Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko koskaan ajanut eläimen yli?
12.05.2019 |
Varsinkin tähän aikaan vuodesta kun luonto heräilee ja tien yli viipottaa oravaa, siiliä, rusakkoa ja pikkulintua, iskee pelko, että varomattomuuttani tai vauhtisokeuttani katkaisen jonkun luojanluoman elämän - ja vielä kesän kynnyksellä :( Periaatteessa olen henkisesti ja konkreettisesti varautunut tähän ja ajelen sydän läpättäen "kieli keskellä suuta". Läheltä piti -tilanteita tulee silti päivittäin... Jos sinulla on omakohtaista kokemusta asiasta ja haluat sitä avata, kiitos jo etukäteen <3 PS. Tiedän, että keskuudessamme elää kansanosa, jonka mielestä muiden kuin ihmiseläinten elämä ja hyvinvointi ei ole minkään arvoinen - tämän ryhmän kommentteja en kaipaa.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakohan liikenneonnettomuutta nämä vauhkot eläinsuojelijat aiheuttavat vuosittain äkkijarrutuksillaan ja väistelyillään? Ei paljon järki päätä pakota, jos jonkun pikkueläimen vuoksi alkaa tekemään paniikkijarrutuksia tai muuta yhtä typerää.
Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan autoa sellaisella nopeudella, että sen pystyy pysäyttämään näkyvällä tienosalla. Eli jos ajat toisen perään kun se jarruttaa äkkiä, niin olet aina syyllinen.
Laki voi olla mitä vaan, mutta esim mutkissa, joissa näkyvyyttä ei ole montaakaan metriä, kuinka moni hiljentää oikeasti vauhtinsa minimiin? Ei niin kukaan. Ja vaikka peräänajaja olisi kuinka syyllinen, kyllä terveen järjen täytyisi sanoa ettei turhia äkkijarrutuksia kannata tehdä. Pitää olla pelisilmää ja miettiä muiden tielläliikkujien turvallisuutta. Jos valinta on ajaa oravan yli tai äkkijarrutus - > onnettomuus terveen järjen on tultava tunteiden ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siili jäi takapyörän alle. Koiranpentu kerran, en ollut itse silloin ratissa kylläkään. Kummallakaan kerralla ei pysähdytty.
Joku varmaan näki? Toivottavasti se joku teki ilmoituksen eläinsuojelurikoksesta. Yliajo ei ehkä ollut tahallinen, mutta paikalta pakeneminen oli.
Iltahämärissä mutkaisella tiellä apparin puoleiselta tienpenkalta ponkaisi eteen tiineenä oleva rusakko. Eihän se ehtinyt alta pois. Piti pysähtyä ja siivota vähän.
Olin oikeasti tosi surullinen tuon jälkeen hetken aikaa. Kun ne poikasetkin oli siinä tiellä.
Olen ajanut kahdesti päin lentävää lintua. Oikeasti. Nämä tapahtui vielä juuri kuin olin saanut ajokortin aivan perättäisillä viikoilla. Ikinä ei ollut käynyt niin ollessani kenenkään kyydissä, yhtäkkiä lintuja pamahteli tuulilasiin, se oli karmeaa. Lasiin ei siis jäöbyt jälkeä tms., lintu vain lensi pusikosta tien yli ja PAM :(
Lisäksi olen ajanut kerran siilin ja kerran oravan päältä. Siiliä en nähnyt ollenkaan, se oli kaupungin keskustassa ja luulin ajaneeni kivenmurikan päältä. Kyydissäollut sanoi, että se oli siili. Orava taas hyppäsi puusta suoraan alle. :(
Peuroja (tai kauriita) ja hirviä olen joutunut väistämään muutaman kerran. Onneksi näkyivät jo kauempaa.
Tykkäsin joistain kommenteista vaikkei näistä ehkä pitäisi tykätä. Tarkoitin vain, että samaistun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa vastauksista sai minut voimaan pahoin. Itse olen autoa ajanut pitkiäkin matkoja 10 vuoden ajan.. En ole yhdrnkään eläimen päälle ajanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakohan liikenneonnettomuutta nämä vauhkot eläinsuojelijat aiheuttavat vuosittain äkkijarrutuksillaan ja väistelyillään? Ei paljon järki päätä pakota, jos jonkun pikkueläimen vuoksi alkaa tekemään paniikkijarrutuksia tai muuta yhtä typerää.
Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan autoa sellaisella nopeudella, että sen pystyy pysäyttämään näkyvällä tienosalla. Eli jos ajat toisen perään kun se jarruttaa äkkiä, niin olet aina syyllinen.
Ei.
Älä tule kirjoittamaan asiasta mistä et selvästikään mitään tiedä.
Koiraa pienempää ei väistetä, vain jarrutetaan. Jos eläin jää alle, niin eipähän menetetty auton hallintaa ja tapettu matkustajia tai muita liikenteessä olijoita.
Juuri pari päivää sitten ajoin kaupunki-alueella (50 km/h), ja valoristeyksessä oli lokki syömässä jotain raatoa tiellä. Ajattelin se lennähtävän pois tieltä, kuten normalisti, mutta ei sitten tainnutkaan lentää pois, kun auton renkaista kuului töms-töms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehällä kerran ajoin sorsan yli. Käveli aamuruuhkassa tien yli. En tehnyt elettäkään hidastaakseni tai väistääkseni, koska silloin olisin vaarantanut itseni, kanssamatkustajani ja muut tiellä liikkuneet.
En ole ajanut, mutta noin 20 v. sitten onnistuin noin 30-40 kmh nopeudessa ohjaamaan auton siten, että siili ei jäänyt alle, kun huomasin sen aivan viime hetkellä. Olin niin onnellinen, kun huomasin, että mitään ei käynyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Itsemurhaorava" juoksi kerran alle. Olin vielä saanut ajokortin ihan pari päivää aiemmin, ja töihin ajaessa sellaisessa paikassa, jossa juuri vaihtuu 60 km/h nopeus 80 km/h rajoitukseksi juoksee orava pajupuskan takaa tielle ja suoraan takarenkaan alle. Muutenkin mulle oli piruiltu töissä kortin hankinnasta (tyyliin "Muista ilmoittaa, kun lähdet liikenteeseen, niin osaa varoa), ja oli kiva mennä töihin kertomaan, että liiskasin sitten oravan.
Olen ajanut kissan yli. Pomppasi pientareelta eteen enkä kerennyt tekemään mitään. Sillä oli panta, mutta siinä ei ollut kuin kissan nimi, ei ollenkaan puhelinnumeroa, joten jätin sen penkalle.
Hirvikolarin onnistuin kuin ihmeen kaupalla väistämään jollain tokio drift- moovssilla. Auto liukui ja pyöri ympyrää ja pysähtyi sitten nokka tulosuuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakohan liikenneonnettomuutta nämä vauhkot eläinsuojelijat aiheuttavat vuosittain äkkijarrutuksillaan ja väistelyillään? Ei paljon järki päätä pakota, jos jonkun pikkueläimen vuoksi alkaa tekemään paniikkijarrutuksia tai muuta yhtä typerää.
Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan autoa sellaisella nopeudella, että sen pystyy pysäyttämään näkyvällä tienosalla. Eli jos ajat toisen perään kun se jarruttaa äkkiä, niin olet aina syyllinen.
Ai 0,01 sekunnissa kun aidan takaa juoksee pieneläin eteen?
Yhden kerran olen osunut eläimeen. Iltapimeällä supikoiraan. Näin vain että jotain tuli oikealta auton eteen, ja kuului kopsahdus keulasta. Taustapeilistä ei näkynyt mitään, joten ihmettelin mikähän se oli, ja minne jäi. Pysähdyin levikkeelle, enkä huomannut autossakaan mitään.
Perillä katsoin tarkemmin, niin oli mennyt keulasäleiköstä läpi, muovit murtuneet niin että oli mahtunut sisään, siellä oli syylaria vasten supikoiranraato. Vein sen metsään ja vietin pienen hiljaisen hetken. En ollut sitä ennen mitään herhiläistä isompaa tappanutkaan. Enkä sen jälkeen.
Yhden jäneksen 20v sitten. Ei mitään mahollisuutta väistää kun loikki tielle.
N. 20v sitten työmatkalla aamuvarhaisella mutkaisella tiellä juoksi supikoira suoraan eteen ikävin seurauksin ( nopeuteni n.30-40km/h). Pysähdyin, ja totesin sen kuolleeksi. Siirsin sen tienvarsimetsään. Itkin koko loppumatkan! Päivä pilalla. Pitkän aikaa tapaus oli mielessäni. Tuskin unohdan koskaan!
Muistan vieläkin elävästi, kun kolme lumikkoa juoksi peräkkäin kadun yli. Jarrut on ja manasin, sillä viimeinen jonossa jäi autoni alle. Nousin autosta ulos tarkistamaan, että oli varmasti kuollut. Aikaa tuosta on ainakin 10 vuotta.
Aina kun on mahdollisuus niin joko peruutan tai ajan näiden paskantavien ja räksyttävien rakkien yli. Toisinaan vielä varmistan asian ja ajan pari kolme kertaa.
Alue: Aihe vapaa
Vuosia sitten, kovilla pakkasilla, ajoin kapisen supikoiran päälle. Peilistä katoin, että jäi tielle pyörimään. Ja koska ei ollut liikennettä niin pysäytin auton ja kävin antamassa otukselle kenkää. Ei ollut kaunista katsottavaa, supikoiralla oli enää vähän selässä karvaa. Noutaja olisi varmasti tullut muutenkin. Niin, ja ei tuntunut pahalta, päinvastoin.