Miten saatte puheen soljumaan vieraammassa seurassa

Ota vähän selvää ketä sinne on tulossa. Jos vaikka joku heistä on intohimoinen tietyn lajin urheilija, niin ota selvää viimeisimmistä tuloksista, maailmanmestareista jne. Kun muutaman sanan sanot asiasta, niin tyyppihän jaarittelee niin että lopusta ei huolta. Jos taas mukana on vaikka innokas oopperassa kävijä, katso vähän mitä on esim oopperatalossa ohjelmistossa ja avaa keskustelu sillä. Useat ihmiset rakastavat puhua vain itsestään ja omista intohimoistaan, ei sinulla ole hätäpäivää.

Ekana olisi hyvä tietää, että miten saa puheen soljumaan edes tutussa seurassa?

:)

Pari pulloa viiniä niin jo lähtee!

Kyselet ihmisiltä jotain. Kyllä siinä kohta huomaa, mikä heitä kiinnosta ja sitten vaan näyttelet kiinnostunutta.

Kuuntelin itsekkin joskus pitkin iltaa kertomusta kuinka eräs (minulle tuntematon) mattokutomo on perustettu ja keiden omistuksessa on ollut sekä millaista on meno mattomarkinoilla. Hauskaa oli.

Kysele. Aina on helppo tarttua johonkin mitä toinen sanoo. Kysy vaikka mitä harrastaa, se sanoo että vuorikiipeilyä. Jatka kysymällä koska aloitti harrastuksen, mikä siinä on erityisen mukavaa, mikä vaikeaa, missä sitä voi harrastaa jne jne. 

Jos toinen vaikuttaa siltä, että puhuu mielellään ja kertoo asioistaan, tartu johonkin, mitä hän mainitsee elämästään (työ, harrastus, matka, lapset) ja kysy tarkentava kysymys. Olen samaa mieltä kuin 1, että monet puhuvat mielellään itsestään.

Ei kannata avautua ainakaan omista asioistaan, vaan hammasta purren vaieta. "Puhuminen on hopeaa mutta vaikeneminen on kultaa".

Yleensä aina paha olo kotimatkalla tulee siitä, jos on puhunut liikaa. Tämän olen oppinut enkä enää puhu liikaa. Antaa toisten puhua.

Kiellettyjä on oma historia ja tekemiset. Politiikasta jotain ympäripyöreää ja muistakin aiheista. 

Oudompia ihmisiä? No sitten takuuvarma hitti keskustelunavaukseksi on ulkoavaruuden liskot ihmispuvussa johtamassa maailmaa, tai kvanttifysiikka tieteellisenä pohjana magialle.

Tuossa tulee se, että keskustelu menee siihen, että toinen sitten vain kyselee kysymyksen perään. Jos itse ei todella ole omia asioita kerrottavana tai pitää niitä niin tylsinä että kokee tarpeen olla hiljaa.