Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Se ei ole "ketä", se on "kuka".

Vierailija
16.05.2019 |

Esimerkki, kun kysytään jotain;

"Ketä on laulajana?" Kuulostaa jo niin harvinaisen tyhmältä, kun joku sanoo noin.

"Kuka on laulajana?" Kuulostaa jo paljon järkevämmältä.

Eriasia on, jos sanoo "ketä kiinnostaa", mutta se ei liity tähän.

Siis mikä vtun "ketä" on keksitty sanan "kuka" tilalle??? Ei käy järkeen, ei sitten millään.

Kommentit (51)

Vierailija
21/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä kulttuurin rikkautta. Tällaiset kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä.

Jos tuntisit suomen murteita laajemmin, tietäisit, ettei ole mitenkään uusi piirre. (Ja jos tietäisit enemmän kielistä, tietäisit senkin, että on ihan normaalia, että kielet saavat vaikutteita toisista kielistä.)

Älä oleta muiden tietämyksestä yhtään mitään, kun siihen ei ole mitään perusteita, varsinkaan kun lainattu iplikoi päinvastaista.

https://www.kielikello.fi/-/kuka-ken-keita-

Myös murteissa ketä on vanhastaan voinut olla samaan tapaan sekä yksikön että monikon muoto. Tästä on seurannut, että lauseen Ketä sieltä tulee (eli ’keitä sieltä tulee’) sana ketä on voitu hahmottaa nominatiiviksi eli perusmuodoksi. Näin ketä on saanut saman merkityksen kuin kuka. Tämän hahmotuksen on selitetty tapahtuneen ensin muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien kielessä, siis kaksikielisillä alueilla kuten Helsingissä ja paikoin Lounais-Suomessa. Näillä alueilla nominatiivi ketä on sitten levinnyt äidinkielistenkin suomenpuhujien kieleen. (Ketä-nominatiivin synnystä kertoo tarkemmin Matti Vilppula Kielikellossa 3/1989.)

Kuten edellä lainatusta käy epäsuoraan ilmi, "ketä on ..." on syntynyt ei-natiivien kielioppivirheestä, avain kuten sanoin.

Onhan tirämurteissakin vaikka kuinka paljon vaikutteita venäjästä, ei se silti murteestaa sen huonompaa tee.

Mun isoisovanhemmat, jotka oli syntyneet 1800-luvun puolella (Turussa) käyttivät kuka-sanan tilalla sanaa ketä. Joten todella vanhasta ilmiöstä on joka tapauksessa kyse.

Vierailija
22/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hear hear, ap!! Vihdoinkin joku nostaa tämän tapetille. Kyllä meidän suomalaisten pitää pitää huolta kielestämme. Murteet ovat ok, mutta yleiskieli täytyy olla myös hallussa ja molempia käytetään sitten tilanteen mukaan.

Jos päästämme kielenhuollon sivuraiteelle, niin suomen kieli katoaa ja kohta me puhumme täällä jotain englantiarabiasuahilisössönsöö-moskaa. Kielet ovat rikkaus, vaalitaan niitä erillään!

Niin ja "lapsellinen" on ihminen, joka käyttäytyy lapsellisesti. Ei ihminen, jolla on lapsia. Pakko mainita :o)))).

Pidämme parhaiten huolta kielestämme säilyttämällä kielellisen monimuotoisuuden käyttämällä ylpeästi oman alueemme murreta ja paikallisia ilmaisuja. On kielen monimuotoisuuden tuhoamista käyttää vain yleiskieltä murteiden sijaan. Murteet ovat rikkaus, vaalitaan niitä erillään! Lisäksi on kielellinen rikkaus leikitellä erilaisilla ilmaisuilla niin kuin tehdään esimerkiksi silloin, kun käytetään sanaa lapsellinen sanan lapseton vastakohtana.   

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä kulttuurin rikkautta. Tällaiset kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä.

Jos tuntisit suomen murteita laajemmin, tietäisit, ettei ole mitenkään uusi piirre. (Ja jos tietäisit enemmän kielistä, tietäisit senkin, että on ihan normaalia, että kielet saavat vaikutteita toisista kielistä.)

Älä oleta muiden tietämyksestä yhtään mitään, kun siihen ei ole mitään perusteita, varsinkaan kun lainattu iplikoi päinvastaista.

https://www.kielikello.fi/-/kuka-ken-keita-

Myös murteissa ketä on vanhastaan voinut olla samaan tapaan sekä yksikön että monikon muoto. Tästä on seurannut, että lauseen Ketä sieltä tulee (eli ’keitä sieltä tulee’) sana ketä on voitu hahmottaa nominatiiviksi eli perusmuodoksi. Näin ketä on saanut saman merkityksen kuin kuka. Tämän hahmotuksen on selitetty tapahtuneen ensin muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien kielessä, siis kaksikielisillä alueilla kuten Helsingissä ja paikoin Lounais-Suomessa. Näillä alueilla nominatiivi ketä on sitten levinnyt äidinkielistenkin suomenpuhujien kieleen. (Ketä-nominatiivin synnystä kertoo tarkemmin Matti Vilppula Kielikellossa 3/1989.)

Kuten edellä lainatusta käy epäsuoraan ilmi, "ketä on ..." on syntynyt ei-natiivien kielioppivirheestä, avain kuten sanoin.

No, luetellaanko sitten kaikkia niitä asioita, jotka ovat saaneet alkunsa ei-natiivien virheistä, mutta kuuluvat yleiskieleen, alkaen d-äänteestä? Et ottanut ollenkaan huomioon sitä toista lausetta viestissäni.

D-äänne on peräisin ruotsinkielisiltä. Sitä ei ole esiintynyt suomen murteissa kuin ainoastaan hyvin pienellä alueella Satakunnassa. Se on sitten levinnyt laajemmin, kun vieraana kielenä suomen omaksuneet ruotsinkieliset ovat alkaneet korvata soinnillista dentaalispiranttia (joka on merkitty kirjoituksessa dh:na tai d:nä) d-äänteellä.

Jatketaanko?

Vierailija
24/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, jos vaaditaan ketä-sanan käytön lopettaminen kuka-sanan tilalla murteissa, niin pitäisi kyllä hävittää tuo vierasperäinen d-äännekin.

Vierailija
25/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole "eriasia", se on "eri asia".

Juuri näin.

Ainakin minun kouluaikanani piti opetella tämä lista sanoista, jotka ovat sanaliiton taipumattomia alkuosia ja siis kirjoitetaan erikseen liiton toisen sanan kanssa: aika, ensi, eri, koko, joka, nyky, pikku, viime.  Ensi viikolla. Poikkeus on -nen pääte: viimevuotinen, jokapäiväinen jne.

Vierailija
26/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on keskustelupasta, ei äidinkielen essee. Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä tai kirjoittaa yleiskieltä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhukoon kukin, miten lystää. Ketä-sanaa käyttävien pitää sitten vaan hyväksyä, että muut pitävät heitä automaattisesti yksinkertaisempina ja oppimattomina. Se on alitajuinen vaikutelma, joka tulee, kun puhuu räikeästi kieliopin vastaisesti. Vähän sama kuin joku kysyisi nuvoa, että "anteeksi, mihin junalta pääsen rautatieasemaan?"

Vierailija
28/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puhukoon kukin, miten lystää. Ketä-sanaa käyttävien pitää sitten vaan hyväksyä, että muut pitävät heitä automaattisesti yksinkertaisempina ja oppimattomina. Se on alitajuinen vaikutelma, joka tulee, kun puhuu räikeästi kieliopin vastaisesti. Vähän sama kuin joku kysyisi nuvoa, että "anteeksi, mihin junalta pääsen rautatieasemaan?"

Toisaalta sitä voi myös sivistää itseään ja tutustua hieman oman kielensä ainutlaatuisiin murteisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä kulttuurin rikkautta. Tällaiset kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä.

Jos tuntisit suomen murteita laajemmin, tietäisit, ettei ole mitenkään uusi piirre. (Ja jos tietäisit enemmän kielistä, tietäisit senkin, että on ihan normaalia, että kielet saavat vaikutteita toisista kielistä.)

Älä oleta muiden tietämyksestä yhtään mitään, kun siihen ei ole mitään perusteita, varsinkaan kun lainattu iplikoi päinvastaista.

https://www.kielikello.fi/-/kuka-ken-keita-

Myös murteissa ketä on vanhastaan voinut olla samaan tapaan sekä yksikön että monikon muoto. Tästä on seurannut, että lauseen Ketä sieltä tulee (eli ’keitä sieltä tulee’) sana ketä on voitu hahmottaa nominatiiviksi eli perusmuodoksi. Näin ketä on saanut saman merkityksen kuin kuka. Tämän hahmotuksen on selitetty tapahtuneen ensin muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien kielessä, siis kaksikielisillä alueilla kuten Helsingissä ja paikoin Lounais-Suomessa. Näillä alueilla nominatiivi ketä on sitten levinnyt äidinkielistenkin suomenpuhujien kieleen. (Ketä-nominatiivin synnystä kertoo tarkemmin Matti Vilppula Kielikellossa 3/1989.)

Kuten edellä lainatusta käy epäsuoraan ilmi, "ketä on ..." on syntynyt ei-natiivien kielioppivirheestä, avain kuten sanoin.

No, luetellaanko sitten kaikkia niitä asioita, jotka ovat saaneet alkunsa ei-natiivien virheistä, mutta kuuluvat yleiskieleen, alkaen d-äänteestä? Et ottanut ollenkaan huomioon sitä toista lausetta viestissäni.

D-äänne on peräisin ruotsinkielisiltä. Sitä ei ole esiintynyt suomen murteissa kuin ainoastaan hyvin pienellä alueella Satakunnassa. Se on sitten levinnyt laajemmin, kun vieraana kielenä suomen omaksuneet ruotsinkieliset ovat alkaneet korvata soinnillista dentaalispiranttia (joka on merkitty kirjoituksessa dh:na tai d:nä) d-äänteellä.

Jatketaanko?

Et ole kieltänyt, tai myöntänyt yhtään mitään tässä suoraan vaan puhut hieman aiheen sivusta. Jos toisella lauseella viittaat sulkeissa olevaan lauseeseen, niin siihenhän minä otin kantaa, ja juuri se on jo loogisestikin väärin päätelty, jo ensimmäisen viestini persuteella. 

Kovasti yrität kiistää sanomaani, joten epäselväksi jää siis vielä, oletko samaa mieltä alkuperäisen väitteeni kanssa siitä, että (joskus) kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä? Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus, joko olet tai et ole?

Vierailija
30/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puhukoon kukin, miten lystää. Ketä-sanaa käyttävien pitää sitten vaan hyväksyä, että muut pitävät heitä automaattisesti yksinkertaisempina ja oppimattomina. Se on alitajuinen vaikutelma, joka tulee, kun puhuu räikeästi kieliopin vastaisesti. Vähän sama kuin joku kysyisi nuvoa, että "anteeksi, mihin junalta pääsen rautatieasemaan?"

Tällaisista kommenteista tulee minulle täysin tiedostettu vaikutelma, että kirjoittajan täytyy olla yksinkertainen ja oppimaton. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä

Mitenköhän voit lopettaa kielioppisääntöjen noudattamisen?

Vierailija
32/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä

Mitenköhän voit lopettaa kielioppisääntöjen noudattamisen?

Esmes ketä kirjottamal

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä

Mitenköhän voit lopettaa kielioppisääntöjen noudattamisen?

No miten nyt lopetetaan jonkun säännön noudattaminen? Ei tehdä niin kuin siinä säännössä sanotaan. Hyvin yksinkertaista.

Vierailija
34/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Ketä siellä netissä on???!!!!" XD

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on "miksi?" Ei "kui?"

Ai kuivarte? Miksvarte?

Vierailija
36/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

Kuka hän on? Hän on Liisa.

Ketä asia koskee? Asia koskee Liisaa.

Eli ketä-verbiä käytetään silloin, kun kyseessä on partitiivi. Ei muuloin.

ketä-verbiä :D

Verbi: Ketä kädees.

Vierailija
37/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

Kuka hän on? Hän on Liisa.

Ketä asia koskee? Asia koskee Liisaa.

Eli ketä-verbiä käytetään silloin, kun kyseessä on partitiivi. Ei muuloin.

ketä-verbiä :D

Verbi: Ketä kädees.

Viroa/eestiä?

Vierailija
38/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä

Mitenköhän voit lopettaa kielioppisääntöjen noudattamisen?

No miten nyt lopetetaan jonkun säännön noudattaminen? Ei tehdä niin kuin siinä säännössä sanotaan. Hyvin yksinkertaista.

Hohhoijaa! Et voi lopettaa kielioppisääntöjen noudattamista, koska aina joku sääntö on voimassa.

Vierailija
39/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä

Mitenköhän voit lopettaa kielioppisääntöjen noudattamisen?

No miten nyt lopetetaan jonkun säännön noudattaminen? Ei tehdä niin kuin siinä säännössä sanotaan. Hyvin yksinkertaista.

Hohhoijaa! Et voi lopettaa kielioppisääntöjen noudattamista, koska aina joku sääntö on voimassa.

Se, että sääntö on voimassa ei tarkoita, että sitä automaattisesti noudattaa. Esimerkiksi jättämällä kaikki pilkut pois, jättää noudattamatta pilkkusääntöjä. Ei ne säännöt katoa, mutta niitä ei vain noudata. Sama juttu muiden sääntöjen kanssa. 

Vierailija
40/51 |
16.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä

Mitenköhän voit lopettaa kielioppisääntöjen noudattamisen?

No miten nyt lopetetaan jonkun säännön noudattaminen? Ei tehdä niin kuin siinä säännössä sanotaan. Hyvin yksinkertaista.

Hohhoijaa! Et voi lopettaa kielioppisääntöjen noudattamista, koska aina joku sääntö on voimassa.

kaunistänäänpaisteinenaurinkotorstaiolemmevietetään

Mitä kielioppisääntöä noudatin tuossa kirjoituksessa?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kuusi