Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki homesairaat ovat vähävaraisia ja väsyneitä pienten lasten äitejä?
29.05.2019 |
Tai jos ei äitejä, niin vähävaraisia naisia kuitenkin.
Ja heitä kaikkia yhdistää omien oireiden valittelu ja surkuttelu ja fb-spämmääminen homeasioista.
Tuoksuyliherkkyyttäkään ei koskaan tunnu sairastavan normaali työssäkäyvä mies. Aina se on nainen ja aina sen tietää kaikki, tutun kaiman naapurin serkun siskokin.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli 1980-luvulla astmakohtaukseen 55-vuotiaaana, sitä ennen kärsi tuoksuyliherkkyydestä koko ikänsä. Väitteesi ei pidä paikkaansa. Aina on ollut tuoksuyliherkkiä. Miehiäkin.
Astmaatikot on asia erikseen.
Hyvin harvoin mies jupisee kuinka taas pysäkillä seisoi Omo colorille löyhkääviä lapsia tai kuinka taas oli vaikea käydä posti hakemassa laatikosta, kun naapuri oli kävellyt siitä minuutti sitten.
Ja voi kun marketissakin on niin vaikea käydä muulloin kuin yöllä.[/quoteIsäni ei antanut minun käyttää deodoranttia teininä, kun "Se löyhkää ja salpaa hengen". Samoin ei lähtenyt hautajaisiin ja muualle, jossa oli "mustien vaatteiden hajua ja kukkien lemua". Vastapestyjä vaatteita hän ei voinut pitää, vaan tuuletti niitä pakkasessa ensin. Silloin 1970-luvulla ei ollut tuoksuttomia pulvereita, ainakaan maalla meillä. Astma hänelle puhkesi vasta tuon tuoksuyliherkkyyden jälkeen.
Mun mies valittaa tuoksuista aina. Naisten hajuvedet on "hyi hitti mikä löyhkä". On jopa vaatinut hotellihuoneen vaihtoa, kun edellisten asukkaiden jäljiltä oli löyhkännyt niin kamala hajuvesi, ettei ole pystynyt olemaan. Olisi kuulemma lähtenyt hotellista, jos ei olisi saanut vaihdettua huonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai, ne molemmat jotka sinä tunnet? Sattumaa.
Vierailija kirjoitti:
Sairaita on yhtä lailla miehet kuin naiset. Mutta ne äänekkäimmät valittajat ja vaivojensa mainostajat on naisia. Eihän niistä vaivoista ole mitään iloa jos niistä ei luo puheenaihetta.
Ensin meidän pitää riisua itsemme kaikista mitättömistäkin tuoksuista sun muista ja sitten vielä kuunnella sitä valitusta, että saisivat iloa.
Just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli 1980-luvulla astmakohtaukseen 55-vuotiaaana, sitä ennen kärsi tuoksuyliherkkyydestä koko ikänsä. Väitteesi ei pidä paikkaansa. Aina on ollut tuoksuyliherkkiä. Miehiäkin.
Astmaatikot on asia erikseen.
Hyvin harvoin mies jupisee kuinka taas pysäkillä seisoi Omo colorille löyhkääviä lapsia tai kuinka taas oli vaikea käydä posti hakemassa laatikosta, kun naapuri oli kävellyt siitä minuutti sitten.
Ja voi kun marketissakin on niin vaikea käydä muulloin kuin yöllä.
Ei ole, moni tuoksuyliherkistä sairastaa astmaa. Ja moni on saanut astman homeisesta työpaikasta tai koulusta.
Mun mies on herkkä tuoksuille ja nenä menee heti tukkoon, jos jossain on hometta. Hän aina vitsaileekin, että voisi ryhtyä homekoiraksi. Hän on keski-ikäinen ja keskituloinen, lapset aikuisia. Ei kyllä missään julkisesti vuodata asiasta, mutta ei hänellä olekaan mitään homesairautta, eikä esim. työpaikalla ole hometta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on herkkä tuoksuille ja nenä menee heti tukkoon, jos jossain on hometta. Hän aina vitsaileekin, että voisi ryhtyä homekoiraksi. Hän on keski-ikäinen ja keskituloinen, lapset aikuisia. Ei kyllä missään julkisesti vuodata asiasta, mutta ei hänellä olekaan mitään homesairautta, eikä esim. työpaikalla ole hometta.
Kuulostaa ihan vaan normaalilta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
"Vähävaraisuuden" syy voi usein myös olla hometalopommi, josta paljon lainaa, mutta asuinkelvoton. Silti lainaa pitää lyhentää ja lisäksi jossain asua. Eihän se tietenkään ketään vähävaraiseksi tee, mutta asumismenojen jälkeen ei paljon rahaa muuhun enää jää.
Itsekin tunnen perheen, joka ehti asua talossaan muutaman vuoden ennen kuin talo laitettiin asumiskieltoon. Myyjä on haastettu oikeuteen, mutta hankalaksi menee, kun myyjäosapuoli oli perikunta ja asiaa on puitu jo vuosia. Eipä se enää lohduta kolmihenkistä perhettä, joista kaksi sai astman, toinen oli alle vuoden ikäinen vauva. Minultakin hyytyisi hymy tuossa vaiheessa, mutta aloittaja olisi edelleen iloinen ja herttainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te tuoksuherkät raivostutatte mua. Päätin juuri, että alan laittamaan hajuvettä vielä kolminkertaisesti enemmän. Eipä tämmösiin herkkyyksiin törmää muissa maissa kun tässä mielisairaiden maassa.
Kärsitkö sinä myös rattiraivosta ja ilkeistä naapureista? Ehkä sinun kannattaisi hankkia apua ongelmiisi.
Vierailija kirjoitti:
Te tuoksuherkät raivostutatte mua. Päätin juuri, että alan laittamaan hajuvettä vielä kolminkertaisesti enemmän. Eipä tämmösiin herkkyyksiin törmää muissa maissa kun tässä mielisairaiden maassa.
Sä taas raivostutat mua. Päätin juuri että alan räkimään tollasten päälle. Btw, mulla on myös tartuntatauti, että mietippä kahdesti sitä löyhkää lisäillessäs satunko eteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset ovat (hyvin yleistetysti) ehkä hieman tietoisempia oloistaan ja tuntemuksistaan kuin miehet. Monet miehet saattavat antaa kaikenlaisten "pikku" oireiluiden vain olla. Eikö usein puhuta miehistä jotka raahautuvat lääkäriin vasta viimeisenä oljenkortena, vaikka olo olisi mikä?
Itse (nainen) olen ollut reilusti yli kolmekymppiseksi sellainen, ettei menoa haittaa mahavaivat, univelat, pienet kolotukset, päänsäryt tms. Ihmettelin aina että miten joku väsymys tai flunssa voi estää vaikka baari-illanvieton. Vasta raskaudet (ja ikä?) herkistivät tunnistamaan vaivoja ja oloja kropassa. Nyt sitten kolmevitosena on päivittäin vaikka mitä kremppaa ja vaivaa :D osa on oikeita vaivoja joita voi hoitaa, ei siinä. Mutta osassa on kyse vain siitä, että ihmisillä nyt vain sattuu olemaan kaikenlaisia oireita ja oloja varsinkin vanhetessa. Ei kaikkea voi diagnosoida, hoitaa, tai varsinkaan päästä häiritsemään jokapäiväistä elämää.
Väsyneet vähävaraiset pikkulasten äidit ovat varmasti jo valmiiksi sellaisessa henkisessä tilassa että pienetkin oireet ja vastoinkäymiset tuntuvat kauheilta. Ei sillä, varmasti osalla on oikeasti vakava homeallergia. Mutta lievähköstä tuoksuyliherkkyydestä ei kannattaisi tehdä elämää isompaa ongelmaa, hankaloittaa vain omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, Onko kukaan koskaan lukenut kuullut keski-ikäisestä, keskituloisesta miehestä, joka kertoo homeallergiastaan.
Kyllä. Lapseni opettaja oli just tällainen.
Soijapoikia ei lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te tuoksuherkät raivostutatte mua. Päätin juuri, että alan laittamaan hajuvettä vielä kolminkertaisesti enemmän. Eipä tämmösiin herkkyyksiin törmää muissa maissa kun tässä mielisairaiden maassa.
Monissa muissa maissa käytetään luonnollisista aineista valmistettuja tuoksuja joille ei olla niin yliherkkiä. Toki tietysti osa on allergisia/yliherkkiä niillekin.
Mutta se ongelma on just noi synteettisesti valmistetut joita suomessa tungetaan joka paikkaan. Yhdistettynä kuivaan sisäilmaan, huonoon ilmanvaihtoon, muovi/pulloremontoituihin toimistotaloihin joista ilmastointi suljetaan yöksi säästösyistä ym niin onkos ihme että yliherkkiä löytyy. elimistölle kasautuu liikaa kuormaa. Vähän eri juttu sitten joku englannin ilmastossa hatara/vetoinen talo joka kasvattaa ihan eri laadun hometta kun pullotalo Suomessa ja siihen muut kemikaalialtistukset päälle. Ei voi verrata.
Mutta sunkaltaisten id ioottien vuoksi voisi kyllä luopua ihan kokonaan tuosta "hajusteyliherkkä"-termistä. Kun ei se itse haju sitä oireilua aiheuta. Itsekin rakastan pyykinpesuaineen tuoksua mutta nenä ja silmät alkaa vuotaa jonkun sitä käyttävän vieressä :( se on se hajua aiheuttava aine, jolle on herkistynyt.
Sairaaloissakin ihmetellään, miksi homeoireista kärsivät lähes yksinomaan naishoitajat, muttei koskaan mieslääkärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on herkkä tuoksuille ja nenä menee heti tukkoon, jos jossain on hometta. Hän aina vitsaileekin, että voisi ryhtyä homekoiraksi. Hän on keski-ikäinen ja keskituloinen, lapset aikuisia. Ei kyllä missään julkisesti vuodata asiasta, mutta ei hänellä olekaan mitään homesairautta, eikä esim. työpaikalla ole hometta.
Kuulostaa ihan vaan normaalilta ihmiseltä.[/quote
Kyllä hän ihan normaali onkin. Hometalossa ei voi olla puolta tuntia pidempään tai on vuorokauden ihan tukossa. Junassa on joskus pitänyt pyytää vaihtaa paikkaa, kun lähellä on istunut joku löyhkäävä parfyymileidi, tulee näet voimakkaasti oksettava olo hajusteista. Minä en ole herkkä tuoksuille ja homeen huomaan vain, jos haju on todella voimakas, mitään oireita se ei minulle tee.
Sen takia, että suuri osa pikkulasten äideistä on väsyneitä ja aika vähävaraisia. Toisaalta pikkulapsiperheethän ovat juuri niitä, jotka vanhoja omakotitaloja ostavat. Jos talossa on hometta ja mahdollisesti nainen/äiti lapsineenpaljon kotona, onko kumma että sairastuvat. Aikanaan sairastuu kyllä se mieskin, vaikka suuren osan päivää muualla olisikin. Valitettavasti vasta siinä vaiheessa pariskunta tai lääkäri tajuaa, että koti onkin se joka sairastuttaa. Jos hometalo on vienyt perheen terveyden ja varat, onko kumma että siitä jatkuvasti puhuu.
Jos muuten yhtään ymmärtää naisen sielunelämää, niin tietää, että puhuminen on juuri se keino jolla nainen lievittää stressiä - tekisi hyvää kyllä monelle miehellekin. Kuulijan osa ei aina ole helppo, on siksi hyvä huolehtia ettei rasita samaa tai samoja ihmisiä loputtomasti ja joskus vaikka nauttia ihan muista asioista keskustelemisesta, se auttaa myös.
Minä en voi käyttää hiuslakkaa, tuoksuvaa dödöä ym kun mies saa astmakohtauksen ja päänsäryn. Hajuherkkyys on pahentunut hurjasti sen jälkeen, kun täytti 30. Saa kohtauksen esim parturissa tai yökerhossa, eli paikoissa joissa vielä jokunen vuosi sitten pystyi normaalisti käymään .
Ruotsinlaivalla reagoi johonkin hytissä yskimällä ja vinkumalla, sanoin että ensi kerralla otetaan allergiahytti !
Minun mieheni (28 v) ja oma äitini (56 v) ovat molemmat tuoksu- ja homeherkkiä. Molemmat altistuneet homeelle useiden vuosien ajan, joko kotonaan tai töissä. Samoin muutama kaverini on hajuherkkä, itse olen tuollaisilta säästynyt, vaikka vietinkin koko peruskoulu- ja lukioaikani homeisissa koulurakennuksissa.
Että en nyt tiedä mistä ap sen repäisi, että on pelkästään väsyneiden äitien juttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te tuoksuherkät raivostutatte mua. Päätin juuri, että alan laittamaan hajuvettä vielä kolminkertaisesti enemmän. Eipä tämmösiin herkkyyksiin törmää muissa maissa kun tässä mielisairaiden maassa.
Sä taas raivostutat mua. Päätin juuri että alan räkimään tollasten päälle. Btw, mulla on myös tartuntatauti, että mietippä kahdesti sitä löyhkää lisäillessäs satunko eteesi.
Teen tästä kommentista rikosilmoituksen. Laiton uhkaus.
Vallattomien vallankäyttöyrityksiä. Nyt tällä saa huomiota, ennenkuin todetaan huuhaaksi. Sitten joku muu huomionhakukeino käyttöön. Tämmöisiä vallattomassa asemassa olevien naisihmisten joukkohysterioita löytyy historiasta.
Ja siis oireet on todennäköisesti aidot, mutta syynä mentaaliset jutut.
Sairaita on yhtä lailla miehet kuin naiset. Mutta ne äänekkäimmät valittajat ja vaivojensa mainostajat on naisia. Eihän niistä vaivoista ole mitään iloa jos niistä ei luo puheenaihetta.