Miestänsä pettänyt

Petin viime kesänä, henkisesti olin pettänyt saman miehen kanssa jo muutaman vuoden. Jos tämä toinen mies nyt laittaisi viestiä ja haluaisi sopia tapaamisen, niin olisin heti valmis. Ei minkäänlaisia tunnontuskia. Todellakaan.

Petin, mutta en kadu koska en muista tapahtuneesta juurikaan mittään..sen verta humalassa olin. En kyl uusiksi ottaisi.

N 24

Olen 54 mies ja petin vaimoani. Yrtimme kyllä uudestaan rakentaa tämän jälkeen suhdetta kasaan mutta ei siitä mitään tullut. Kadunko? Kyllä. Menetin elämäni rakkauden ja hyvän elämänkumppanin aivan mitättömän pikku suhteen takia. Muuttaisinko jotain? En tiedä. Vaimolla on asiat nykyään hyvin,minulla ei. Ehkäpä sain mitä ansaitsin. Itselleni en anteeksi anna ja uuteen suhteeseen en enää halua! Minulla oli kaikki ja itse ne menetin.

Itse petin mun miestäni n. kuukausi sitten. Ristiriitaiset tunteet... Tapasin miehen harrastuksessani (hän on opettaja, sen verran voin paljastaa että pitää tanssitunteja). Olen nähnyt unta siitä, että rakastelisin uudemman kerran tämän uuden miehen kanssa, mutta samaan aikaan silti minulla on rakkauden tunteita suhdekumppaniini. Nämä on vaikeita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Olen 54 mies ja petin vaimoani. Yrtimme kyllä uudestaan rakentaa tämän jälkeen suhdetta kasaan mutta ei siitä mitään tullut. Kadunko? Kyllä. Menetin elämäni rakkauden ja hyvän elämänkumppanin aivan mitättömän pikku suhteen takia. Muuttaisinko jotain? En tiedä. Vaimolla on asiat nykyään hyvin,minulla ei. Ehkäpä sain mitä ansaitsin. Itselleni en anteeksi anna ja uuteen suhteeseen en enää halua! Minulla oli kaikki ja itse ne menetin.

Jotenkin kuulostaa itsensä ruoskimiselta ja halusta olla marttyyri koska itse mokasi.

Kannattaako?

Koska vaimolla asiat hyvin niin hänhän kiittelee mielessään sinua hyvästä teosta. Teillä ei kaikki ole kuitenkaan ollut kuten strömssöössä vaan syyt, ne tiedostamattomatkin, ovat vaikuttaneet tekoihisi.

Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja lopetat itsesäälissä kiereskelyn. Ole itsellesi armollinen.

Uuteen suhteeseen ei tarvitse ryhtyä, itsensä piinaamisen on loputtava - itsesi tähden.

Itse ihastuin palavasti, yritin pitkään karistaa tunnetta siinä onnistumatta. Lopulta tilaisuus teki varkaan enkä enää jaksanut vastustaa. Miehelleni en ole kertonut - ainakaan vielä. Omatuntoa toki toisinaan soimaa, mutta olen itsekin hämmästynyt miten hyvin olen asian pystynyt päässäni muka oikeuttamaan. Eniten ärsyttää itsessäni se, että huomaan etsiväni miehestäni ja suhteestani vikoja, joiden varjolla voisin ehkä lopettaa parisuhteen. Tiedän että minun pitäisi tehdä oikein ja kertoa miehelleni, mutta se johtaisi varmuudella suhteen loppumiseen.

Petin ja menetin maailman parhaan miehen, kun lähdin helppoheikin matkaan. Olin tyhmä ja kadun sitä lopun elämäni.

Hyi hitto... Miksei vaan voi erota, jos on jotain haluja muualle? Itsekkäistä syistä olette pettäneet ja itsekkäistä syistä haluatte jatkaa, kun ette pärjää omillanne...

Vierailija kirjoitti:

Hyi hitto... Miksei vaan voi erota, jos on jotain haluja muualle? Itsekkäistä syistä olette pettäneet ja itsekkäistä syistä haluatte jatkaa, kun ette pärjää omillanne...

Niinpä. Jos ei toisen kanssa oleminen kiinnosta, pitää erota.

Jo esiaviolliset suhteet ovat petos ja väärinteko tulevaa puolisoa kohtaan.  Mitä enemmän ihmiset ovat harrastaneet näitä hommia sitä kuolettuneemmaksi he ovat muuttuneet sille mikä oikein on.  Sitten laitetaan lusikat jakoon ja se uusi kumppani on yhtä paljon pettäjä juin se josta on ero otettu.  Anteeksianto näissä asioissa on erittäin vaikeaa.  Pettäjän ei kuitenkaan tulisi millään tavoin puolustella tekoaan petetylle osapuolelleen.  Pyrkikäämme antamaan anteeksi ainakin lasten lakia.

Sallitteko sitten myös sen, että kun mies on antanut anteeksi, niin hänkin käy vieraissa? Näitäkin nimittäin on paljon, että suhteesta tulee sellainen koston jatkumo... Enkä tiedä kuinka hyvää parisuhdetta sellainen enää on, että toinen ei pysty luottamaan sinuun enää ja elää jatkuvassa riittämättömyyden tunteessa... Vaikka kuinka tuntuisi siltä, että toinen on antanut anteeksi, niin ei mikään muutu enää ennalleen ja se on fakta. Ja ne, jotka vilpittömästi antavat anteeksi ovat itsekin pettäjiä!

Petin, koska mies ei halunnut lainkaan seksiä kanssani. Myöhemmin keskustelimme ja sovimme vapaata suhteesta. Tarkoittaa, että hän ei halua seksiä ei minun eikä kenenkään muunkaan kanssa, olemme kiintyneitä toisiimme, minä tarvitsen myös seksiä.

Ei millään lailla ihannetilanne. Surullista ,että elämä menee näin. Muuta haaveilin nuorena. Ikuista uskollisuutta, rakkautta, myös seksiä avioliitossa.

Jatkuu: ja 20 vuotta olinkin uskollinen, en toista miestä edes suudellut. Olisin yhä jos olisi ollut seksiä. Sama

Petin vaimoani ja sain anteeksi..petin uudestaan ja en tasan tunusta koska anteeksi en enää saisi. Miksi niin tein en osaa sanoa mutta ehkä vaan olen vietävissä. Silti väitän että vaimoani rakastan enkä halua satuttaa. Mutta tavallaan ajattelen että mitä et tiedä ei satuta.