Jos olette perineet yli 50 000€, miten olette rahat sijoittaneet/käyttäneet?

Vierailija kirjoitti:

Luovuin perinnöstä, jolloin se meni suoraan kolmelle aikuiselle lapselleni. Tällöin saatu perintö jäi alle perintöveron rajan. Opiskelevilla lapsilla on rahalle enempi käyttöä kuin minulla.

Paitsi jos normi on että perintöön ei saa koskea niin mitä iloa opiskelijalle on 19 999€ sijoituksissa mutta ruoaksi pelkkiä juureksia?

Perintöni oli muistaakseni 3000mk 

Tuttuni luulevat minun perineen muutakin, koska enhän voi itse osata tienattuja rahojani käyttää oikein.

Perin osuudet kahdesta asunnosta ja osakkeita, rahastoja ja käteistä yhteensä n. 250000 € arvosta. Verot on maksettu ja käteisvaroja olen käyttänyt vähän shoppailuun ja matkoihin ja oman terveyteni hoitamiseen. Olen satsannut laadukkaisiin tuotteisiin ja ostanut kalliimpia matkoja nyt kun on ollut varaa.

Osakkeiden ja rahastojen omistaminen on minulle uutta, enkä oikein tiedä kannattaako niitä pitää vai pitäisikö myydä tai vaihtaa.

En millään jaksaisi innostua sijoittamisen saloista, toki seuraan kursseja, mutta olisi hyvä vähän enemmänkin asiasta ymmärtää. Monimutkaista on. Haluaisin kuitenkin että omaisuus säilyisi, ettei häipyisi tuhkana tuuleen. Osan aioin käyttää edelleen, vähän pitää jemmassa aina olla ja osa jää varmaan lapsilleni. Ainakin oman asuntoni perivät ja autan heitä jo nyt jonkin verran.

Olen perinyt osuuden perheyrityksestä. Ne rahat ovat edelleen kiinni siinä.

Perin vanhemmiltani osuuden heidän talon arvosta, ja sillä ostettiin minulle ensiasunto, uudehko yksiö, nykyrahassa noin 20 000 euroa, ja loppu meni ihan itseni elättämiseen opintojen läpi.

Välillä yksiö oli vuokralla, ja asuin itse halvemmalla vuokralla.

Menin naimisiin ja käytettiin se käsirahana talon ostoon, koska miehellä ei ollut omaisuutta.

Vaihdettiin isompaan taloon, lyhennettiin lainaa. Tuli ero ja jouduin ostamaan kotini mieheltä, taas olen lyhentänyt lainaa.

Tällä hetkellä omaisuus on noin 70 000 euron arvoinen, ja olen maksanut asuntolainaa 20 vuotta. Omaisuus olisi tällä samalla paikkakunnalla vähemmän kuin puolet uuden yksiön hinnasta, mikä on se mistä lähdettiin, eli omaisuuden arvo on vain laskenut vaikka olen syytänyt siihen rahaa 20 vuotta.

Eli mitä nyt ainakaan ei kannata tehdä, on käyttää raha omaan asuntoon, ainakaan muualla kuin ehkä Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Eikä mennä naimisiin ilman avioehtoa.

Mikä on kannattanut, niin hankkia koulutus jolla saa hyvin palkatun ammatin.

Ehkä omaan asuntoon sijoittaminen hyvällä rauhallisella asuinalueella täytyy sitten nähdä sijoituksena lapsen rauhalliseen ja turvalliseen lapsuuteen. Rahallista hyötyä siitä ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Perin vanhemmiltani osuuden heidän talon arvosta, ja sillä ostettiin minulle ensiasunto, uudehko yksiö, nykyrahassa noin 20 000 euroa, ja loppu meni ihan itseni elättämiseen opintojen läpi.

Välillä yksiö oli vuokralla, ja asuin itse halvemmalla vuokralla.

Menin naimisiin ja käytettiin se käsirahana talon ostoon, koska miehellä ei ollut omaisuutta.

Vaihdettiin isompaan taloon, lyhennettiin lainaa. Tuli ero ja jouduin ostamaan kotini mieheltä, taas olen lyhentänyt lainaa.

Tällä hetkellä omaisuus on noin 70 000 euron arvoinen, ja olen maksanut asuntolainaa 20 vuotta. Omaisuus olisi tällä samalla paikkakunnalla vähemmän kuin puolet uuden yksiön hinnasta, mikä on se mistä lähdettiin, eli omaisuuden arvo on vain laskenut vaikka olen syytänyt siihen rahaa 20 vuotta.

Eli mitä nyt ainakaan ei kannata tehdä, on käyttää raha omaan asuntoon, ainakaan muualla kuin ehkä Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Eikä mennä naimisiin ilman avioehtoa.

Mikä on kannattanut, niin hankkia koulutus jolla saa hyvin palkatun ammatin.

Ehkä omaan asuntoon sijoittaminen hyvällä rauhallisella asuinalueella täytyy sitten nähdä sijoituksena lapsen rauhalliseen ja turvalliseen lapsuuteen. Rahallista hyötyä siitä ei ollut.

Mietin tarkemmin. Omaisuuden arvohan on säilynyt, siitä vain puolet ei ole enää minulla, koska meni erossa miehelle.

Silti sen arvo ei ole kasvanut, eli asuntojen todellinen arvo kasvukeskusten ulkopuolella ei kasva, ehkä jopa vähenee.

Toinen opetus avioehdon ja kouluttautumisen lisäksi on, miten tärkeää on puolison valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luovuin perinnöstä, jolloin se meni suoraan kolmelle aikuiselle lapselleni. Tällöin saatu perintö jäi alle perintöveron rajan. Opiskelevilla lapsilla on rahalle enempi käyttöä kuin minulla.

Paitsi jos normi on että perintöön ei saa koskea niin mitä iloa opiskelijalle on 19 999€ sijoituksissa mutta ruoaksi pelkkiä juureksia?

Tuolla rahalla saa asumisoikeusasunnon. Raha ei tuota mutta se on turvassa, saa asua omassa asunnossa, jonka vastike on pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra.

Jos on fiksu ja säästää samalla, voi myöhemmin ostaa asunnon.

Röyh! Kaikki meni.

Miehen saama perintö oli metsää, se hönellä on edelleen. Pelkkiä kuluja :)

Mun toinen perintö oli likividi. Ostin kakkosasunnon, sijoitin muutaman tonnin, sijoitin lapselle verovapaan osuuden, ostin järkkärikameran, jätin tilille myöhempiä päähänpistoja varten. Nyt kesällä lähdetään lapsen kanssa reissuun mummon rahoilla ja vielä jäänpahan päivän varaa.

Toinen perintöni on vielä jakamatta, siihen kuuluu kt-yksiö. Vuokrattuna toistaiseksi. Mietin ostanko muut ulos ja remppaan kämpän vai laitetaanko lihoiksi. Pihan kuntoonlaittoa vois harkita niillä rahoilla. Meillä siis 50-50 okt miehen kanssa, eikä kumpikaan ole perinnöllään yhteistä lainaa maksanut (korko 0,3% eli typeräähän se olisi).

Vierailija kirjoitti:

Miehen saama perintö oli metsää, se hönellä on edelleen. Pelkkiä kuluja :)

Mun toinen perintö oli likividi. Ostin kakkosasunnon, sijoitin muutaman tonnin, sijoitin lapselle verovapaan osuuden, ostin järkkärikameran, jätin tilille myöhempiä päähänpistoja varten. Nyt kesällä lähdetään lapsen kanssa reissuun mummon rahoilla ja vielä jäänpahan päivän varaa.

Toinen perintöni on vielä jakamatta, siihen kuuluu kt-yksiö. Vuokrattuna toistaiseksi. Mietin ostanko muut ulos ja remppaan kämpän vai laitetaanko lihoiksi. Pihan kuntoonlaittoa vois harkita niillä rahoilla. Meillä siis 50-50 okt miehen kanssa, eikä kumpikaan ole perinnöllään yhteistä lainaa maksanut (korko 0,3% eli typeräähän se olisi).

Laittakaa yhdessä se asunto lihoiksi ja jakakaa rahat. Jos ostat muut pois ja remontoit ja sen jälkeen myydessä saat enemmän kuin maksoit, aina on riski että joku heistä katsoo sinun vedättäneen heitä, ja menee välit sukuun sinulta ja kaikilta tuleviltakin polvilta. Näin kävi vanhemmilleni.

Sain perinnön ja tänään hain postilaatikosta 52 000€:n mätkylapun. Ei paljon naurata 🤬

Vierailija kirjoitti:

Miehen saama perintö oli metsää, se hönellä on edelleen. Pelkkiä kuluja :)

Mun toinen perintö oli likividi. Ostin kakkosasunnon, sijoitin muutaman tonnin, sijoitin lapselle verovapaan osuuden, ostin järkkärikameran, jätin tilille myöhempiä päähänpistoja varten. Nyt kesällä lähdetään lapsen kanssa reissuun mummon rahoilla ja vielä jäänpahan päivän varaa.

Toinen perintöni on vielä jakamatta, siihen kuuluu kt-yksiö. Vuokrattuna toistaiseksi. Mietin ostanko muut ulos ja remppaan kämpän vai laitetaanko lihoiksi. Pihan kuntoonlaittoa vois harkita niillä rahoilla. Meillä siis 50-50 okt miehen kanssa, eikä kumpikaan ole perinnöllään yhteistä lainaa maksanut (korko 0,3% eli typeräähän se olisi).

Yhteisen kodin pihan kuntoonlaitto sinun peri.törahoilla ei ole sen kummempi kuin että lyhentäisit sillä teidän yhteistä asuntolainaa.

Menee talon hintaan, ei edes koko arvosta koska taloa myydessä ei saa takaisin remonttien hintaa kokomääräisenä. Lisäksi puolet kuuluu miehellesi avio-oikeuden kautta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen saama perintö oli metsää, se hönellä on edelleen. Pelkkiä kuluja :)

Mun toinen perintö oli likividi. Ostin kakkosasunnon, sijoitin muutaman tonnin, sijoitin lapselle verovapaan osuuden, ostin järkkärikameran, jätin tilille myöhempiä päähänpistoja varten. Nyt kesällä lähdetään lapsen kanssa reissuun mummon rahoilla ja vielä jäänpahan päivän varaa.

Toinen perintöni on vielä jakamatta, siihen kuuluu kt-yksiö. Vuokrattuna toistaiseksi. Mietin ostanko muut ulos ja remppaan kämpän vai laitetaanko lihoiksi. Pihan kuntoonlaittoa vois harkita niillä rahoilla. Meillä siis 50-50 okt miehen kanssa, eikä kumpikaan ole perinnöllään yhteistä lainaa maksanut (korko 0,3% eli typeräähän se olisi).

Laittakaa yhdessä se asunto lihoiksi ja jakakaa rahat. Jos ostat muut pois ja remontoit ja sen jälkeen myydessä saat enemmän kuin maksoit, aina on riski että joku heistä katsoo sinun vedättäneen heitä, ja menee välit sukuun sinulta ja kaikilta tuleviltakin polvilta. Näin kävi vanhemmilleni.

Jos lunastan sen itselleni, jatkan remontoidun vuokraamista siihen asti että näkee mihin kaupunkiin lapsi lähtee opiskelemaan. Kämppä on 80-luvun alun kuosissa, vähän jo hävetti tarjota sitä sellaisenaan. Mutta yhteisomistuksessa olevaa en ala toisten iloksi yksinäni kunnostaa. Ja totta tosiaan, edellisellä polvella meni sukset ristiin kun me serkukset alettiin olla opiskeluikäisiä ja vain yksi perintökämppä suvussa ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen saama perintö oli metsää, se hönellä on edelleen. Pelkkiä kuluja :)

Mun toinen perintö oli likividi. Ostin kakkosasunnon, sijoitin muutaman tonnin, sijoitin lapselle verovapaan osuuden, ostin järkkärikameran, jätin tilille myöhempiä päähänpistoja varten. Nyt kesällä lähdetään lapsen kanssa reissuun mummon rahoilla ja vielä jäänpahan päivän varaa.

Toinen perintöni on vielä jakamatta, siihen kuuluu kt-yksiö. Vuokrattuna toistaiseksi. Mietin ostanko muut ulos ja remppaan kämpän vai laitetaanko lihoiksi. Pihan kuntoonlaittoa vois harkita niillä rahoilla. Meillä siis 50-50 okt miehen kanssa, eikä kumpikaan ole perinnöllään yhteistä lainaa maksanut (korko 0,3% eli typeräähän se olisi).

Yhteisen kodin pihan kuntoonlaitto sinun peri.törahoilla ei ole sen kummempi kuin että lyhentäisit sillä teidän yhteistä asuntolainaa.

Menee talon hintaan, ei edes koko arvosta koska taloa myydessä ei saa takaisin remonttien hintaa kokomääräisenä. Lisäksi puolet kuuluu miehellesi avio-oikeuden kautta sitten.

Jos maksaisin asuntolainaa, piha ei tulisi ikinä kuntoon, mies ei siihen euroakaan omistaan laittaisi. Mutta tuskin pistää vastaan että makselee lainaa ja piha tulee mun rahoilla. Avomies, ei tasan tarkkaan saa kuin omansa jos erotaan, jos kuolen niin sitten saa enempi.

Sain aikoinaan perintönä mökin. Kun sekä minun, että mieheni työpaikalla alkoi yt neuvottelut , myin mökin pois ja lyhensin asuntolainaa.

Todella fiksu teko.

Mökin, autojen, ylimääräisen irtaimiston sekä tiukemman talouden saimme lyhennettyä asuntolainan alle 100 000.

Nyt pankille riittää maksamme enää pelkkiä korkoja. Tietty jatkamme lyhennystä niin kauan, kun palkkatuloja on.

Ostettiin kesämökki.

Vierailija kirjoitti:

Perin sisareni kanssa kaksion ja siirtolapuutarhamökin. Asunto ja mökki myytiin, niiden arvo oli n.240.000, lisäksi oli vähän käteisvaroja. Kummallekin jäi verojen jälkeen n.100.000€, laitoin ne kolmen yksiön alkupääomaksi ja ryhdyin asuntosijoittajaksi, lainaa otin yli 200.000 euroa.

Hyvä idea. Ihan kuka tahansa ei kuitenkaan saa noin paljon lainaa. 

sijoitin koko summan koffineihin. pitää vain tuhota ennen kuin päiväys menee.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuonkokoisen perinnön voi hyvin käyttää elämiseen erityisesti silloin, jos lapset asuvat vielä kotona. Lastenkin hyödyksi koituu se, jos rahoilla ostetaan esim. väljempi asunto tai tehdään koko perheen voimin ulkomaanmatkoja. Seuraavalle sukupolvelle perintöä pitää minusta säästää silloin, kun puhutaan selvästi isommasta - esim. yli puolen miljoonan euron perinnöstä. Tosin tällaisesta perinnöstä onkin jo usein kohtuullinen määrä pääomatuloja, joita voi käuttää.

Olen osittain eri mieltä. Sinun tapasi on ok, jos elämässä menee kaikki hyvin. Jos ei mene, niin 50 000 euron perintö esim. 5-kymppisenä työttömänä voi olla mukavampi kuin muistot lapsuudenperheen lomamatkoista. Sitä paitsi koskaan ei tiedä, milloin perinnön aika koittaa. 50 tuhatta euroa ei muutu ikinä isommaksi summaksi, jos sen aina kuluttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luovuin perinnöstä, jolloin se meni suoraan kolmelle aikuiselle lapselleni. Tällöin saatu perintö jäi alle perintöveron rajan. Opiskelevilla lapsilla on rahalle enempi käyttöä kuin minulla.

Paitsi jos normi on että perintöön ei saa koskea niin mitä iloa opiskelijalle on 19 999€ sijoituksissa mutta ruoaksi pelkkiä juureksia?

Aikuinen saa itse päättää omien rahojensa näytöstä. Ei siinä vanhemmilla ole minkäänlaista päätäntävaltaa.