Vertaatteko itseänne paljon muihin?
Ei pitäisi, tiedän, mutta nykyään niin helppoa somekanavien takia.
Kommentit (10)
Enpä enää... vanheneminen on vapauttavaa.
Toisaalta siihen liittyy myös se, että on oppinut oman arvonsa, tietää mitä osaa: minulla pn taitoja, joita jollain toisella ei ole.
N50
En vertaile, en ole koskaan vertaillut. Ja ehkä siksikin sen oman paikan löytäminen on ollut prosessi ja on ollut paljon ihmisiä joihin on ollut vaikea samaistua.
Kulutusyhteiskunta ja ihannoitu perfektionismi perustuu vertailulle.
N36
En vertaile. Aiempaan itseeni sen sijaan vertailen ja pyrin paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
En vertaile. Aiempaan itseeni sen sijaan vertailen ja pyrin paremmaksi.
On tuokin aika sairasta. Se, mihin pitäisi pyrkiä, on itsensä hyväksyminen ja rakastaminen kaikkine puutteineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vertaile. Aiempaan itseeni sen sijaan vertailen ja pyrin paremmaksi.
On tuokin aika sairasta. Se, mihin pitäisi pyrkiä, on itsensä hyväksyminen ja rakastaminen kaikkine puutteineen.
Keksit vaan että se on "sairasta" koska et itse koskaan ollenkaan mieti mitä tulikaan sanottua tai tehtyä, tai harrasta itsetutkiskelua.
Tuskin nytkään mietit tätä sinun reaktiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vertaile. Aiempaan itseeni sen sijaan vertailen ja pyrin paremmaksi.
On tuokin aika sairasta. Se, mihin pitäisi pyrkiä, on itsensä hyväksyminen ja rakastaminen kaikkine puutteineen.
Paremmaksi pyrkiminen ja itsensä hyväksyminen eivät sulje toisiaan pois.
Ikävä kyllä. Vaikka olen kohta 60-vuotias, vertailen silti mielessäni itseäni muihin. Ei siitä ominaisuudesta pääse eroon ikinä, vaikka kuinka yrittäisi ajatella, että me kaikki olemme yhtä arvokkaita. Silti joudun turvautumaan toisten apuun ja se ei tiedä hyvää itsetunnolle.
Liikaa, vaikkakin vähemmän kuin nuorempana. Kyllä tässä pohtii lähinnä sitä että miten saisi oman elämänsä mahdollisimman hyvin itselle sopivaksi. Iän myötä on tajunnut esim. elämänarvojen merkityksen: se mikä saa yhden ihmisen menemään vaikka läpi harmaan kiven on toiselle 100% aidosti täysin merkityksetön motivaation lähteenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vertaile. Aiempaan itseeni sen sijaan vertailen ja pyrin paremmaksi.
On tuokin aika sairasta. Se, mihin pitäisi pyrkiä, on itsensä hyväksyminen ja rakastaminen kaikkine puutteineen.
Hyväksyn kyllä puutteeni, siitä ei ole kyse. Tiedän, etten pysty vaikuttamaan kaikkiin asioihin itsessäni, joten nämä on ollut vain pakko oppia hyväksymään. Mutta niissä asioissa, joissa kehittyminen on mahdollista ja joissa haluan kehittyä, on vertailukohtana aina minä itse.
Vertailen todella paljon. En tämän takia käytä mm. instagramia ollenkaan ja fb:täkin vain vähän.
Toivoisin niin, että pääsisin tästä eroon. Mitään hyötyä siitä ei ole, ainoastaan haittaa.