut kuullut keski-ikäisestä, keskituloisesta miehestä, joka kertoo homeallergiastaan.
Kyllä. Lapseni opettaja oli just tällainen.
Sama kuin kysyisit, miksi miehet eivät esimerkiksi puhu heidän masennuksestaan niin usein kuin naiset.
Kai se johtuu siitä, että naiset puhuvat ja hakevat apua ja tukea ongelmiinsa miehiä useammin.
Isäni kuoli 1980-luvulla astmakohtaukseen 55-vuotiaaana, sitä ennen kärsi tuoksuyliherkkyydestä koko ikänsä. Väitteesi ei pidä paikkaansa. Aina on ollut tuoksuyliherkkiä. Miehiäkin.
Eikä oo. Tuttu lapseton opettajanainen on vaihtamassa alaa, kun kaikki kaupungin koulut ovat niin homeessa, että työpaikankaan vaihto ei auta.
Keuhkosairauksien polilla olen törmännyt kahteen tuoksuyliherkkään mieheen vaikkei siellä nyt toisten jonottajien kanssa ihmeemmin jutella. Tuoksuyliherkkyyteen sairastuvat helposti homeesta sairastuneet. Sisäilmasta sairastuneita on paljon poliisi- ja paloasemilla, heistä valtaosa on miehiä.
Kelpaako vanha 64v, rikas mummo? Homealtistuin työssäni ja nyt olen kroonikko sen vuoksi. Rahaa olen perinyt.
Ei varaa eikä voimia eikä aikaa hoitaa tilannetta kuntoon ennen kuin asiat ovat luisuneet huonommaksi. Miehet harvemmin kehtaavat sanoa vastaavasta, naiset tuskin enää välittävät.
Minun mieheni on homesairas ja ylimmän johtotason virassa sekä koulutukseltaan tohtori.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli 1980-luvulla astmakohtaukseen 55-vuotiaaana, sitä ennen kärsi tuoksuyliherkkyydestä koko ikänsä. Väitteesi ei pidä paikkaansa. Aina on ollut tuoksuyliherkkiä. Miehiäkin.
Astmaatikot on asia erikseen.
Hyvin harvoin mies jupisee kuinka taas pysäkillä seisoi Omo colorille löyhkääviä lapsia tai kuinka taas oli vaikea käydä posti hakemassa laatikosta, kun naapuri oli kävellyt siitä minuutti sitten.
Ja voi kun marketissakin on niin vaikea käydä muulloin kuin yöllä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/21/porukat-yskivat-verta-pitkin-l…
SM-kultamitalistiNYRKKEILIJÄ, sotilaspoliisi ja homealtistunut - ei taida sopia otsikon tyypittelyyn
Vierailija kirjoitti:
Totta, Onko kukaan koskaan lukenut kuullut keski-ikäisestä, keskituloisesta miehestä, joka kertoo homeallergiastaan.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/1fecef27-be2f-4f52-be3a-fa90…
Tässä esim. Paitsi että hän on keski-ikäistä nuorempi ja tulot keskitasoa paremmat.
Minun tuttavapiirissäni on (tietääkseni) kolme homesairasta. Yksi mies, kaksi naista. Mies ja toinen nainen ovat lapsettomia, toisella naisella on jo aikuiset lapset. Heidän varallisuuksistaan en ole tarkemmin perillä.
Te tuoksuherkät raivostutatte mua. Päätin juuri, että alan laittamaan hajuvettä vielä kolminkertaisesti enemmän. Eipä tämmösiin herkkyyksiin törmää muissa maissa kun tässä mielisairaiden maassa.
Tuota homesairautta liioitellaan edelleen vaikka jo lähes 30 vuotta on tutkimukset kertoneet ihan muuta. Jopa yliopistotasolla näki ihmisiä, joille ympäröivä hysteria riitti todistusaineistoksi todellisesta ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Totta, Onko kukaan koskaan lukenut kuullut keski-ikäisestä, keskituloisesta miehestä, joka kertoo homeallergiastaan.
Olen, useammasta. Te miesten palvojat ette vain kuule ettekä näe mitään. Miehet ei juoruile, miehillä ei ole allergioita ja ah, miehet on niin täydellisiä. Ja paskat. Niin ja mulla ei ole mitään allergioita tai oireita mistään, olen keski-ikäinen nainen. Mutta mä en käytä hajuvesiä,sekä kosmetiikkaa hyvin hillitysti, oten johtuu varmaan siitä, etten ole altistunut millekään. Pahin tietämäni hajusteallergikko mies käytti ennen oireitaan pullotolkulla partavesiä. Selvästi ne menee yksi yhteen, mitä enemmän niitä käyttää, sitä enemmän hajusteille altistuu.
Homesairautta ei olekaan, sanoo jotku viisaammat. Ainakin englantilaiset tohtorismiehet.
Tässä juuri muutamia päiviä sitten luin taas otsikon asiasta. Harmi, kun en lukenut itse juttua.
"Vähävaraisuuden" syy voi usein myös olla hometalopommi, josta paljon lainaa, mutta asuinkelvoton. Silti lainaa pitää lyhentää ja lisäksi jossain asua. Eihän se tietenkään ketään vähävaraiseksi tee, mutta asumismenojen jälkeen ei paljon rahaa muuhun enää jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli 1980-luvulla astmakohtaukseen 55-vuotiaaana, sitä ennen kärsi tuoksuyliherkkyydestä koko ikänsä. Väitteesi ei pidä paikkaansa. Aina on ollut tuoksuyliherkkiä. Miehiäkin.
Astmaatikot on asia erikseen.
Hyvin harvoin mies jupisee kuinka taas pysäkillä seisoi Omo colorille löyhkääviä lapsia tai kuinka taas oli vaikea käydä posti hakemassa laatikosta, kun naapuri oli kävellyt siitä minuutti sitten.
Ja voi kun marketissakin on niin vaikea käydä muulloin kuin yöllä.[/quoteIsäni ei antanut minun käyttää deodoranttia teininä, kun "Se löyhkää ja salpaa hengen". Samoin ei lähtenyt hautajaisiin ja muualle, jossa oli "mustien vaatteiden hajua ja kukkien lemua". Vastapestyjä vaatteita hän ei voinut pitää, vaan tuuletti niitä pakkasessa ensin. Silloin 1970-luvulla ei ollut tuoksuttomia pulvereita, ainakaan maalla meillä. Astma hänelle puhkesi vasta tuon tuoksuyliherkkyyden jälkeen.
Minä olen vanha mies, 64v ja tuoksuyliherkkä. Jo armeija-aikaan kyllä oireilin, en vaan ymmärtänyt jatkuvaa yskää silloin.