Lue keskustelun säännöt.
Hankala tilanne yo-juhlakutsun suhteen
Yyhoo, mutta ei wt
17.05.2019 |
Tilanne on se, että tyttö pääsee yo:ksi. Poikani on ollut hänen poikaystävänsä 4 kk ja käynyt tytön perheen luona. Tyttö on käynyt minun luonani kaksi kertaa.
Tyttö halusi kutsua minut juhliinsa. Kortissa oli vp, joten lähetin hänen äidilleen viestin jossa kiitin kutsusta ja ilmoitin pääseväni paikalle. Parin tunnin kuluttua tuli tervetuloa-viesti ja maininta että mukava tutustua. Laitoin siis tämän vp:n ilman sen isompaa miettimistä. Poikani menee myös koululle ja iltajuhliin, joten minulla ei ole seuralaista. Olen ollut koko ikäni totaaliyksinhuoltaja. En tunne yhtään ketään koko juhlapaikasta, paitsi tietysti tytön.
Nyt alkoi kaduttaa. Tuli jotenkin sellainen olo, että olenko nyt punkeamassa aivan vieraitten ihmisten juhliin (mikä on totta) vähän niinkuin täyteporukaksi. En tiedä oliko tyttö edes kertonut kutsuvansa minutkin. Normaalitilanteessa en ole kiinnostunut tapaamaan työtön vanhempia.
Mitä tekisin? Ilmoitin saapuvani. En haluaisi olla pissapää ja peruuttaa. Jo poikanikin takia.
Miksi en miettinyt tarkempaan tilannetta, kiittänyt kutsusta ja lähettänyt yo-tervehdyksen postitse tai poikani mukana? Onko tässä enää mitään tehtävissä? Hirvittää, että iso talo on täynnä minulle aivan vieraita ihmisiä, kukaan ei tunne minua enkä minä tunne ketään. Pelottaa suorastaan. Pojalle jo sanoin että pistäydyn tietenkin vain puoleksi tunniksi enkä tule heti juhlien alettua. Hän taas ei voi olla escorttini muista syistä.
Tulee nyt sellainen outo fiilis, että olenko keräämässä huomiota myöhäisellä saapumisellani. Joudunko silmätikuksi? Kukaan ei tiedä kuka minä olen, eikä sillä ole edes väliä.
Tiedän kyllä yo-juhlakutsun luonteen. Tuntuu vain hassulta lähteä vieraiden ihmisten juhliin. En ole edes naapuri, vaan ihan nobody enkä edes halua tutustua tytön vanhempiin sen kummemmin. Tuo hauska tavata on tietysti vain fraasi mutta mogaanko menemällä paikalle vai mitä teen?
Kommentit (25)
????
Olet tytön poikaystävän äiti. 4kk seurustelu on jo ok pituinen tuon ikäisillä.
Ehkä enemmän olisin huolissani yleisesti siitä ettet koe kiinnostusta tutustua tyttöön ja hänen vanhempiinsa enempää.
Taidat olla vain luonteeltasi ujo. Et mitään avecia tuonne tietenkään tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuleehan niitä kesäflunssia ja muita sopivia viimehetken poisjääntisyitäitsd kullekin ajoittain. Pistät pojan mukana pahoittelut ja sillä selvä.
Tottakai menet juhliin. Tuohan on juuri hyvä ensitapaaminen, voitte vaihtaa muutaman sanan lapsistanne mutta ei tarvitse mitään syvällisiä jutella. Juot kahvia ja syöt kakkua, kehut ja kiität. Sitten voit lähteä. Keksit vaikka jonkin toisen menon minne kiire.
Olen tavannut tytön kaksi kertaa, tyttö on mukava. Asuu vielä kotonaan. Poikani on muuttanut omaan kotiinsa jo aikoja sitten. En tosiaankaan ole sitä mieltä, että ensimmäisen tyttöystävän vanhempiin pitää tutustua. Tytön vanhemmat ovat varakkaita, itse olen ollut pitkään työtön, mutten täysin varatonkaan.
Ehkä olen ujo. Tuli vain tunne, että tiesikö hänen vanhempansakaan kenelle kaikille kutsuja toimitettiin. Minä sain omani poikani kautta.
Pitäisi vain kai mennä kylmästi, koska olen ilmoittanut saapuvani. En vain pidä vieraiden ihmisten kotiin juhlimaan menemisestä. En siis tunne sieltä ketään, paitsi tytön enkä voi häntä varata itselleni. Tulee sellainen olo, että minun läsnäoloani ihmetellään.
Ap
Sinne vaan luomaan uusia tuttavuuksia. Mistä sitä tietää vaikka paikalla olisi joku kiva sinkkumies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettelemistä siinä on jos juhlakalun poikaystävän äiti on paikalla? Kun ei kuokkavieraasta kuitenkaan ole kyse.
En ole ollut yksissäkään kellonlyömällä alkavissa yo-juhlissa. Monella on useammat juhlat ja vieraita tulee ja menee sen takia. Ei tuota tarvitse stressata. Pyörähdät kohteliaisuuskäynnillä ja jatkat sitten matkaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut tytön kaksi kertaa, tyttö on mukava. Asuu vielä kotonaan. Poikani on muuttanut omaan kotiinsa jo aikoja sitten. En tosiaankaan ole sitä mieltä, että ensimmäisen tyttöystävän vanhempiin pitää tutustua. Tytön vanhemmat ovat varakkaita, itse olen ollut pitkään työtön, mutten täysin varatonkaan.
Ehkä olen ujo. Tuli vain tunne, että tiesikö hänen vanhempansakaan kenelle kaikille kutsuja toimitettiin. Minä sain omani poikani kautta.
Pitäisi vain kai mennä kylmästi, koska olen ilmoittanut saapuvani. En vain pidä vieraiden ihmisten kotiin juhlimaan menemisestä. En siis tunne sieltä ketään, paitsi tytön enkä voi häntä varata itselleni. Tulee sellainen olo, että minun läsnäoloani ihmetellään.
Ap
Olet kamalan epävarma itsestäsi. Mahtaa olla raskasta. Mitä jos kokeilisit toimia kuten kuka tahansa hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen toimisi? Ensinnäkään et mieti tuollaisia, että tietävätköhän tytön vanhemmat kutsustasi. Kyllä he varmaan tietävät tai jos eivät tiedä, se on heille ok koska luottavat tyttärensä valintoihin. Se, että käyt juhlissa, ei tarkoita että pitäisi syvällisesti alkaa tutustua vanhempiin. Voit tervehtiä heitä ja vaihtaa muutaman sanan (tarvittaessa mieti etukäteen jokin aihe, josta voit jutella), ja sen jälkeen kysyä missä vessa on. Näin saat tilanteen poikki nopeasti.
Sitten käyt vessassa jonka jälkeen etsit poikasi tai tämän tyttöystävän, käyt sanomassa heille muutaman sanasen. Hetken kuluttua, syötyäsi kakkua ja juotuasi kahvit, menet kiittämään vanhempia juhlista ja kehut tarjoiluja. Pahoittelet että sinulla on toisetkin juhlat samana päivänä, joten joudut lähtemään ja toivotat heille oikein mukavaa päivää.
Siinä se. Muista hymyillä ja suhtautua myönteisesti ihmisiin, joille juttelet. Onnistut varmasti!
No hei, poika ja tyttö voi olla jo viikon päästä eronneet ja säästyt juhlilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekaan vaan! Tuskin siellä muutkaan kaikki toisiaan tuntee, kun on naapuria, kaveria ja kummia ja mummia... varmasti löydät juttukavereita :) Tsemppiä ja kivoja kekkereitä!
Tuohan on mukava tapa tutustua tytön perheeseen. Kukaan ei ihmettele sitä, miksi et tunne muita, koska eiväthän muutkaan vieraat kaikki tunne toisiaan. Jotkut tuntevat, he juttelevat tiiviimmin omissa porukoissa, mutta älä siitä häiriinny vaan etsiydy muiden ei niin tiiviisti keskustelevien seuraan ja small talkaa jotakin mukana. Varmaan kivat juhlat, kevyet vieraan kannalta, koska todennäköisesti ihan pistäytyminenkin riittää. Eli jos vertaat tilannetta siihen, että tyttöystävän vanhemmat oisivat kutsuneet sut vaikkapa kahville, joutuisit olemaan jopa useamman tunnin. Nyt varmaan lyhytkin visiitti on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa niin kaivattaisiin käytöstapa koulutusta, niin ei kenenkään tartteisi jännittää YO-juhliin menoa...
Mene vaan. Olet ilmoittanut meneväsi (yksin) joten Sinua odotetaan. Miksi ajattelet joutuvasi silmätikuksi?
Toisaalta ymmärrän, ettei se uuteen paikkaan yksin meneminen ole aina helppoa. Muttet jää sinne asumaan vaan käväiset kahvilla. Voihan siellä olla jonkun sukulaisen uusi kumppanikin, joten hän herättää enemmän uteliaisuutta kuin Sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menet nauttimaan juhlista! Olen itsekin ollut juhlissa joissa en tunne oikeastaan kuin kutsujan. Syöt, kävelet skumppalasi kädessä ja höpötät niitä näitä. Jos et osaa small talkia-joku/muut osaa ja ottaa tämän huomioon.
Voit myös katsella taloa ja kysellä talon historiasta, esineiden tarinoista ja perheestä.
Relaa niin kaikki menee ihan hyvin!
Vierailija kirjoitti:
No hei, poika ja tyttö voi olla jo viikon päästä eronneet ja säästyt juhlilta!
Peukut pystyyn nyt vaan!
Joo en tiedä miksi tämä nyt alkoi jännittää niin paljon. En tosiaankaan ajatellut että minuun haluttaisiin tutustua lähemmin. Tuntuu vain oudolta. En ajatellut jäädä tutustumaan tai asumaan juhliin. Toivoin että olisin voinut mennä poikani kanssa yhdessä sisään. Ensimmäisenähän tulevat sukulaiset yleensä ja olin ajatellut että menisimme yhdessä joskus parin tunnin kuluttua juhlien alkamisesta.
En ole vieläkään kovin vakuuttunut menemisestäni. Kiusaannun jos pitää alkaa smalltalkata, en jaksa sellaista enää.
Ap
Turhaan strassaat, jos vielä juhlapäivänkin tuntuu, ettet millään halua mennä, aina voit jäädä pois. Kyse on kuitenkin vaan yo-juhlasta.
Kuule ap - se on sinun poikasi. Ei puolisosi. Tuntuu siltä että poikasi on jotenkin mielessäsi ottanut kumppanin ja avecin roolin ja se ei ole hyvä.
Poikasi elää omaa elämäänsä (nähtävästi jo nyt koska kerroit ettei hän asu enää kotona) ja ennemmin tai myöhemmin hänellä on oma perhe ja oma kumppani. Hän ei ole se jonka kanssa menet juhliin jne vaan hän menee perheensä kanssa. Sinä toki tulet myös jos on kutsuttu mutta et voi ripustautua poikaasi.
Ylioppilasjuhlien luonteeseen kuuluu, ettei siellä kaikki vieraat tuntikausia ole. Monilla on useammat juhlat samana päivänä, joten ei yksiin juhliin välttämättä voi jäädä pitkäksi aikaa vaikka haluaisikin. Samasta syystä vieraat usein tulevat eri aikoihin. Ei tällaista kukaan ihmettele eikä sitä minusta tarvitse alkaa edes selittämään.
Etikettiin voisi katsoa kuuluvaksi, että tervehdit ja onnittelet sekä ylioppilasta että hänen vanhempiaan. Viet mukanasi kukkia ja kortin. Juot kupillisen kahvia/teetä ja syöt jotain pientä. Vaihdat muutaman sanan juhlakalun, emännän/isännän ja vaikka joidenkin juhlavieraiden kanssa. Sen jälkeen voit aivan hyvin kiittää isäntää/emäntää ja lähteä.
Minusta tällainen tilaisuus kuulostaa hyvältä tavalta tavata tytön vanhemmat. He kuitenkin saattavat pitää tapaamista tärkeämpänä kuin sinä, kun heidän lapsensa asuu vielä lapsuuskodissaan. He tuskin ehtivät mitenkään erityisen pitkään kanssasi jutella, joten pääset todennäköisesti helpolla. Eikä sinulta mitään aveceja vaadita ja koska sinut on kutsuttu ja tervetulleeksi toivotettu, ei kukaan sinun läsnäoloasikaan ihmettele.
Mitä hittoa, sut on kutsuttu, joten menet sinne juhliin, etkä mieti asiaa sen enempää.