Vaihdoin kiireisen 3- vuorotyön siistiin istumatyöhön, joka on päivätyötä virka-aikana. No eipä olisi kannattanut!

Hyvä että monenlaisiin vuoroihin löytyy tekijöitä. Myös niihin päivätöihin. Sitä yleensä pidetään parhaimpana työaikana, mutta on tärkeä huomata ei se kaikille se nautinnollisin työaika ole, vaikka siinäkin toki etunsa on.

Vierailija kirjoitti:

Jos menee kasiin niin ei tarvi edes herätä mitenkään aikaisin. Tai mikä nyt on aikasin kenellekin.

Minusta on ihanaa kun on illat ja viikonloput vapaat. Harrastukset yms on helppo toteuttaa ja voi sopia menoja pidemmällekin. Siis esim voi suunnitella nyt menoja vaikka marraskuulle kun tietää, että tona päivänä tohon aikaan oon taatusti vapaalla.

Miten vuorotyössä voi ostaa vaikka keikkalippuja puolen vuoden päähän? Tai vaikka harrastusmeno? Voihan sitä toivoa vapaaks, mut jos ei saakaan? Ei kai se itsestään selvää oo että toiveet aina toteutuu? (Ja ihan tosissani kysyn, en kettuillakseni. En minä näitä tiedä.)

Olen sairaanhoitaja, teen 3vuorotyötä. Meillä on käytössä puoliautonominen työvuorosuunnittelu, jossa siis suunnittelemme itse työvuorot tiettyjen sääntöjen mukaan (esim jokaisena sunnuntaina ei saa olla töissä). Yksi lista on kolme viikkoa ja tässä saa olla kolme ns punaista vapaata eli vapaita, jotka toteutetaan aina. Voin siis suunnitella teatteri-ilta jo ensi syksylle.

Joku tykkää vuorotyöstä, joku ei. Itselleni sopii loistavasti :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menee kasiin niin ei tarvi edes herätä mitenkään aikaisin. Tai mikä nyt on aikasin kenellekin.

Minusta on ihanaa kun on illat ja viikonloput vapaat. Harrastukset yms on helppo toteuttaa ja voi sopia menoja pidemmällekin. Siis esim voi suunnitella nyt menoja vaikka marraskuulle kun tietää, että tona päivänä tohon aikaan oon taatusti vapaalla.

Miten vuorotyössä voi ostaa vaikka keikkalippuja puolen vuoden päähän? Tai vaikka harrastusmeno? Voihan sitä toivoa vapaaks, mut jos ei saakaan? Ei kai se itsestään selvää oo että toiveet aina toteutuu? (Ja ihan tosissani kysyn, en kettuillakseni. En minä näitä tiedä.)

Olen sairaanhoitaja, teen 3vuorotyötä. Meillä on käytössä puoliautonominen työvuorosuunnittelu, jossa siis suunnittelemme itse työvuorot tiettyjen sääntöjen mukaan (esim jokaisena sunnuntaina ei saa olla töissä). Yksi lista on kolme viikkoa ja tässä saa olla kolme ns punaista vapaata eli vapaita, jotka toteutetaan aina. Voin siis suunnitella teatteri-ilta jo ensi syksylle.

Joku tykkää vuorotyöstä, joku ei. Itselleni sopii loistavasti :)

Tyttäreni on terveydenhoitaja, mutta siirtyy nyt sairaanhoitajan töihin. Ja juurikin samoista syistä, mitä keskustelun aloittaja sanoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menee kasiin niin ei tarvi edes herätä mitenkään aikaisin. Tai mikä nyt on aikasin kenellekin.

Minusta on ihanaa kun on illat ja viikonloput vapaat. Harrastukset yms on helppo toteuttaa ja voi sopia menoja pidemmällekin. Siis esim voi suunnitella nyt menoja vaikka marraskuulle kun tietää, että tona päivänä tohon aikaan oon taatusti vapaalla.

Miten vuorotyössä voi ostaa vaikka keikkalippuja puolen vuoden päähän? Tai vaikka harrastusmeno? Voihan sitä toivoa vapaaks, mut jos ei saakaan? Ei kai se itsestään selvää oo että toiveet aina toteutuu? (Ja ihan tosissani kysyn, en kettuillakseni. En minä näitä tiedä.)

Olen sairaanhoitaja, teen 3vuorotyötä. Meillä on käytössä puoliautonominen työvuorosuunnittelu, jossa siis suunnittelemme itse työvuorot tiettyjen sääntöjen mukaan (esim jokaisena sunnuntaina ei saa olla töissä). Yksi lista on kolme viikkoa ja tässä saa olla kolme ns punaista vapaata eli vapaita, jotka toteutetaan aina. Voin siis suunnitella teatteri-ilta jo ensi syksylle.

Joku tykkää vuorotyöstä, joku ei. Itselleni sopii loistavasti :)

Kiitos kun vastasit. Mielenkiintoista kuulla miten tämmöiset tapahtuu :)

Missä työssä jokainen päivä on oikeasti erilainen?

Onko semmoista edes olemassa.  varmasti on jos yksinkertainen ihminen jolle se erilainen päivä tarkoittaa eri tuulen suuntaa tai eri ihmistä jonka näkee sen sekunnin.

Jokainen työ on ihan rutiinia ilman mitään uutta 99%

Tuo säännöllisten harrastusten mahdollisuus on varmasti päivätyön suurimpia etuja. Toisaalta kaikki ei edes harrasta mitään sellaista,vaan esim kuntosalia ja joogaa, johon löytyy hyvin mahdollisuuksia vuorotyössä.

Päivätyössä olet aina kiinni työsssä silloin kun muutkin, eli jo esim kampaajalle hankalampi päästä. Et saa useamman päivä vapaaputkia jolloin voi helposti tehdä pieniä reissuja sesongin ulkopuolella edullisesti. Jos pääset töistä klo 16, se on huomattavasti myöhemmin kuin esim 14,jolloin on vielä paljon päivästä jäljellä.Talvella esim. ulkoilumahdollisuus viikolla valoisaan aikaan huono. Kyllä noita vastaavia hyviä puolia löytyy paljon, jotka loppujen lopuksi tekee paljon elämänlaadulle.

Nimim. Itse alalla jolla ainoastaan päivätyötä.haluaisin vuorotyöhön.

Kyllä itse koen että hoitoalalla jokainen päivä on erilainen. Koska hoidettavat ihmiset ja vaivat vaihtuvat ja myös työkaverit, koska on vuorotyö. Aamut, illat ja yöt eroavat myös toisistaan hyvinkin paljon.

ei ikinä vuorotyötä mulle. Nyt menen joskus kymmenen aikoihin,ja lähden kun hommat valmiita tai alkaa kyllästyttään.

Kyllähän rutiinia on kaikki työt minunkin mielestä.  Se että eri naama tai kellonaika, ei muuta sitä että on  nähnyt ja kuullut samat asiat.

Oishan se aika ihmeellinen työ jos jokapäivä ois täysin uutta mistä ei ole ikinä kuullutkaan.

Teen 3vuoroa ja aika hyvin tässä kotiarki sujuu siinä ohessa. Yksi lapsi päiväkodissa, toinen koulussa. Puolisolla 1 vuorotyö. Päiväkotilapsella välillä myös arkena vapaata hoidosta ja lyhyempiä hoitopäiviä.

Itse saan nukkua yön jälkeen rauhassa viikolla, kun muu perhe on poissa.

Öisin taas en saa nukuttua kunnolla, jos lapsilla esim. kasvukipuja, niin siinä juostaan särkylääkkeitä etsimässä ja jalkoja hieromassa, vaikka olisi juuri tultu iltavuorosta ja aamulla taas töihin.

Tottakai joskus vähän väsyttää, mutten nuku päiväunia.

Kaikesta huolimatta teen mielummin 3vuoroa kun mitään muuta.

Te, jotka teette päivätyötä, miten saatte järjestettyä lasten hammaslääkärit, neuvolat, vasukeskustelut yms? Itse järjestän aina niihin vapaata. Arkivapaat on huippua, esimerkiksi salilla ja ruokakaupassa on mukavasti tilaa. Ennen iltavuoroa saa paljon asioita tehtyä, aamuvuoron jälkeen olen sohvan pohjalla...

Vierailija kirjoitti:

Jos menee kasiin niin ei tarvi edes herätä mitenkään aikaisin. Tai mikä nyt on aikasin kenellekin.

Minusta on ihanaa kun on illat ja viikonloput vapaat. Harrastukset yms on helppo toteuttaa ja voi sopia menoja pidemmällekin. Siis esim voi suunnitella nyt menoja vaikka marraskuulle kun tietää, että tona päivänä tohon aikaan oon taatusti vapaalla.

Miten vuorotyössä voi ostaa vaikka keikkalippuja puolen vuoden päähän? Tai vaikka harrastusmeno? Voihan sitä toivoa vapaaks, mut jos ei saakaan? Ei kai se itsestään selvää oo että toiveet aina toteutuu? (Ja ihan tosissani kysyn, en kettuillakseni. En minä näitä tiedä.)

Teollisuudessa vuorot tulee vuodeksi kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Perheelliselle vuorotyö on jatkuvaa säätämistä.

No jaa. Itse tehnyt kolmivuorotyötä viimeiset 22v. Epäsäännöllistä, mutta viimeiset 10 v meillä on ollut työaika-autonomia. Ihan täydellistä! Meillä on loistavat listantekijät jotka onnistuu aina sumplimaan ihmisten toiveet parhain päin, jokaisen elämäntilannetta kuunnellaan ja yritetään järjestää niin että jokainen tekee niitä vuoroja jotka parhaiten itselle sopii. Meillä on sellaisia työntekijöitä jotka eivät halua valvoa, ja sitten on niitä jotka tekevät öitä tosi mielellään. Yksi tekee mieluiten aamuja ja toinen iltoja. Suurin osa näistä pystytään toteuttamaan. Myös vuorojen vaihtaminen yleensä onnistuu hyvin.

Kolmivuorotyön ansiosta kaikki lasten neuvolat, kolmikantakeskustelut, vanhempainyhdistyksen tapahtumat on hoituneet helposti.

Miehellä liukuva työaika, periaatteessa päivätyö. Lapset on kaikki olleet normaalissa päiväkodissa (ei vuororyhmä siis). Ei ole meillä säädetty mitään. Jos mä en ole kotona, mies yleensä on. Jos jostain syystä kumpikaan ei ole, sitten on apuun pyydetty isovanhemmat tai kummit (hyvin, hyvin harvoin). Nykyään kun lapset on jo isoja koululaisia, ei ole enää sitäkään vähää säätämistä. Ainoastaan jos mulla on yövuoro ja miehellä ulkomaan työmatka, pyydän mun isän meille yöksi. Tätä tapahtuu ehkä kerran puolessa vuodessa.

Miksi tästäkin pitää vääntää? Mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Eli mitä hittoa? Jokainen eläköön omalla tyylillään, pääasia että huolehtii omasta ja vastuullaan olevasta elämästä.

Itse mietin miten joku jaksaa istumatyötä... Työ saa ollakin fyysisesti vähän raskasta, niin pysyy kunnossa

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästäkin pitää vääntää? Mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Eli mitä hittoa? Jokainen eläköön omalla tyylillään, pääasia että huolehtii omasta ja vastuullaan olevasta elämästä.

Ei me väännetä,me keskustellaan ;-) eri vaihtoehto hyvistä/huonoista puolista

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästäkin pitää vääntää? Mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Eli mitä hittoa? Jokainen eläköön omalla tyylillään, pääasia että huolehtii omasta ja vastuullaan olevasta elämästä.

Keskustelun vuoksi?

Vuorotyö. Olen tehnyt sitä päälle 30 vuotta ja en päivätöihin vaihtaisi. Teen paljon yövuoroa, mikä sopii hyvin minulle. 

Viikkovapaat on minusta mukavia ja muutenkin omaan rytmiin eläminen. Jos tiedän menon puolen vuoden päähän, saan sen vapaaksi, kun toivon. Toiveet menee ainakin niillä aina lävitse, jotka toivovat harvoin. Ne, jotka toivoo joka listaan monta vapaata, eivät aina saa niitä, koska se vaikuttaa liian paljon jo muidenkin työvuoroihin.

Olen ollut kohta parikymmentä vuotta päivätyössä, mutta vieläkin muistelen kaiholla vuorotyön ihanuutta. Elämä oli ihanan joustavaa, kun pystyi vuoroja vaihtamalla ja välillä vaikka tuplavuorot tekemällä järjestelemään pitkiä vapaita eikä yksikään työkaveri nyrpistellut tai ihmetellyt toisten vapaapäiviä, niinkuin nyt työpaikallani kytätään. Vuorotyön tekijänä sai lisäbonuksena joustavat työkaverit. Oli sitten ilta tai päivä vapaana, aina se tuntui lahjalta. Minulle vaihtelu toi vapauden tunnetta. Ja sunnuntaivuorojen tuplapalkka oli tuntuva lisä.

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka teette päivätyötä, miten saatte järjestettyä lasten hammaslääkärit, neuvolat, vasukeskustelut yms? Itse järjestän aina niihin vapaata. Arkivapaat on huippua, esimerkiksi salilla ja ruokakaupassa on mukavasti tilaa. Ennen iltavuoroa saa paljon asioita tehtyä, aamuvuoron jälkeen olen sohvan pohjalla...

Yksityisessä firmassa olen nuo lääkärit, neuvolat ym. jutut hoitanut työajalla. Työ ja koti samalla paikkakunnalla. Olen ottanut aamun ensimmäisen tai klo 15 jälkeen ajan noihin, niin työnantaja on suhtautunut aina hyvin.

Minä tein vuosia vuorotyötä ja kuinka ihanaa olikin normaali päivätyö sen jälkeen! Ehkä sinulla on kyse työstä ei työajasta? Minä tein samaa työtä kun olin vuorotyössä ja nyt kun teen päivätyötä.