Sydänsurut

Päätin viikonloppuna yli kaksi vuotta kestäneen suhteen. Syitä oli useampia, pääasiallinen syy oli se, että mies halusi enemmän kuin mitä pystyin antamaan. Ihana, kiltti mies, mutta olisin kokenut tekeväni väärin sekä itseäni, että häntä kohtaan jatkamalla suhdetta. Hän rakasti minua ehkä enemmän kuin minä häntä. Olen surullinen ja mietin, teinkö sittenkään oikein.

Mulla on masennusta ja huomaan miettiväni, että jos tämä onkin masennuksen kepponen, en oikeasti halunnutkaan erota vaan masennuspäissäni päädyin tähän ratkaisuun. Tosin tällä hetkellä olen voinut kohtalaisesti ja miettinyt eroa pitkään. Tämä oli elämäni toinen vakavasti otettava parisuhde, muita ei ole ollut. Miks ihmissuhteiden pitää olla niin pirun hankalia?