Lue keskustelun säännöt.
Välit poikki narsistiseen vanhempaan, ei jätä rauhaan
17.05.2019 |
Minulla on ollut välit poikki toiseen vanhempaani jo yli 6 vuotta, mutta hän ei vieläkään jätä minua rauhaan. Perheelläni on turvakielto ollut n.8 vuotta mieheni ammatin takia, joten esim. osoitettamme tai puhelinnumeroita ei ole mahdollista saada. Tietojani en luovuta mihinkään, en osallistu arvontoihin tmv.
Silti joka vuosi tämä vanhempi ottaa minuun yhteyttä kirjeitse ja sähköpostitse. Olen vaihtanut sähköpostini, joka kerta estin hänen sähköpostiosoitteestaan tulevat viestit, mutta joka vuosi hän teki uuden ja laittoi sitä kautta viestiä. Käyn joskus katsomassa vanhaa sähköpostiani ja aina siellä on viestejä häneltä, vähintään yksi vuodessa. En lue niitä ollenkaan, koska saan itseni sillä todella stressaantuneeksi.
Kirjeet menevät vuosia vanhaan osoitteeseen, mutta ne tietysti uudelleenohjataan uuteen osoitteeseen, kun asunnon nykyinen asukas palauttaa ne postiin. En lue kirjeitä, mutta laitan ne talteen siltä varalta, että jotakin tapahtuu.
Joka kevät ahdistun suunnattomasti, koska yhteydenotot tulevat yleensä kesällä. En pysty rauhoittamaan itseäni ja joka vuosi pelkään, että kirjeessä lukeekin nykyinen osoitteemme tuon vanhan sijasta.
Kun laitoin välit poikki, kerroin hänelle selvästi etten enää ikinä tahto olla missään tekemisissä hänen kanssaan, mutta hän ei vain jätä minua rauhaan.
Jos hankimme poste restante osoitteen, ohjautuvatko kirjeet uudelleen sinne? Onko muilla ollut samanlaista tilannetta, kuinka kauan narsisti jaksoi ennenkuin luovutti? Useimmat keskustelut koskevat narsistisia ex-puolisoita, jotka ovat luovuttaneet yleensä muutamassa vuodessa, mutta kauanko mahtaa kestää, jos ahdisteleva narsisti on vanhempi?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota, me muut palstalaiset emme osaa sanoa oikein mitään tilanteestanne, kun meillä ei ole sen toisen osapuolen mielipidettä sinusta saatavilla.
Voihan olla, että vanhempasi onkin vain sinusta huolissaan ja sinulla taasen on jokin mielenterveyshäiriö.
Kehotan kuitenkin sinua pitämään yhteyttä vanhempasi, joka näemmä kaipaa sinua kovasti.
Meillä kullakin on vain yhdet vanhemmat. Mielestäni heitä ei saisi jättää pulaan. Ties mikä hätä sun vanhemmallasi on ja tarvitsee apuasi. Lieneekö iäkäs jo?
Vierailija kirjoitti:
Tuota, me muut palstalaiset emme osaa sanoa oikein mitään tilanteestanne, kun meillä ei ole sen toisen osapuolen mielipidettä sinusta saatavilla.
Voihan olla, että vanhempasi onkin vain sinusta huolissaan ja sinulla taasen on jokin mielenterveyshäiriö.
Kehotan kuitenkin sinua pitämään yhteyttä vanhempasi, joka näemmä kaipaa sinua kovasti.
Meillä kullakin on vain yhdet vanhemmat. Mielestäni heitä ei saisi jättää pulaan. Ties mikä hätä sun vanhemmallasi on ja tarvitsee apuasi. Lieneekö iäkäs jo?
Ei, ei ole iäkäs. Hän on tehnyt niin paljon pahaa minulle, että aivan sama vaikka olisi mikä, niin makaa kuin petaa.
Hän voi naamioida tämän huolissaan olemiseksi, mutta niin ei todellakaan ole, hän tahtoo vain jatkaa kontrolloimistani, mutta etsiköön nyt uuden uhrin, minä kestin sitä yli 20v ja en todennäköisesti koskaan tule olemaan täysin tasapainossa hänen tekojensa takia.
Enkä kuvittele asiaa, minulla on ihmisiä, jotka minulle sanoivat kauan, että ei ole tervettä tämä vanhempani käytös, enkä kyennyt itse sitä näkemään vaikka kärsin todella paljon hänen takiaan. Nämä ihmiset myös auttoivat minut irti hänestä. Ja yksi näistä ihmisistä jotka näkivät mikä hän todellisuudessa on, oli virkaihminen.
Ap
Ei ole onneksi omaa kokemusta, mutta tsemppiä sinulle ap! Ja unohda tuon yhden horinat. Kaikki vanhemmat eivät todellakaan ansaitse yhteydenpitoa. Joskus on todellakin niin, että ihmisen täytyy pistää välit poikki kokonaan, jotta voi suojella itseään ja perhettään häiriytyneeltä lähiomaiselta.
Se vanhempasi haluu vain suojella sinua ja nyt kaipaa sinua.
Se on kauheaa, jos lapsi hylkää. Se, jota on itse hellinyt. Se, josta odotti kasvavan itselleen tasaveroista seuraa aikuisena ja se, jonka lapsia haluaisi hoitaa ja helliä välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole onneksi omaa kokemusta, mutta tsemppiä sinulle ap! Ja unohda tuon yhden horinat. Kaikki vanhemmat eivät todellakaan ansaitse yhteydenpitoa. Joskus on todellakin niin, että ihmisen täytyy pistää välit poikki kokonaan, jotta voi suojella itseään ja perhettään häiriytyneeltä lähiomaiselta.
Olen jo pitkään jättänyt omaan arvoonsa nuo jutut, että olen paha lapsi kun en pidä yhteyttä vanhempaani. Silti ne ärsyttävät, mutta en sen enempää heille perustele ratkaisuani.
Tämä vanhempi teki niin paljon sairaita juttuja, että kukaan ei niitä täällä edes uskoisi, enkä uskoisi varmaan itsekään jos minulle ei niitä olisi tapahtunut. Silti vieläkin, näin pitkän ajan päästä, välillä mietin kuvittelinko kaiken, mitä jos minä olenkin hullu. Juuri mitä hän minut yritti saada ajattelemaan kun olin vielä tekemisissä hänen kanssaan. Välillä jopa mietin, josko minä olinkin se narsisti.
Minua myös häiritsee paljon, että välillä kaipaan sitä, kun minulla oli vanhempi. En voi kieltää, etteikö vuosien aikana olisi ollut hyviäkin hetkiä, vaikka ne olivatkin harvassa. Silti olen välillä surullinen, ettei minulla ole vanhempaa, vaikka tämä oli ainoa oikea ratkaisu.
Ap
Jotenkin samoja kaikuja kuin itsellä vanhemman suhteen. Olen aikuinen mutta jäljessä itsenäistymisestä. Olen taloudellisesti hänestä riippuvainen. Huolenpito on sitä kontrollointia. Viimeksi kun murruin raha-asioiden takia, ehdotti puolisonsa minun "hakevan apua." Tunteet medikalisoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se vanhempasi haluu vain suojella sinua ja nyt kaipaa sinua.
Se on kauheaa, jos lapsi hylkää. Se, jota on itse hellinyt. Se, josta odotti kasvavan itselleen tasaveroista seuraa aikuisena ja se, jonka lapsia haluaisi hoitaa ja helliä välillä.
Jos tahtoisi suojella, suojelisi itseltään. Hän kaipaa minua vain siksi, että oli onnistunut alistamaan minut yli 20 vuodeksi ja se oli helppoa, koska olin hänen armoillaan koko ikäni enkä kyseenalaistanut mitään vuosiin.
Jos ei tahdo lapsensa hylkäävän, kannattaisi kohdella tätä hyvin. Mitenkäs se sanonta meni, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Hänellä oli vuosia aikaa muuttaa käytöstään ja annoin monta tilaisuutta vakavan keskustelun jälkeen, ennenkuin sanoin että nyt riittää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se vanhempasi haluu vain suojella sinua ja nyt kaipaa sinua.
Se on kauheaa, jos lapsi hylkää. Se, jota on itse hellinyt. Se, josta odotti kasvavan itselleen tasaveroista seuraa aikuisena ja se, jonka lapsia haluaisi hoitaa ja helliä välillä.
Syyllistäminen, sitä saa kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin samoja kaikuja kuin itsellä vanhemman suhteen. Olen aikuinen mutta jäljessä itsenäistymisestä. Olen taloudellisesti hänestä riippuvainen. Huolenpito on sitä kontrollointia. Viimeksi kun murruin raha-asioiden takia, ehdotti puolisonsa minun "hakevan apua." Tunteet medikalisoitu.
Alussa, kun katkaisin välimme, luin muutaman kirjeen kun niitä tuli useampi vuodessa. Jokaisessa niistä yritti kiristää minua rahalla, koska tiesi minulla olevan huono rahatilanne. Hän ei koskaan antanut minulle "omilleen muutto rahaa", jonka isovanhempani olivat minulle säästäneet, mutta vanhempani nimiin. Sillä hän sitten yritti minua kiristää palaamaan, mutta sen virheen tein useasti ennen lopullista välien katkaisemista. Joka kerta kun palasin, annoin uuden tilaisuuden ja tuli puhe tästä rahasta, aina tuli sama "En minä sitä nyt kyllä sinulle anna, ehkä myöhemmin, katsotaan kun aikuistut, sitten kun minusta ansaitset sen" jne. Kyse oli kuitenkin useasta tuhannesta eurosta, joka olisi helpottanut paljon, mutta mikään rahasumma ei saisi minua enää koskaan ottamaan yhteyttä häneen, vaikka rahatilanne vieläkin on huono.
Älä ota rahaa enää tältä vanhemmaltasi, se on vain yksi kontrollointi keino!
Ap
Jokin sinullakin on jäänyt kesken tuossa suhteessa. Muutoin olisit iloinen, että pääset noinkin vähällä. Sen lisäksi säästät kirjeet. Muutenkin annat asian vaikuttaa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokin sinullakin on jäänyt kesken tuossa suhteessa. Muutoin olisit iloinen, että pääset noinkin vähällä. Sen lisäksi säästät kirjeet. Muutenkin annat asian vaikuttaa liikaa.
Annan kyllä tämän vaikuttaa liikaa, mutta hän teki niin paljon pahaa minulle, että ahdistun väkisinkin näistä yhteydenotoista. Tottakai olen siitä iloinen, että hän laittaa vain viestejä ja lähettää kirjeitä, turvakielto on voinut silti estää isommat tilanteet, kun ei tiedä osoitetta.
Säästän kirjeet ja viestit, jos joskus tapahtuu jotakin. Silloin minulla on kaikki yhteydenotot tallella, jotta ei ole vain minun sanani siitä, ettei ole jättänyt minua rauhaan. En ole vuosiin avannut kirjeitä, en tiedä vaikka niissä olisi uhkailuja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole onneksi omaa kokemusta, mutta tsemppiä sinulle ap! Ja unohda tuon yhden horinat. Kaikki vanhemmat eivät todellakaan ansaitse yhteydenpitoa. Joskus on todellakin niin, että ihmisen täytyy pistää välit poikki kokonaan, jotta voi suojella itseään ja perhettään häiriytyneeltä lähiomaiselta.
Olen jo pitkään jättänyt omaan arvoonsa nuo jutut, että olen paha lapsi kun en pidä yhteyttä vanhempaani. Silti ne ärsyttävät, mutta en sen enempää heille perustele ratkaisuani.
Tämä vanhempi teki niin paljon sairaita juttuja, että kukaan ei niitä täällä edes uskoisi, enkä uskoisi varmaan itsekään jos minulle ei niitä olisi tapahtunut. Silti vieläkin, näin pitkän ajan päästä, välillä mietin kuvittelinko kaiken, mitä jos minä olenkin hullu. Juuri mitä hän minut yritti saada ajattelemaan kun olin vielä tekemisissä hänen kanssaan. Välillä jopa mietin, josko minä olinkin se narsisti.
Minua myös häiritsee paljon, että välillä kaipaan sitä, kun minulla oli vanhempi. En voi kieltää, etteikö vuosien aikana olisi ollut hyviäkin hetkiä, vaikka ne olivatkin harvassa. Silti olen välillä surullinen, ettei minulla ole vanhempaa, vaikka tämä oli ainoa oikea ratkaisu.
Ap
Tuttu kaipuu tuo kun kaipaa vanhempaa. Mutta tiedostat, että sellaista ei ole olemassakaan. On vain sydämessä puristava suru ja tyhjyys, yksinäisyys. Kaipaa tukea, rakkautta ja lohtua mitä ei ole koskaan saanut. Sitä, että kun on musertumaisillaan niin vanhempi sanoisi hellästi, että "rohkeutta tyttöseni, sinä pärjäät kyllä".
Jossain vaiheessa kaipuu hälvenee ja hyväksyt, että sinulla ei ole koskaan ollut hyvää vanhempaa eikä tule olemaankaan. Sinusta on tullut vahva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ollut rahan perässä? En minä äidiltäni rahaa pyydä vaikka mikä olisi.
Sinä olet se narsisti. Tätä sanaa käytetään liikaa.
On normaalia että vanhempi haluaa olla yhteydessä.
Kasva jo!
Mun äiti teki mulle pahaa mutta en ole katkaissut välejä.
Ymmärrän että hän oli sairas.
Ap tämä on vähän huono paikka kysellä neuvoa tuollaisessa asiassa, koska ihmiset jotka eivät ole kokeneet samaa eivät ymmärrä eivätkä usko todeksi.
T. Eräs jolla vähän samanlainen tilanne kuin sinulla
Narsisti ei koskaan muutu. Ei ikinä.
Mutta sinä voit katkaista tunnesiteesi.
Älä mieti häntä ollenkaan, älä ahdistu.
Käytännön asiat ei ole tunneasioita. Anna paskan haista yksinään. Mieti jotain muuta.
Olen jo vuosia sitten hyväksynyt, että minulla ei ollut koskaan välittävää vanhempaa, hän ei koskaan tukenut minua, polki vain minut maan rakoon ja unelmani myös. Nauroi tavoitteilleni ja lyttäsi kaiken sanomani. Silti olen surullinen asiasta. Huomaan myös, kun vaikka joku suree kovasti vanhempansa kuolemaa, ihmettelen että miksi. Minun on vaikea käsittää, jos jollakin on läheiset välit vanhempiinsa tai antaa heidän mielipiteensä vaikuttaa päätöksiinsä. Minulle on itsestään selvää, että sillä ei ole väliä.
En ole ollut rahan perässä, mutta olisin tottakai tahtonut minulle säästetyn pesämunan kun muutin pois kotoa, tottakai se olisi helpottanut paljon montaa asiaa. Monesti myös sen avulla sai minut luokseen "keskustelemaan", eli pääsi taas haukkumaan ja ivaamaan minua.
Ap
Jos koet, että vanhempasi on kontrolloinut sinua lapsena, niin sen kuuluukin olla niin.
Kasvatukseen kuuluu kontrollointi. Kotiintuloajat, nukkumaanmenoajat, rahankäyttö, media-aika jne jne. Kontrollointi kuuluu asiaan eikä se vanhemmankaan kannalta mukavaa hommaa ole. Mutta lasta pitää kasvattaa. Rajoja (=kontrollointia) ja rakkautta.
up