Mies HOI! Kerro nyt miksi juuri SINÄ et kosi, tai kosinut? Saadaan selvyys tähänkin eikä tarvitse pohtia täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole varma haluanko olla tämän niasen kanssa lopun elämäni. En voi sitä hänelle kuitenkaan kertoa, koska hän saattaisi haluta erota. Siksi en mene naimisiin, enkä kosi, vaikka sitä odotetaankin.

Meillä on aivan selkeästi sama tilanne miehen kanssa. Hän verhoaa sen siihen ettei muka halua koskaan naimisiin. Minä tiedän että haluaa, kun löytää sen ihmisen kenen kanssa haluaa naimisiin.

Minä aion itse kosia miestä, en vielä tänä vuonna tosin. Ehkä ensi uutena vuonna.

Kosin ja jos kieltäytyy, suhde on siinä. Minä haluan naimisiin ja olemme lähtökohtaisesti liian erilaisia jos se on periaatteesta kiinni , jos taas jostain muusta syystä - ei meidän pidä olla edes yhdessä. Simple as that.

Miten edes voit olla tuollaisen miehen kanssa? Itse eroaisin heti jos mies vihjaa minun olevan välivaihe.

en ole koskaan ymmärtänyt miksi se naimisiin meno on niin tärkeää ja mihin se perustuu edes että pitäis mennä.

en ole uskovainen tms.

Saattaisin ehkä halutakin naimisiin mutta en halua erota, ja ainakin suomalaisen naisen kanssa se on enemmän kuin todennäköistä.

Vierailija kirjoitti:

Muuhun keskusteluun kantaa ottamatta: mies kosii, jos haluaa naimisiin ja nainen on "tarpeeksi hyvä". Miestä ei tarvi maanitella tai ruinata, koska kun mies löytää hyvän naisen, on nainen saatava omaksi ja äkkiä.

9/10 tapauksista pätee tämä: jos mies sanoo ettei halua naimisiin, se tarkoittaa, ettei hän halua naimisiin sinun kanssasi. Harvassa ovat ne, jotka eivät missään tilanteessa halua avioitua.

Oletko siis mies, ja vastaamassa omasta puolestasi? Vai arveletko vain?

ap

Haluan rikkoa vanhoja valtarakenteita ja käytäntöjä. En tule ikinä pyytämään naista treffeille, enkä myöskään kosimaan, jos joskus suhde sattuu niin pitkälle etenemään.

Itse kosin, kun puoliso vihjaili ja painosti sanattomasti vuosikausia. En vaan jaksanut niitä jatkuvia mykkäkouluja ja lapsellista käytöstä asian suhteen. Nyt on paljon rauhallisempaa kotona, mutta paska maku jäi suuhun koko hommasta. Itselle kun avioliitto ei merkitse mitään - kenenkään kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Itse kosin, kun puoliso vihjaili ja painosti sanattomasti vuosikausia. En vaan jaksanut niitä jatkuvia mykkäkouluja ja lapsellista käytöstä asian suhteen. Nyt on paljon rauhallisempaa kotona, mutta paska maku jäi suuhun koko hommasta. Itselle kun avioliitto ei merkitse mitään - kenenkään kanssa!

Mikset voi vaan sanoa että et halua hänen kanssaan naimisiin? Koska et tahdo sitoutua häneen, et ole rakastunut häneen mutta hän kelpaa pedinlämmikkeeksi kuitenkin? Ja koska aavistelet (luultavasti melko painavin perustein) ettet tule löytämään ketään muuta jos nyt menee poikki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kosin, kun puoliso vihjaili ja painosti sanattomasti vuosikausia. En vaan jaksanut niitä jatkuvia mykkäkouluja ja lapsellista käytöstä asian suhteen. Nyt on paljon rauhallisempaa kotona, mutta paska maku jäi suuhun koko hommasta. Itselle kun avioliitto ei merkitse mitään - kenenkään kanssa!

Mikset voi vaan sanoa että et halua hänen kanssaan naimisiin? Koska et tahdo sitoutua häneen, et ole rakastunut häneen mutta hän kelpaa pedinlämmikkeeksi kuitenkin? Ja koska aavistelet (luultavasti melko painavin perustein) ettet tule löytämään ketään muuta jos nyt menee poikki?

Kuten sanoin, en halua naimisiin kenenkään kanssa koska en ylipäätään halua naimisiin. Avioliitto vaan ei merkitse minulle mitään, enkä yhtään pidä isoista juhlista. On se kumma miten tällä palstalla lynkataan kaikki ketkä ajattelee avioliitosta kielteisesti, kai sitä nyt saa olla asiasta kuin asiasta eri mieltä.

Seurustelukumppanit eivät ole halunneet naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

en ole koskaan ymmärtänyt miksi se naimisiin meno on niin tärkeää ja mihin se perustuu edes että pitäis mennä.

en ole uskovainen tms.

En minäkään uskovainen ole, enkä aio sotkea Jeesusta myöskään avioliittooni. Ihan maallisissa merkeissä avioidutaan.

Jonkunlaisia sitoutumisrituaaleja on ollut oikeastaan aina, vähän niin kuin muihinkin elämänvaiheisiin on omansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kosin, kun puoliso vihjaili ja painosti sanattomasti vuosikausia. En vaan jaksanut niitä jatkuvia mykkäkouluja ja lapsellista käytöstä asian suhteen. Nyt on paljon rauhallisempaa kotona, mutta paska maku jäi suuhun koko hommasta. Itselle kun avioliitto ei merkitse mitään - kenenkään kanssa!

Mikset voi vaan sanoa että et halua hänen kanssaan naimisiin? Koska et tahdo sitoutua häneen, et ole rakastunut häneen mutta hän kelpaa pedinlämmikkeeksi kuitenkin? Ja koska aavistelet (luultavasti melko painavin perustein) ettet tule löytämään ketään muuta jos nyt menee poikki?

Älä sotke avioliittoa rakkauteen, ne kykenevät olemaan täysin erillään toisistaan.