Se ei ole "ketä", se on "kuka".
Esimerkki, kun kysytään jotain;
"Ketä on laulajana?" Kuulostaa jo niin harvinaisen tyhmältä, kun joku sanoo noin.
"Kuka on laulajana?" Kuulostaa jo paljon järkevämmältä.
Eriasia on, jos sanoo "ketä kiinnostaa", mutta se ei liity tähän.
Siis mikä vtun "ketä" on keksitty sanan "kuka" tilalle??? Ei käy järkeen, ei sitten millään.
Kommentit (51)
Siis kuka vi**n kiinnostaa sun nipotukses?
Vierailija kirjoitti:
Tämä kuuluu esim. Satakunnan murteeseen. Yritä elää asian kanssa.
Nimenomaan, tiedoksi ap:lle, että yksi henkilö ei määritä oikeaa kielenkäyttöä, se tuntuu olevan tietyissä piireissä vaikeaa tajuta.
Se ei ole "eriasia", se on "eri asia".
Se on sitä kulttuurin rikkautta. Tällaiset kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä.
Kyllä.
Kuka hän on? Hän on Liisa.
Ketä asia koskee? Asia koskee Liisaa.
Eli ketä-verbiä käytetään silloin, kun kyseessä on partitiivi. Ei muuloin.
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä kulttuurin rikkautta. Tällaiset kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä.
Jos tuntisit suomen murteita laajemmin, tietäisit, ettei ole mitenkään uusi piirre. (Ja jos tietäisit enemmän kielistä, tietäisit senkin, että on ihan normaalia, että kielet saavat vaikutteita toisista kielistä.)
Tiesittekö, että se tyyppi, joka oikoluki H itrlerin puheet, oli kielioppina tsi?
(filtteri ei anna kirjoittaa noita sanoja)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Kuka hän on? Hän on Liisa.
Ketä asia koskee? Asia koskee Liisaa.
Eli ketä-verbiä käytetään silloin, kun kyseessä on partitiivi. Ei muuloin.
Joo, jos puhutaan yleiskielestä. Kun puhutaan murteista ja puhutun kielen muodoista, asia on eri. Eiväthän esim. mie tai mä kuulu yleiskieleen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Kuka hän on? Hän on Liisa.
Ketä asia koskee? Asia koskee Liisaa.
Eli ketä-verbiä käytetään silloin, kun kyseessä on partitiivi. Ei muuloin.
ketä-verbiä :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Kuka hän on? Hän on Liisa.
Ketä asia koskee? Asia koskee Liisaa.
Eli ketä-verbiä käytetään silloin, kun kyseessä on partitiivi. Ei muuloin.
Tulee pätemään kieliopilla ja luulee, että ketä on verbi :D:D:D:D:D:D:D:D:D
Hear hear, ap!! Vihdoinkin joku nostaa tämän tapetille. Kyllä meidän suomalaisten pitää pitää huolta kielestämme. Murteet ovat ok, mutta yleiskieli täytyy olla myös hallussa ja molempia käytetään sitten tilanteen mukaan.
Jos päästämme kielenhuollon sivuraiteelle, niin suomen kieli katoaa ja kohta me puhumme täällä jotain englantiarabiasuahilisössönsöö-moskaa. Kielet ovat rikkaus, vaalitaan niitä erillään!
Niin ja "lapsellinen" on ihminen, joka käyttäytyy lapsellisesti. Ei ihminen, jolla on lapsia. Pakko mainita :o)))).
Vierailija kirjoitti:
Hear hear, ap!! Vihdoinkin joku nostaa tämän tapetille. Kyllä meidän suomalaisten pitää pitää huolta kielestämme. Murteet ovat ok, mutta yleiskieli täytyy olla myös hallussa ja molempia käytetään sitten tilanteen mukaan.
Jos päästämme kielenhuollon sivuraiteelle, niin suomen kieli katoaa ja kohta me puhumme täällä jotain englantiarabiasuahilisössönsöö-moskaa. Kielet ovat rikkaus, vaalitaan niitä erillään!
Niin ja "lapsellinen" on ihminen, joka käyttäytyy lapsellisesti. Ei ihminen, jolla on lapsia. Pakko mainita :o)))).
Vihdoinkin... tämä yksittäinen murrepiirre mainitaan täälläkin keskusteluissa päivittäin.
Aloitus on malliesimerkki suvaitsevaisuuden puutteesta ja monokulttuurisesta perheestä.
..paitsi Hämmeesä. Kieliopillisesti toki ’kuka’.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä kulttuurin rikkautta. Tällaiset kielopilliset erikoisuudet tarttuvat murteisiin ei-natiivien puhujien kielioppivirheistä.
Jos tuntisit suomen murteita laajemmin, tietäisit, ettei ole mitenkään uusi piirre. (Ja jos tietäisit enemmän kielistä, tietäisit senkin, että on ihan normaalia, että kielet saavat vaikutteita toisista kielistä.)
Älä oleta muiden tietämyksestä yhtään mitään, kun siihen ei ole mitään perusteita, varsinkaan kun lainattu iplikoi päinvastaista.
https://www.kielikello.fi/-/kuka-ken-keita-
Myös murteissa ketä on vanhastaan voinut olla samaan tapaan sekä yksikön että monikon muoto. Tästä on seurannut, että lauseen Ketä sieltä tulee (eli ’keitä sieltä tulee’) sana ketä on voitu hahmottaa nominatiiviksi eli perusmuodoksi. Näin ketä on saanut saman merkityksen kuin kuka. Tämän hahmotuksen on selitetty tapahtuneen ensin muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien kielessä, siis kaksikielisillä alueilla kuten Helsingissä ja paikoin Lounais-Suomessa. Näillä alueilla nominatiivi ketä on sitten levinnyt äidinkielistenkin suomenpuhujien kieleen. (Ketä-nominatiivin synnystä kertoo tarkemmin Matti Vilppula Kielikellossa 3/1989.)
Kuten edellä lainatusta käy epäsuoraan ilmi, "ketä on ..." on syntynyt ei-natiivien kielioppivirheestä, avain kuten sanoin.
Tämä kuuluu esim. Satakunnan murteeseen. Yritä elää asian kanssa.