Muistaako kukaan taistolaisuuden aikaa?
Onko täällä ketään joka on elänyt sitä aikaa kun taistolaiset meuhkasivat Suomessa? Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja taistolaiset vs. ilmastofasistit.
Kommentit (65)
En tiedä liittyykö tämä suoraan taistolaisuuteen -mutta ainakin suomettumisen aikaan; itse en voi ymmärtää tuon ajan asennetta oman kansan sotavetersaaneja kohtaan. Ajan henkihän oli se, että veteraaneja halveksuttiin yleisessä ilmapiirissä ja heitä syyllistettiin sotaan lähtemisestään. Minun käy niin sääliksi näitä ihmisparkoja jotka uhrasivat nuoruutensa, osin terveytensä ja monet henkensä ja sen jälkeen kokivat vielä paheksuntaa ja ylenkatsetta sotimisestaan.
En ylipäänsä ymmärrä tällaista asennetta että oman kansan sisältä nostetaan jokin ryhmä yleisen halveksunnan kohteeksi. Mistä tällainen ilmiö johtuu? Ovatko tällaiset ihmiset oman perheensäkin sisällä yhtä ahtaita? Eri tavalla toimivat tuomitaan. Ihmeellinen tarve hävetä oman kansansa jotain tiettyä osaa. Kai tällaiset ihmiset ovat ohittaneet oman häpeänsä kohtaamisen ja ulkoistaneet sen -milloin mihinkin- oman kuplansa ulkopuoliseen ryhmään.
Isäni oli lentäjä ja äiti opettaja, joten meidän naapurustossa ei juuri taistolaisia näkynyt. Enemmän niitä näkyi tiedotusvälineissä. Neuvostoliitossa käydessä ihmetytti, miten siellä oli kaikesta muusta paitsi vodkasta pula. Sukkahousupaketilla sai kaksi pulloa vodkaa.
Taistolaiset kävivät Neukkulassa innokkaasti. Ihmettelimme kotona, eikö edes reaalitodellisuuden näkeminen saanut heitä järkiinsä. Elivät varmaan jossain psykoosissa aivan kuin ilmastoöyhöttäjän nykyisin.
Kyllä muistan. Keskikoulussa oli kouluneuvosto ja lukiossa taistolaiset jo huiveineen ja marsseineen ja lukupiireineen houkuttelivat muitakin "tiedostavaan" ryhmäänsä. Luettiin Rauha S. Virtasen Selja-kirjoja ja oltiin niin huolissaan Etelä-Amerikan tilanteesta. Menin sinne, missä oli parhaimmat pojat ja vaihdoin puolta vähän väliä. Porvarinuoret pitivät rintanappeja. Voi sitä aikaa. Yliopistossa oli omat lehdet kaikilla ja niitä jaettiin ylioppilaskylässä ja lukupiirejä pidettiin yhteistiloissa. Omaa keskustalaista maalaistaustaa en tiietenkään uskaltanut kenellekään paljastaa. Kotona sitten isän kanssa ihmettelimme tätä touhua ja lähdimme peltoa kiveämään ja naapurin leskeä auttamaan maatöissä. Eli teimme käytännössä sitä, mistä muut vouhkasivat suureen ääneen. Autoimme heikompia ilman marsseja ja lauluja.
Nuoria on niin helppo vetää mukaan kaikkeen. Ryhmässä on helppo olla ja tietysti kaikkea vanhaa vastustetaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä liittyykö tämä suoraan taistolaisuuteen -mutta ainakin suomettumisen aikaan; itse en voi ymmärtää tuon ajan asennetta oman kansan sotavetersaaneja kohtaan. Ajan henkihän oli se, että veteraaneja halveksuttiin yleisessä ilmapiirissä ja heitä syyllistettiin sotaan lähtemisestään. Minun käy niin sääliksi näitä ihmisparkoja jotka uhrasivat nuoruutensa, osin terveytensä ja monet henkensä ja sen jälkeen kokivat vielä paheksuntaa ja ylenkatsetta sotimisestaan.
En ylipäänsä ymmärrä tällaista asennetta että oman kansan sisältä nostetaan jokin ryhmä yleisen halveksunnan kohteeksi. Mistä tällainen ilmiö johtuu? Ovatko tällaiset ihmiset oman perheensäkin sisällä yhtä ahtaita? Eri tavalla toimivat tuomitaan. Ihmeellinen tarve hävetä oman kansansa jotain tiettyä osaa. Kai tällaiset ihmiset ovat ohittaneet oman häpeänsä kohtaamisen ja ulkoistaneet sen -milloin mihinkin- oman kuplansa ulkopuoliseen ryhmään.
Tuli mieleen, että tuo oli ehkäpä Venäjän propagandaa. Nyt Venäjä käyttää äärioikeistoa propagandan levittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä liittyykö tämä suoraan taistolaisuuteen -mutta ainakin suomettumisen aikaan; itse en voi ymmärtää tuon ajan asennetta oman kansan sotavetersaaneja kohtaan. Ajan henkihän oli se, että veteraaneja halveksuttiin yleisessä ilmapiirissä ja heitä syyllistettiin sotaan lähtemisestään. Minun käy niin sääliksi näitä ihmisparkoja jotka uhrasivat nuoruutensa, osin terveytensä ja monet henkensä ja sen jälkeen kokivat vielä paheksuntaa ja ylenkatsetta sotimisestaan.
En ylipäänsä ymmärrä tällaista asennetta että oman kansan sisältä nostetaan jokin ryhmä yleisen halveksunnan kohteeksi. Mistä tällainen ilmiö johtuu? Ovatko tällaiset ihmiset oman perheensäkin sisällä yhtä ahtaita? Eri tavalla toimivat tuomitaan. Ihmeellinen tarve hävetä oman kansansa jotain tiettyä osaa. Kai tällaiset ihmiset ovat ohittaneet oman häpeänsä kohtaamisen ja ulkoistaneet sen -milloin mihinkin- oman kuplansa ulkopuoliseen ryhmään.
Kekkonen oli niin neukkumyönteinen, että piti jo pelkästään YYA-sopimuksen vuoksi mieluummin kumartaa kuin pyllistää itään päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20v kuluttua kysellään, että muistaako kukaan vihreiden eko fasist ien aikaa ja silloin omaa vihreyttä hävetään samalla tavalla kuin stalinismi tai taistolaisuutta.
Tyyliin muistatko ne ääliöt yritti tosissaan kieltää lihan syönnin ja polttomoottorit johonkin ilmastomuutokseen vedoten.
No toisaalta on e tuomiojan kaltainen idi ootti edelleen eduskunnassa horisemassa niin ei kannata aliarvioida vaalikarjan typeryyttä.
Enemmän saisi hävetä persuilua ja ääriporvarillisuutta.
Aatteita kuten vihreitä arvoja ja vasemmistolaisuutta voi kannattaa myös tolkullisesti.haista kukkanen...jos kukaannei laittais vastaan niinntäällä joikais klo 05:00 minareeteista aamu jooga ohjeet ja vaimosi ei voisi käydä ilman muumipukua kaupassa. Tyttösi olisi leikelty ja naimisissa esikoulusta päästyään. Vedän sut munista riippumaan kattoon jos vielä lauot omiasi. Mene V...ttu sinne I?Rakiin jos se on niin ihana paikka.
Kuulostat kouluttamattomalta ja sivistymättömältä ihmiseltä, eikä sinulla ole keskustelutaitoa. Tyypillinen oman puolueesi edustaja siis.
nämä olivat niitä neukkulan nuoleskelun aikoja
helsingissä maalattiin raitiovaunutkin aatteenpunaisiksi kun kieli lipitti oikein syvältä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan. Keskikoulussa oli kouluneuvosto ja lukiossa taistolaiset jo huiveineen ja marsseineen ja lukupiireineen houkuttelivat muitakin "tiedostavaan" ryhmäänsä. Luettiin Rauha S. Virtasen Selja-kirjoja ja oltiin niin huolissaan Etelä-Amerikan tilanteesta.
Miten Selja-kirjat liittyvät taistolaisuuteen? Ei ensimmäisissä osissa ollut politiikkaa tipan tippaa, ja viimeiset, Chile-osat ilmestyivät vasta 2010.
Kaikenlaisiin ideologioihin hurahtavat ovat jollain tavalla vielä kehittymättömiä ja vaikutukselle alttiita. Osa kehittyy siitä pois, osa jää ikuisesti aatteen vangiksi. Ei tarkoita, että henkilö on tyhmä. Mutta se viisaus puuttuu tai ei ole vielä kehittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias, enkä muista lapsuudestani mitään koko taistolaisuudesta. Olen kuullut siitä vasta aikuisena. Telkkarissa näytettiin vappumarsseja ja Neuvostoliiton puoluekokouksia ja paraateja, mutta ei ne meidän perheessä mitään merkinneet, ehkä vanhemmat vähän naureskelivat niille.
Sen sijaan muistan hyvin kyllä Koijärvi-liikkeen, sillä luonnonsuojelu oli tuolloin aivan uusi käsite. Olin jo lapsena innokas luonnossa ja metsissä kulkija.
Olet liian nuori, taistolaiset ovat nykyisin 60+ elleivät ole jo mullan alla.
Olen 49 eli syntynyt 1970 enkä muista taistolaisuutta. Erilaisia pioneerijuttuja oli lapsille ja kai ne olivat joku vasureiden nuorisojaosto. Tuli tämä taistolaisuus mieleen kun luin millaisella raivolla ja kritiikittömyydellä täällä meuhkataan ilmaston puolesta. Sitten on vielä tuo lastensuojelun sivujuonne kuinka herkästi palstalaiset olisivat ottamassa lapsia pois vanhemmiltaan enemmän rangaistuksena vanhemmille kuin lapsen edun vuoksi.
Suomalaisissa on joku juttu että on vaikea suhtautua asioihin neutraalisti. Ollaan puolesta tai vastaan mutta täydellä intensiteetillä ilman mitään harmaan sävyjä. Jos tästä tulisi totalitaristinen maa niin varmaan menisi kuin kulttuurivallankumous Kiinassa. Ei tarvittu edes salaista poliisia kuten muissa kommunistisissa maissa vaan ihmiset antoivat kilpaa toisiaan ilmi ja järjestivät vielä tuomioistuimetkin ja panivat tuomiot täytäntöön itse. Karmea skenaario.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan. Keskikoulussa oli kouluneuvosto ja lukiossa taistolaiset jo huiveineen ja marsseineen ja lukupiireineen houkuttelivat muitakin "tiedostavaan" ryhmäänsä. Luettiin Rauha S. Virtasen Selja-kirjoja ja oltiin niin huolissaan Etelä-Amerikan tilanteesta.
Miten Selja-kirjat liittyvät taistolaisuuteen? Ei ensimmäisissä osissa ollut politiikkaa tipan tippaa, ja viimeiset, Chile-osat ilmestyivät vasta 2010.
Tuolla Selja-kirjasarjalla pedattiin alkua. Sehän oli sosialidemokraattinen kirja, jos halusi lukea sellaisia, oli pestävissä täysin punaiseksi. Ensimmäisissä osissakin oli jo politiikkaa, Lintu pulpetissa -kirjassa varsinkin. Se on vain kirjoitettu piiloon, taitavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias, enkä muista lapsuudestani mitään koko taistolaisuudesta. Olen kuullut siitä vasta aikuisena. Telkkarissa näytettiin vappumarsseja ja Neuvostoliiton puoluekokouksia ja paraateja, mutta ei ne meidän perheessä mitään merkinneet, ehkä vanhemmat vähän naureskelivat niille.
Sen sijaan muistan hyvin kyllä Koijärvi-liikkeen, sillä luonnonsuojelu oli tuolloin aivan uusi käsite. Olin jo lapsena innokas luonnossa ja metsissä kulkija.
Olet liian nuori, taistolaiset ovat nykyisin 60+ elleivät ole jo mullan alla.
Olen 49 eli syntynyt 1970 enkä muista taistolaisuutta. Erilaisia pioneerijuttuja oli lapsille ja kai ne olivat joku vasureiden nuorisojaosto. Tuli tämä taistolaisuus mieleen kun luin millaisella raivolla ja kritiikittömyydellä täällä meuhkataan ilmaston puolesta. Sitten on vielä tuo lastensuojelun sivujuonne kuinka herkästi palstalaiset olisivat ottamassa lapsia pois vanhemmiltaan enemmän rangaistuksena vanhemmille kuin lapsen edun vuoksi.
Suomalaisissa on joku juttu että on vaikea suhtautua asioihin neutraalisti. Ollaan puolesta tai vastaan mutta täydellä intensiteetillä ilman mitään harmaan sävyjä. Jos tästä tulisi totalitaristinen maa niin varmaan menisi kuin kulttuurivallankumous Kiinassa. Ei tarvittu edes salaista poliisia kuten muissa kommunistisissa maissa vaan ihmiset antoivat kilpaa toisiaan ilmi ja järjestivät vielä tuomioistuimetkin ja panivat tuomiot täytäntöön itse. Karmea skenaario.
AP
Missään landellahan ei stallareita ollut, se oli puhtaasti isojen kaupunkien, etenkin Helsingin, kulttuuria.
Eikös nämä Iikka Kivet ja vastaavat hörhöt ole vähän kuin nykypäivän taistolaisia. Ovat julistaneet päävihollisikseen tavalliset työtäkäyvät perheenisät ja -äidit, jotka eivät yleensä lämpene ääriliikkeille. Tavoite (totalitaarinen) ja keinot (väkivaltaryhmien symppailu) samat kuin natseilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias, enkä muista lapsuudestani mitään koko taistolaisuudesta. Olen kuullut siitä vasta aikuisena. Telkkarissa näytettiin vappumarsseja ja Neuvostoliiton puoluekokouksia ja paraateja, mutta ei ne meidän perheessä mitään merkinneet, ehkä vanhemmat vähän naureskelivat niille.
Sen sijaan muistan hyvin kyllä Koijärvi-liikkeen, sillä luonnonsuojelu oli tuolloin aivan uusi käsite. Olin jo lapsena innokas luonnossa ja metsissä kulkija.
Olet liian nuori, taistolaiset ovat nykyisin 60+ elleivät ole jo mullan alla.
Olen 49 eli syntynyt 1970 enkä muista taistolaisuutta. Erilaisia pioneerijuttuja oli lapsille ja kai ne olivat joku vasureiden nuorisojaosto. Tuli tämä taistolaisuus mieleen kun luin millaisella raivolla ja kritiikittömyydellä täällä meuhkataan ilmaston puolesta. Sitten on vielä tuo lastensuojelun sivujuonne kuinka herkästi palstalaiset olisivat ottamassa lapsia pois vanhemmiltaan enemmän rangaistuksena vanhemmille kuin lapsen edun vuoksi.
Suomalaisissa on joku juttu että on vaikea suhtautua asioihin neutraalisti. Ollaan puolesta tai vastaan mutta täydellä intensiteetillä ilman mitään harmaan sävyjä. Jos tästä tulisi totalitaristinen maa niin varmaan menisi kuin kulttuurivallankumous Kiinassa. Ei tarvittu edes salaista poliisia kuten muissa kommunistisissa maissa vaan ihmiset antoivat kilpaa toisiaan ilmi ja järjestivät vielä tuomioistuimetkin ja panivat tuomiot täytäntöön itse. Karmea skenaario.
AP
Onhan se näin. Joko ollaan puolesta tai vastaan. Mutta kyllä me suomalaiset osaamme suhtautua neutraalistikin. Yleensä tämä tarkoittaa, että suljetaan silmät siltä, mitä ei haluta nähdä.
Menin ensimmäiseen kesätyöpaikkaani 14-vuotiaana 1970-luvulla. Ja kun sain ensimmäisen palkkani, liityin heti Animaliaan. En koskaan ollut mikään aktiivijäsen, mutta halusin maksaa jäsenmaksun. Jotta niillä, joilla oli rohkeutta toimia, olisi paremmin mahdollisuutta toimia. Mut oli kasvatettu siihen, että ihminen on luomakunnan ylin ja saa päättää ihan oman mielensä mukaan, mitä alemmille tehdään. Ei edes uskottu vielä, että eläimillä olisi mitään tunteita. Varsinkaan pelkoa, kauhua tms. 60-luvulla olin kerran vaarini kanssa soutelemassa. Kuten niin monet kerrat ennenkin. Yks kaks vaari viskasi säkin järveen ja kuulin kissanpentujen hätäisen naukumisen. Oli siihen aikaan ihan normaali tapa päästä eroon kissanpennuista, mutta mä muistan tuon kammottavan hetken varmasti vielä kuolinvuoteellanikin.
Olen aikuistuttuani oppinut suhtautumaan neutraalisti eli sulkemaan silmäni monilta asioilta tässä maailmassa. En enää edes ärsyynny asioista, jotka nuorena olisivat saaneet mut raivon partaalle. Tunnen vain hiljaista surua.
- Nro 11 -
60-luvun alussa syntyneenä elin lapsuuttani ja varhaisnuoruuttani. Muistan aggressiivisen rauhanliikkeen ja uskomattoman typerän sinisilmäsen Neuvostoliiton palvonnan ja maolaisen tai stalinistisen asenteen, jos et oo kanssamme oot meitä vastaan. Jollei Kekkosta ja tavallista järkevää "taantumuksellista" tavallista kansaa ois ollu niin kulttuurivallankumouksen yrittämisen lisäks varmaan oisvat yrittänä viiä Suomea itä-blokkiin, asevoimin. Kiusasvat mm. opetusministeri Marjatta Väänästä ja mädättivät ylen, jo silloin.
Aloitin opiskelut "punaisessa" kaupungissa just kun taistolaisuus alkoi mennä ohi. Deittailin yhden laululiikkeen jäsenen kanssa. Parhaat bileet, kivasti löysä moraali ja kaikki oli OK. Se jengi rupesi keksimään tasa-arvoasiat suhdepuolella. Nuoruuden hauskinta aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena taistolainen. Aikuistuttuani sanouduin irti koko vasemmistolaisuudesta, en enää kokenut aatetta omakseni. Porvarillistuin siis.
Tämän päivän ilmastovouhottajat ovat aivan samaa sakkia. Nuorilla on usein suuri tunteen palo, oikeudentunto ja tarve muuttaa maailmaa. Tietoa saa nykyisin kaikenlaista mutta vähäisellä elämänkokemuksella on hankala muodostaa järkevää kokonaiskuvaa asioista.
Tarvitseeko sanoakaan, että ilmastokiihkoiluun en lähde. Jos maapallon ilmasto lämpenee, emme me sille mitään voi. Ongelmapesäkkeitä ovat tietyt ylitiheät ihmispopulaatiot Aasiassa ja Afrikassa. Humanitääriset katastrofit niissä lisääntyvät emmekä me sillekään mitään voi. Syntyvyyden rajoittaminen on ainoa tehokas keino, kaikki muu on lapsellista hosumista mikä ei auta yhtikäs mitään.
Jokainen voi miettiä mitä on saatu aikaan massiivisella kehitysavulla Afrikkaan, kun ainakin siellä lisäännytään entistä tehokkaammin.Lämpeneehän se ilmasto. Ei johdu ihmisistä, vaan länsimaisesta elämäntyylistä.
Suurin osa maailman ihmisistä on ei-"länsimaalaisia" ja tuottavat kokonaisvolyymiltään suurimman osan ihmiskunnan co2 päästöistä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä liittyykö tämä suoraan taistolaisuuteen -mutta ainakin suomettumisen aikaan; itse en voi ymmärtää tuon ajan asennetta oman kansan sotavetersaaneja kohtaan. Ajan henkihän oli se, että veteraaneja halveksuttiin yleisessä ilmapiirissä ja heitä syyllistettiin sotaan lähtemisestään. Minun käy niin sääliksi näitä ihmisparkoja jotka uhrasivat nuoruutensa, osin terveytensä ja monet henkensä ja sen jälkeen kokivat vielä paheksuntaa ja ylenkatsetta sotimisestaan.
En ylipäänsä ymmärrä tällaista asennetta että oman kansan sisältä nostetaan jokin ryhmä yleisen halveksunnan kohteeksi. Mistä tällainen ilmiö johtuu? Ovatko tällaiset ihmiset oman perheensäkin sisällä yhtä ahtaita? Eri tavalla toimivat tuomitaan. Ihmeellinen tarve hävetä oman kansansa jotain tiettyä osaa. Kai tällaiset ihmiset ovat ohittaneet oman häpeänsä kohtaamisen ja ulkoistaneet sen -milloin mihinkin- oman kuplansa ulkopuoliseen ryhmään.
Tuo just oli sitä taistolaisuuden tulosta. Suomettuminen ja neuvostoliiton palvonta ja pelko.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli nuoruudessaan taistolainen, jopa taistolaisten vielä radikaalimpaa alaryhmää maolainen. Puhutaan nyt teini-ikäisten lukupiireistä, joissa puhuttiin kovia asioita ja saatiin ensi kontaktit vastakkaiseen sukupuoleen. Aikuistuttuaan mieskin sanoutui irti koko vasemmistolaisuudesta.
Taistolaisuus oli stalinismia. Ja maolaisuus on kiinalaista stalinismia. Stalinin kuoleman ja Malenkovin jälkeen Hrutshev vei neivostoliiton pois stalinismista, mikä johti suhteiden viilenemiseen Kiinan ja sen johtajan Mao tse tungin kanssa. Mao ihaili ja kannatti Stalinin jyrkkiä oppeja, siitä kiinalaisen stalinismin nimi.
Totta. Mä olen ollut iloinen siitä, että omat lapseni saivat käydä koulunsa aikana, jolloin sai olla kaveri kenen kanssa tahansa eikä tarvinnut miettiä, onko kaverin perhe liian köyhä tai liian varakas, matalasti vai korkeasti koulutettu tai edustaako väärää poliittista suuntausta. Nykyään taitaa olla kansa jakaantumassa taas kahtia, mutta toivon, ettei se tule vaikuttamaan ainakaan lasten kaverisuhteisiin.
- Nro 11 -