Miten sanoa miehelle nätisti, etten haluakaan naimisiin?
Olemme olleet yhdessä noin 15 vuotta ja esikoisemme syntyy syksyllä. Emme ole kokeneet avioliittoa tarpeelliseksi ennen tätä, mutta lapsen syntyessä se tuo tiettyjä juridisia etuja. Ollaan nyt puhuttu, että mentäisiin naimisiin ihan maistraatissa ennen lapsen syntymää.
Tähän asti olen ollut siinä käsityksessä, että käytäisiin siellä maistraatissa ihan kahdestaan ja kerrottaisiin sitten läheisille myöhemmin. Mies on nyt kuitenkin kertonut ja kutsunut mukaan ainoan vanhempansa ja sisaruksensa. Tavallaan ymmärrän häntä, nämä kaksi ovat miehen ainoa perhe ja suku. Minun perheeni on kuitenkin paljon isompi, vanhempani, sisarukseni, heidän kumppaninsa ja lapsensa tekevät yhteensä jo lähes 20 ihmistä. En mitenkään voi jättää perhettäni kutsumatta ilman, että he loukkaantuvat syvästi, jos mies kutsuu omansa. Olemme kuitenkin aika läheisiä, enkä tahdo aiheuttaa pahaa mieltä. Jos menemme naimisiin ihan kahdestaan, en usko kenenkään siitä loukkaantuvan (paitsi miehen perheen, kun heille on jo asiasta kerrottu).
Minä en kuitenkaan halua mennä naimisiin noin monen ihmisen läsnäollessa. Jännitän sosiaalisia tilanteita ja huomion keskipisteenä olemista todella paljon ja siinä onkin varmaan suurin syy, miksi olen suhtautunut nihkeästi häihin koko pitkän suhteen ajan. Pelkään, että saan paniikkikohtauksen, enkä pysty menemään paikalle ollenkaan. Lisäksi toinen vanhempani aiheuttaa varmasti asiaan liittyen jotain draamaa (tässä toinen syy, miksen ole halunnut naimisiin). Myös tuleva vauva jännittää, en jaksaisi stressata enää mistään turhista hääjutuista, kun en mitään häitä koskaan halunnutkaan.
Mies ei tunnu ihan ymmärtävän näkökantaani. Hän ei ymmärrä, että vain hänen perheensä ei voi olla paikalla. En nyt halua loukata häntäkään, mutta haluaisin perua koko naimisiin menon ainakin toistaiseksi. Parisuhde on hyvällä mallilla, joten en halua erota tai muuttaa mitään meidän välillä.
Kommentit (25)
Koska kutsuiy perheesi maistraattiin en halua mennä kanssasi naimisiin. Heippa!
Etkö voi pyytää, että vain vanhempasi ja sisaruksesi tulisi paikalle ilman puolisoita ja lapsiaan? Luulisi, että ymmärtäisi jos kerrot tuon saman heille.
Voi sitä naimisiin mennä lapsen odotusaikana tai synnyttyäkin. Sanot ettet mene naimisiin läheisten läsnäollessa. Saavat sitten ilmoituksen, kun on naiminen hoidettu. Kahden kauppa ja kolmanen korvapuusti.
Itse kävin mieheni kanssa 44 vuotta sitten vihillä vain toimiston todistajien läsnäollessa. Vähän sitä ihmettelivät läheiset, mutta hyvin ovat selvinneet. Kuten huomaat ei se miten ja missä kenen läsnäollessa vihitään ole se merkitys vaan oma ja puolison sitoutuminen.
Asiahan on se kuinka paljon sitä haluaa painottaa ja antaa merkitystä vihkimiselle. Vanha traditio toi suvun läsnäolo.
Ja hän ei ymmärrä, jos kerrot asian juuri kuten kerroit meille? Onnea vaan yhteiseloon ja lapsen kasvatukseen, jos ei tuon vertaa osaa keskustella ja arvostaa toisen mielipiteitä.
Taitaa itselläsi olla paljon isompia ongelmia kun miehelläsi.
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi pyytää, että vain vanhempasi ja sisaruksesi tulisi paikalle ilman puolisoita ja lapsiaan? Luulisi, että ymmärtäisi jos kerrot tuon saman heille.
Kiitos vain vinkistä, mutta ainakin yksi sisaruksistani ja toinen vanhempani loukkaantuisivat tästä verisesti, kuvioon kuuluu myös vanhempien uudet puolisot ja muutakin sekavaa. On se kumma, kun yksi sopimuksen allekirjoittaminen tuntuu kuuluvan koko suvulle...
Ja mielestäni miehen olisi pitänyt sopia asiasta minun kanssani, ennen kuin alkoi kutsumaan ketään. Ymmärrän kyllä, ettei hän innoissaan malttanut olla kertomatta, enkä nyt ole hänelle mitenkään vihainen. En vain halua mennä tällä tavalla naimisiin, eikä minun välttämättä tarvitse mennä naimisiin ollenkaan. Tehdään mitä tehdään, joku tässä näyttää suuttuvan.
"Mä sanon sulle tän nätisti: Mä en halua sun kanssa naimisiin".
Onnelinen vaimo kirjoitti:
Voi sitä naimisiin mennä lapsen odotusaikana tai synnyttyäkin. Sanot ettet mene naimisiin läheisten läsnäollessa. Saavat sitten ilmoituksen, kun on naiminen hoidettu. Kahden kauppa ja kolmanen korvapuusti.
Itse kävin mieheni kanssa 44 vuotta sitten vihillä vain toimiston todistajien läsnäollessa. Vähän sitä ihmettelivät läheiset, mutta hyvin ovat selvinneet. Kuten huomaat ei se miten ja missä kenen läsnäollessa vihitään ole se merkitys vaan oma ja puolison sitoutuminen.
Asiahan on se kuinka paljon sitä haluaa painottaa ja antaa merkitystä vihkimiselle. Vanha traditio toi suvun läsnäolo.
Luitkos sinä aloitusta ollenkaan?
Minä ihmettelen kovasti tuota, miten aikuisen ihmisen elämä pitäisi mennä suvun ehdoilla. Totta kai te menette naimisiin silloin kun haluatte ja missä haluatte ja juuri niiden läsnäollessa ketä te sinne haluatte. Jos joku tuosta "verisesti" loukkaantuu, niin se on kyllä ihan hänen murheensa ja häpeänsä. Ei elämää voi elää jatkuvasti sillä tavalla, että kuulostelee ja pelkää mitä suku/ystävät/työkaverit ajattelevat.
Näytä miehellesi tuo, mitä jo kirjoitit tänne.
Tämä tarina toisteperin niin naiset huutaisivat kuorossa, että ei tuollaisen vässykkä miehen kanssa kannata mennä naimisiin ja jätä se etc.
Minkälaiset ristiäiset tai nimiäiset teillä on suunnitelmissa? Ollaanko niihin kutsumassa sisarukset ja vanhemmat? Voisiko naimisiinmenon hoitaa siinä samalla, että säästyisi ylimääräisiltä juhlinnoilta.
Kerro nuo syyt ja sano miehelle, että haluat mennä naimisiin joko kahden kesken tai et ollenkaan. Hän voi sitten valita onko hänelle tärkeämpää päästä naimisiin kanssasi vaiko miellyttää sukulaisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset ristiäiset tai nimiäiset teillä on suunnitelmissa? Ollaanko niihin kutsumassa sisarukset ja vanhemmat? Voisiko naimisiinmenon hoitaa siinä samalla, että säästyisi ylimääräisiltä juhlinnoilta.
Tämä voisi olla hyvä idea. Kaveripariskunta teki näin, he menivät raskausaikana maistraatissa naimisiin kaikessa hiljaisuudessa, ja naimisiinmenoa juhlistettiin sitten lapsen ristiäisten yhteydessä. Kahdet juhlat yhdellä iskulla.
Meillä oli ihan keskisuuret häät ja oikein kivat juhlat olivatkin. Ennen juhlia äitini ilmoitti, että hänen sydänystävänsä tulisi kutsua, että äidilläni olisi matkaseuraa. En kutsunut.
Anoppini ilmoitti, että hänen kuoleva veljensä pitäisi kutua, koska kokee muuten itsensä ulkopuoliseksi. 10stä sisaruksesta kutsuimme yhden, sen ainoan tädin, jonka kanssa olemme tekemisissä. Emme kutsuneet kuolevaa.
Tee kuten itsellesi parheiten sopii. Paras nyt varmaan perua häät, vetoat vaikka raskauspahoinvointiin. Tai menette niin pikapikaa naimisiin tyyliin huomenna, ettei kukaan ehdi mukaan. Kerrotte sitten myöhemmin, että olettekin jo naimisissa.
Ettekö te voi mennä naimisiin ihan keskenänne, ja sitten pitää myöhemmin sellaiset hääjuhlat, jotka molemmille sopii? En nyt muutenkaan ihan ymmärrä tätä kuviota. Voiko naimisiin meno (joka on pääasiassa varallisuusoikeudellinen oikeustoimi) olla jostain bileistä kiinni?
Tuossa on ihan niin nätisti se asia sanottu kuin sen voi.
Naimisiinmeno koskee molempia ja jos ei sulla ole hyvä olla sen asian kanssa niin ette mene naimisiin. Ainakaan nyt. Kyllä miehen se täytyy ymmärtää.
Jos ei ymmärrä niin ei, mutta voit silti perua.