Mies haluaa minut kotirouvaksi - olenko kohtuuton kun vaadin avioliiton ilman avioehtoa?

Pikemminkin sinun pitää vaatia avioehtosopimus, joka turvaa sen, että eron sattuessa saat esimerkiksi puolet omaisuudesta. Näinhän ei muuten käy toisin kuin monet luulevat. Erossa kumpikin pitää omaisuutensa ja köyhemmän saama tasinko on vähemmän kuin arvelet.

Ei tulisi mieleenkään vaatia avioliittoa ilman avioehtoa, jos olisin sinun tilanteessasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla tai tulevalla puolisollasi olisi jokin erityinen omaisuus tai omaisuuden kohde (arvokas kiinteistö, kokoelma tms.) niin avioehto olisi paikallaan ja siihen voitaisi kirjata, ettei toisella ole tuohon nimenomaiseen yksittäiseen kohteeseen mitään osuutta. Mutta jos tällaista omaisuutta ei ole, niin avioehto tuntuisi ehkä jossain mielessä kiusanteolta. Onko siis jotain perusteita sellaista edes laatia?

Perusteet avioehdolle on miehen näkökulmasta olemassa. Kiinteistöjä sekä miehen yritys.

Ap

Mutta jos miehesi omistaa kiinteistöt ja yrityksen nyt, niin ethän sinä ilman avioehtoakaan pääse käsiksi siihen omaisuuteen, joka miehellä on ennen avioliittoa. Eikö siihen lasketa vain liiton aikana tienattu omaisuus muutenkin. Ja voittehan te sulkea vielä erikseen nuo pois, sillä en kyllä näe, että miehen ennen liittoa hankittu omaisuus kuuluisi sinulle mitenkään. Vasta se mitä hän tienaa avioliiton aikana voisi olla sellaista, minkä hankinnassa sinä häntä olet tavallaan häntä auttanut home makerina.

Jos haluat itse jatkaa opiskelua, jatkat. Mies voi kuolla, jättää tai mitä vaan.

Itse en suostuisi ikinä naimisiin ilman avioehtoa, mutta ap:n tilanne erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei nyt naiset, hävetkää! Olen ihan satavarma, että teistä kukaan ei olisi valmis elättämään mielenterveysongelmaista miestä niin, että mies saisi vaan olla ja vielä viedä erossakin puolet mennessään sen jälkeen, kun olette elättäneet yksin molempia x vuotta. 

Mä en myöskään vaatisi häntä jäämään kotiin siivoamaan ja kokkaamaan mulle, vaan kannustaisin tekemään osa-aikatyötä tai opiskelemaan. Toki jos mä olettaisin, että hän jää kotiin ja toimii mulle ilmaisena taloudenhoitajana, niin silloin myös ottaisin hänestä vastuuta työntekijänä, joka työskentelee päivänsä parantaakseen minun elämänlaatuani.

Mies ei ole vaatinut. Lisäksi kukaan ei tiedä miten hyvä panos jollain mielenterveyseläkeläisellä on edes arkielämän pyörittämiseen, voi olla että ap:n mies tienaa elannon ja vielä kotonakin huolehtii ap:sta. Jos ap ei ole työkykyinen, ei voi saada työntekijän etuja töissä eikä kotona. Olisi onnellinen, että joku on valmis pitämään huolta ja elättämään edes hetkessä. 

Miksi ihmeessä menette avioon. Kummallakin on oma omaisuutensa ja sillä siisti. Nautit niin kauan kuin voit.

Lapsia ei mielenterveytensä menettäneen pidä hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla tai tulevalla puolisollasi olisi jokin erityinen omaisuus tai omaisuuden kohde (arvokas kiinteistö, kokoelma tms.) niin avioehto olisi paikallaan ja siihen voitaisi kirjata, ettei toisella ole tuohon nimenomaiseen yksittäiseen kohteeseen mitään osuutta. Mutta jos tällaista omaisuutta ei ole, niin avioehto tuntuisi ehkä jossain mielessä kiusanteolta. Onko siis jotain perusteita sellaista edes laatia?

Perusteet avioehdolle on miehen näkökulmasta olemassa. Kiinteistöjä sekä miehen yritys.

Ap

Mutta jos miehesi omistaa kiinteistöt ja yrityksen nyt, niin ethän sinä ilman avioehtoakaan pääse käsiksi siihen omaisuuteen, joka miehellä on ennen avioliittoa. Eikö siihen lasketa vain liiton aikana tienattu omaisuus muutenkin. Ja voittehan te sulkea vielä erikseen nuo pois, sillä en kyllä näe, että miehen ennen liittoa hankittu omaisuus kuuluisi sinulle mitenkään. Vasta se mitä hän tienaa avioliiton aikana voisi olla sellaista, minkä hankinnassa sinä häntä olet tavallaan häntä auttanut home makerina.

Kyllä vaan lasketaan kaikki eikä ap:lla ole mitään osaa eikä arpaa noihin moraalisesti, siksi avioehto. 

Vierailija kirjoitti:

Jos mies nimenomaan haluaa sut kotiin, niin siinä tapauksessa mielestäni ei avioehtoa. Ei sun todellakaan kannata jäädä ilman minkäänlaista tulevaisuudenturvaa miehen toiveen takia.

Tämä,jos mies kieltää työnteon saat vaatia avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies nimenomaan haluaa sut kotiin, niin siinä tapauksessa mielestäni ei avioehtoa. Ei sun todellakaan kannata jäädä ilman minkäänlaista tulevaisuudenturvaa miehen toiveen takia.

Tämä,jos mies kieltää työnteon saat vaatia avioehtoa.

Kyllä ja koska mies ei ole kieltänyt vaan suositellut ap:n oman terveyden vuoksi, kannattaa ap:n jatkaa oman turvaverkkonsa rakentamista, koska se häntä houkuttaa tai ainakin uskoo sellaisen voivansa saavuttaa. Tai vähintään uskottelee itselleen.

Et pysty terveydentilasi takia muutenkaan pysty elämättämään itseäsi. Mies esittänyt asian sinulle vain mahdollisimman hellällä ja korrektilla tavalla. Onhan se hienotuntuisempaa ajatella, että olet kotirouva kuin mielenterveysongelmista kärsivä työkyvytön eläkeläinen.

Ajattele asiaa miehen kannalta. Hän on ollut valmis jo kantamaan sinusta taloudellisen vastuun jo pidemmän aikaa. Jos olisin miehesi ystävä rukoilisin häntä vaatimaa avioehtoa, ihan hänen oman tulevaisuutensa varalta. Olisi hyvin epäoikeudenmukaista mahdollisen ikävän eron sattuessa, jos mies menettäisi vielä puolet rakentamastaan omaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla tai tulevalla puolisollasi olisi jokin erityinen omaisuus tai omaisuuden kohde (arvokas kiinteistö, kokoelma tms.) niin avioehto olisi paikallaan ja siihen voitaisi kirjata, ettei toisella ole tuohon nimenomaiseen yksittäiseen kohteeseen mitään osuutta. Mutta jos tällaista omaisuutta ei ole, niin avioehto tuntuisi ehkä jossain mielessä kiusanteolta. Onko siis jotain perusteita sellaista edes laatia?

Perusteet avioehdolle on miehen näkökulmasta olemassa. Kiinteistöjä sekä miehen yritys.

Ap

Ennen avioliittoa hankittu omaisuus ei ole yhteistä, eikä eron sattuessa sitä ositeta. Oma yritys ei myöskään kuulu millään tavoin ositukseen, jos ei aviopuoliso ole osakkaana. Myös avioliiton aikana ihminen voi ostaa omiin nimiinsä kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, eikä sitä lasketa ositukseen, vain kaikki avioliiton aikana yhdessä hommattu. Eli avioehdolla ei ole mitään merkitystä sinulle. Omaisuus on miehen, ei sinun, ihan joka tapauksessa. Kannattaa lukea uutta avioliittolakia eikä kysellä keskustelupalstoilta. Tämä on Suomi, ei Amerikka, miehesi ei tarvitse pelätä omaisuutensa tähden, etkä sinä pääse siitä hyötymään kuin hänen omien halujensa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla tai tulevalla puolisollasi olisi jokin erityinen omaisuus tai omaisuuden kohde (arvokas kiinteistö, kokoelma tms.) niin avioehto olisi paikallaan ja siihen voitaisi kirjata, ettei toisella ole tuohon nimenomaiseen yksittäiseen kohteeseen mitään osuutta. Mutta jos tällaista omaisuutta ei ole, niin avioehto tuntuisi ehkä jossain mielessä kiusanteolta. Onko siis jotain perusteita sellaista edes laatia?

Perusteet avioehdolle on miehen näkökulmasta olemassa. Kiinteistöjä sekä miehen yritys.

Ap

Ennen avioliittoa hankittu omaisuus ei ole yhteistä, eikä eron sattuessa sitä ositeta. Oma yritys ei myöskään kuulu millään tavoin ositukseen, jos ei aviopuoliso ole osakkaana. Myös avioliiton aikana ihminen voi ostaa omiin nimiinsä kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, eikä sitä lasketa ositukseen, vain kaikki avioliiton aikana yhdessä hommattu. Eli avioehdolla ei ole mitään merkitystä sinulle. Omaisuus on miehen, ei sinun, ihan joka tapauksessa. Kannattaa lukea uutta avioliittolakia eikä kysellä keskustelupalstoilta. Tämä on Suomi, ei Amerikka, miehesi ei tarvitse pelätä omaisuutensa tähden, etkä sinä pääse siitä hyötymään kuin hänen omien halujensa mukaan.

Miten uudesta avioliittolaista mahtaa olla kysymys,  kun nykyinen lainvoimainen laki sanoo aika lailla ikävästi, avioliiton aikana oma omaisuus on omaa, mutta erossa siihen sitten kohdistuukin paineita eli avio-oikeus astuu voimaan.

Lähde kävelemään. Pärjäät varmasti hienosti. Ei tarvitse miettiä avioehtoa.

Ota huomioon, että jos jätät opinnot sun muut mahdollisuudet ja ryhdyt kotirouvaksi, mies - oli miten kiltti, antelias tai hyvää tarkoittava alunperin - saattaa helposti kokea olevansa yläpuolellasi ja ottaa kaiken päätäntävallan asioista, etenkin taloudellisista, koska hänhän on se, joka ansaitsee rahaa.

Joten: Et voi mennä kampaajalle, koska miehen mielestä ei tarvitse. Et voi ostaa rikkinäisten tilalle uusia kenkiä. Et voi matkustaa kaverin synttäreille Helsinkiin etkä tapaamaan vanhempia Ranualle, koska sinulla ei ole rahaa ja mies sanoo, ettei ole varaa. Et voi matkustaa Edinburghiin, vaikka olet aina haaveillut siitä, koska mies ei halua lähteä sinne. Ehkä jossain vaiheessa saat tarpeeksesi, mutta omilleen muutto on vaikeaa, koska sinulla ei ole yhtään säästöjä.

Lisäksi lapset ovat ihania, mutta kuvaamaani tilanteeseen lasten hankkiminen olisi sinulle kuin kahleiden avaimen heittäminen järveen. Vaikka unelmatyö kolkuttaisi ovelle, niin palvelijaan tottunut mies ei suostuisi vahtimaan lapsia työhaastattelun ajan, ei viitsisi viedä lapsia hoitoon tai hakemaan sieltä, murjottaa ja painostaa lopettamaan työt jne.

Harkitse siis tarkkaan, kannattaako todella lopettaa opinnot ja hylätä kaikki mahdollisuudet taloudelliseen itsenäisyyteen.

Nimim. Entinen kotirouva

Vastaus riippuu ihan siitä mitä ap:n "kotirouvailu" käytännössä sisältää. Jos se on vain kevyttä oleskelua kotona mielenterveydestä huolehtien niin kaiken pois sulkeva avioehto on ihan paikallaan. Jos taas tarkoitus on että ap huolehtii pääasiallisesti kodin töistä ja mahdollisesti joskus tulevista lapsista, on vain kohtuullista jos häntä ei suljettaisi ainakaan aivan kokonaan mahdollisessa omaisuuden jaossa miehen omaisuuden ulkopuolelle.

Kaikesta ihmiset saavatkin ongelman aikaiseksi. AV:sta löytyy aloitus jokaisesta mahdollisesta parisuhdeongelmasta. Minusta et ole kohtuuton jos kerran mies haluaa, että jäät kotiin. Pitää sinullakin jokin turva olla jos mies vaikka muuttaa mielensä ja haluaa pistää sinut pihalle. Tarkoitus on varmaan pystyä siinäkin tapauksessa sopimaan asioita kohtuullisesti ja erota sitten niin sopuisasti kuin mahdollista.

Aviehtokin käy jos sillä ei rajata sinulta kaikkea pois vaan on reilu sopimus. Jos sillä vaikka rajataan miehen perimä omaisuus osituksen ulkopuolelle tai toisinpäin. Kuitenkin niin, että mitä avioliiton aikana kertyy, siihen sinullakin on jakoa.