Kumpi on pahempi, työtön maisteri vai puhelinmyyjä ylioppilas?
Olen nyt valintojen edessä. Olen ylioppilas, ja opiskelen surkeasti työllistävää humanistista alaa.
Olen myös hemmetin hyvä myyjä. Voisin elättää itseni puhelinmyynnillä, ja todennäköisesti niin käykin, kun pääsen makselemaan opintolainoja pois.
Olen miettinyt opintojen jättämistä kesken. Tuntuu turhalta ottaa enää lainaa, kun valmistun kuitenkin työttömäksi (tai siis puhelinmyyjäksi, koska alan töitä ei ole). Maisterin tutkinto olisi kuitenkin maisterin tutkinto.
Kumpi on paheksuttavampaa, työtön maisteri vai puhelinmyyjä?
Kommentit (8)
Itsensä elättäminen on aina kunniakkaampaa, paitsi tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä kuitenkin opiskelisin sen tutkinnon loppuun vaikka sitten ihan periaatteesta, oli ala nyt mikä tahansa. Minkä verran sulta puuttuu?
Jäljellä on kolmisen vuotta.
Ap
Opiskelisin töiden ohessa kandiksi ja hakisin sitten maisterihaussa jollekin työllistävämmälle alalle.
Jos se ei onnistu, opiskelisin töiden ohessa nykytutkinnon loppuun. Tutkinto on aina tutkinto.
Kolme vuotta jäljellä? No sitten ehkä valmistuisin kandidaatiksi, jotta saisin yhden tutkinnon valmiiksi. Jos ei ole motivaatiota jatkaa ja kuitenkin noin paljon jäljellä plus gradukin vielä edessä, niin sitten voisin ehkä jopa harkita opintojen jättämistä kandiin. T. eka vastaaja
Jos olet hyvä myyjä, olisit jo nyt töissä siten, että et tarvitse opintolainaa ja silti opinnot etenisi.
Eli oletko oikeasti hyvä myyjä, jos et jo nyt tienaa 30 000 e/v opintojen ohessa?
On mullakin maisterin tutkinto, ja teen koulutustani vastaamatonta työtä. Pääasia että on työtä. Mutta ap varmaan nuori, kannattaa kyllä edes yrittää työllistyä opiskelualalle.
Kerrotko vielä miksi päädyit opiskelemaan tuota? Sinulle on kuitenkin aika nopeasti valjennut, että se ei työllistä. Eikä humanistiseenkaan ole helppo päästä.
Kyllä mä kuitenkin opiskelisin sen tutkinnon loppuun vaikka sitten ihan periaatteesta, oli ala nyt mikä tahansa. Minkä verran sulta puuttuu?